SVÄRD

Kohteesta SshyWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

SVÄRD suku,>Borgå

Taulu 93 XVIII Peder Danske, (*1365/*1380-+1450),(*Borgå),Borgare i Nådendal,Porvari Naantalissa, maanomistaja Raisiossa 1400-l, alussa. Danske-suvun kantaisä Peder Danske ei esiinny toimivana henkilönä keskiaikaisissa lähteissä, mutta on ilmeisesti omistanut Raision Tahvion kylässä Tanskila-nimisen tila, jonka 1540 omisti Margaretha tyttären pojanpoika Olof Mårteninpoika. Hänen perintönsä jaettiin seuraavasti. Margaretha sai Raision Tanskilan ja Ragnhild sai Porvoossa sijainneet maat sekä kukin tyttäristä sai 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta. Katariina on voinut saada myös jonkin tuntemattoman tilan, sillä muuten perintö ei olisi jakaantunut tasan. raghildin kuoltua Margareta sai haltuunsa tämän osat Kuuslahdesta ja Brunilasta.Vanhemmat tuntemattomia. Hän on elänyt 1400-luvun alussa, koska tyttäristä ainakin Katarina on syntynyt ennen vuotta 1410. Omisti Mesrimaskun Kuuslahden, Rymättylän Brunilan ja Raision Tahvion Tanskilan, missä ilmeisesti on asunutkin. Hänen perintönsä näyttää jaetun kolmeen yhtäsuureen osaan. Margareta on saanut Raision Tanskilan ja 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta, Ragnhildille tulivat Porvoossa sijainneet maat sekä kolmannekset Brunilasta ja Kuuslahdesta. Hänen kuolemansa jälkeen viimeksimainitut joutuivat Margaretan haltuun. Katarina on saanut 1/3 kuuslahdesta j Brunilasta sekä jonkin tuntemattoman tilan, sillä muutoin perintö ei olisi tasapainossa.(Tapio Vähäkangas: Peder Dansken jälkeläiset. Genos 1998:3, ss.125-138). (Almalia Forsteini esivanhempia, Jorma Höykinpuro, Genos69(1998), s, 125-138, 158). Puoliso: Margareta Petersdotter Svärd,(*1380-), Taulusta 92Margareta Pederintytär? (Svärd). Isä Peder Svärd. Margaretan 2. puoliso Erik Jönsinpoika, jäänyt uudelleen leskeksi vuoteen 1420 mennessä. Tuolloin hänen veljensä vaati Erik Jönssinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista. 1,2 (Tapio Vähäkangas). Vanhemmat taulusta 94 Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, Rälssiisäntä, s. noin 1360, k. 1400 ja N.N. Nilsdotter Högervänd Arm-Suontaka. Lapset: 1. Ragnhild Pedersdotter Danske, s. 1394 2. Henrik Persson Danske till Dönsby, s. 1398 Porvoo. Tauluun 92. 3. Kadrin Pedersdotter Danske, s. 1410, k. 14.4.1482 4. Margareta Pedersdotter Danske, s. 1420, k. 1490,(&),

Taulu 94 (taulusta 95) XIX Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, Rälssiisäntä,(rälssitilallinen), s. noin 1360, k. 1400 (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Vuosikirja 44 (1999), Tapio Vähäkangas). Vanhemmat taulusta 95 Herman Svärd, Asemies, k. 1383 ja N.N. Jakobsdotter Kurki. Puoliso: N.N. Nilsdotter Högervänd Arm-Suontaka, Taulusta 93Eli 1396-1415. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916). Vanhemmat taulusta 99 Nils Olofsson Suontaka, Ritari, k. Tyrväntö ja -. Lapset: 1. Henrik Pedersson Svärd till Harviala i Vanaja, Asemies, valtaneuvos (1418-1435), (*n.1390-), k. 1439,( &13.6.1418,(mainitaan 1418 - 1436) omisti Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä huomattavia rälssitiloja sekä eräpalstoja. Suuren omaisuutensa ansiosta hän kuului aikansa tärkeimpiin rälssimiehiin, ja hänet valittiin Ruotsin laajennettuun valtaneuvostoon), 2. Olof Pedersson Svärd till Hvittbofjärd i Ulvila, Asemies, tuomari pohjanmaalla 1451,(*n.1390-), k. 1460,(väpnare, domhafvande i Norra Finlands lagsaga,&), 3. Margareta Petersdotter Svärd. Tauluun 93. 4. N.N. Petersdotter Svärd

Taulu 95 XX Herman Svärd, (*n.1330-),Asemies, k. 1383. Herman Svärd, kotoisin Liivinmaalta tai Ruotsista. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Biografinen nimikirja. Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta. 1897-83., Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Vuosikirja 44 (1999), Jorma Höykinpuro).( av tysk börd till Finland, Saksalainen/kotoisin Ruotsista, Saksalainen Herman Svärd solmi avioliiton Kurki-suvun jäsenen kanssa, ja heidän jälkeläisensä omistivat huomattavia tiloja varsinkin Satakunnassa. Suvun jäsenet nousivat Suomen rälssin tärkeimpien edustajien joukkoon.), Puoliso: Vihitty noin 1360 N.N. Jakobsdotter Kurki,( †1370), Taulusta 94 (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916). Vanhemmat taulusta 96 Jakob Kurki till Koljala i Vanaja, Laamanni 1362-1383, kaupanvahvistaja, k. 1383 ja N.N. Jakobsdotter. Lapset: 1. Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, s. noin 1360. Tauluun 94. 2. Nils Hermansson Kurcke, Valtaneuvos, ritari, k. 18.5.1428,( 1&,2&,kuninkaan neuvonantaja,kihlakunnan tuomari,tiedot:1400-27,tuomari Uplannissa.Ruotsin valtaneuvos.Hän oli Suomessa huomattava maanomistaja ja esiintyi esimerkiksi rälssitarkastuksessa 1405 Suomen rälssimiesten etujen valvojana, 3. N.N. Hermansdotter Svärd 4. N.N. Hermansdotter Kurki (&n.1360)


KURKI-SVÄRD Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki.

TAULU 1

Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. 2

Tytär:
1. N.N. Jakobintytär, taulu 2.

TAULU 2

N.N. Jakobintytär 1. -Puoliso Herman Svärd, kotoisin ilmeisesti Ruotsista.2

Lapset:
1. Peder Svärd, taulu 3.
2. Nils Kurki. Nils Kurjen sinetti, 3 k, oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filpus Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa 7; osti 1402 Kustavin Löpön 8; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja 9; valtaneuvos 1413 10; mainitaan (?1415) asemies Hartvik Dykerin takuumiehenä 11; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa 21.6.1425 12; kuollut n. 1429. - Puoliso Cecilia Filpuntytär, eli leskenä 1433, Filippus Karlinpojan tytär; meni nunnaksi Pyhän Ruumin kiltaan Tukholmassa 1429 1 ja lahjoitti 1.7.1433 Löpön Kustavista Raision Pyhän Annan luostarille, puolisonsa ja itsensä, samoin kuin heidän vanhempiensa sielujen puolesta 1, 13.
3. Tytär. Puoliso Nils Skelghe
4. Tytär. Puoliso N.N. Heidän poikansa oli Jeppe Kurki (kts. lähteet: Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)

TAULU 3

Peder Svärd; "vanha Peder Svärd" omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Hagassa. 1

Lapset:
1. Henrik Svärd. Henrik Svärdin sinetti, 3 k, Vanajan Harvialan herra; asemies 13.6.1418, jolloin antoi vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan 14; hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419 15; teki vauhtokaupan setänsä, ritari Nils (Kurk) Raision Ailosista, kanssa 21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle Vanajan Harvialan, puolet Pirkkalan Kaarelan, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan, Sipoon Hindsbyn ja Kemiön Kaustelan, Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion sekä Paraisten "Träskegården" (Träskby, vielä samana päivänä muutettiin tämä maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen, mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille 12; esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 16 ja sinetöi elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen 17; allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa 18; kuollut n. 1440. - Puoliso Birgitta Klasintytär, vanhemmat Klas Lydekenpoika Djäkn ja Kristina Jönsintytär. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 2).1
2. Olof Svärd. Olof Svärdin ssinetti, 3 k, asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2, 18; kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20; osti 1427 kuudesosan Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis Horkalilta 21, ja 1437 toisen tilan Hvittisbofjärdistä, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 dalerista, jonka hän käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että hän ja hänen vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa 22; kuollut ennen 1460. - Puoliso Elin Jönsintytär, luultavasti Benkt Lydekenpojan vaimon Valborgin sisar. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 1), jotka antoivat puolet Pennisistä luostarille. 1
3. Margareta Pederintytär, taulu 4.

TAULU 4

Margareta Pederintytär.1. - Puoliso Peder DANSKE. (Katso Danske suku, taulu 1). - 2 puoliso Erik Jönssinpoika, kuollut ennen 29.6.1420. 1 Margaretan veli Henrik karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista.3, 23

Lähteet:

  1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsinki 1906-.
  2. Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset (Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 44.)
  3. Genos 69 (1998), Tapio Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, s. 125-138.
  4. REA 177
  5. REA 221
  6. DF/FMU 913
  7. DF/FMU 1137
  8. DF/FMU 1154
  9. DF/FMU 1209
 10. DF/FMU 1399
 11. REA 355
 12. DF/FMU 1777
 13. DF/FMU 2081
 14. DF/FMU 1537
 15. DF/FMU 1605
 16. REA 400, 453
 17. DF/FMU 2137
 18. DF/FMU 2310
 19. DF/FMU 2347
 20. DF/FMU 2364, 2626-27
 21. DF/FMU 1854
 22. DF/FMU 2879
 23. DF/FMU 1633

http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm


Tommy Pohjanen sukujuuret:

http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=tommypohjanen&lang=fi;m=A;p=tommy;n=pohjanen&siblings=on&notes=on&t=T&v=99&image=on&marriage=on

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com