Fraaseja

SshyWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Yleistä

Oikeushallinnon arkistot

Alin oikeusaste oli maaseudulla kihlakunnanoikeus, kaupungeissa raastuvanoikeus. Maa oli jaettu tuomiokuntiin ja nämä puolestaan käräjäkuntiin, joissa kussakin pidettiin aluksi kolmet, myöhemmin kahdet käräjät vuosittain. Käräjäkunnan alue saattoi vaihdella, mm. 1600-luvulla pidettiin läänitetyillä alueilla ns. rälssikäräjiä. Pitäjien kuulumisesta tuomiokuntiin on luettelo täällä: [1]

Käräjäkirjuri merkitsi kunkin jutun käsittelyn ja päätöksen tarkoin tuomiokirjaan. 1700-luvulta lähtien on tuomiokirjat jaettu kahteen osaan:

  • Varsinaiset asiat eli rikos- ja riita-asiat
  • Ilmoitusasiat, jotka käsittivät lainhuudot, kiinnitykset, holhoukset sekä avioehdot.

Omana sarjanaan alioikeuksien arkistoissa ovat perukirjat, jotka ovat arvokkaita ja usein korvaamattomia lähteitä sukututkijalle. Aatelin perukirjat talletettiin hovioikeuksien arkistoihin.

Laamanninoikeus oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1400-luvulta lähtien aina vuoteen 1868. 1600-luvulla laamannikuntia oli kolme: Etelä-Suomen, Pohjois-Suomen (rajana Aurajoki) sekä Karjalan laamannikunta, joka käsitti itäisen Suomen Itä-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Periaatteessa laamanninkäräjät oli alioikeuksista seuraava oikeusaste. Käytännössä siellä käsiteltiin pääasiassa maanomistukseen liittyviä riita-asioita ja muista vedottiin suoraan hovioikeuteen.

Ensimmäinen hovioikeus perustettiin Tukholmaan 1614 ja Suomeen kohta sen jälkeen 1623 Turun hovioikeus. Vaasan hovioikeus perustettiin 1775 ja se käsitti Suomen keski- ja pohjoisosan. Itä- ja kaakkois-Suomen alueen kattava Viipurin hovioikeus perustettiin 1839. Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö. Hovioikeuteen saattoi tuomioon tyytymätön asianosainen vedota ja aatelisten jutut, samoin kuin mm. maanpetosjutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.

Maanjako-oikeudet perustettiin 1776 selvittämään isostajaosta johtuneita riitaisuuksia ja niiden tuomiokirjoja on tallella vuodesta 1782 alkaen. Suurimmissa kaupungeissa käsitteli kämnerioikeus pienet riita-asiat.

Tuomiokirjoja on arkistoissa tallella vaihtelevasti. 1500-luvun säilyneitä tuomiokirjoja on translitteroitu ja painettu sarjassa Suomen vanhimmat tuomiokirjat. Turun hovioikeuden asiakirjat tuhoutuivat suurelta osin Turun palossa 1827, samoin kuin Ahvenanmaan, Suur-Savon ja Sääksmäen kihlakunnanoikeuksien renovoidut pöytäkirjat. Koska Turun hovioikeuden yksi tehtävä oli tarkistaa ja puhtaaksikirjoittaa maakunnista niille lähetetyt tuomiokirjat, on näitä renovoituja tuomiokirjoja säilynyt useimmista tuomiokunnista jo vuodesta 1623 lähtien. Vanhimmat säilyneet laamanninoikeuksien asiakirjat ovat 1600-luvun alusta.

Alkuperäiset alioikeuksien ja hovioikeuksien asiakirjat talletetaan alueen maakunta-arkistossa, renovoidut tuomiokirjat Kansallisarkistossa. Vanhimpia tuomiokirjoja on mikrofilmattu ja osa näistä on digitoitu tai ollaan digitoimassa KA:n tai SSHY:n digitaaliarkistoihin.

Renovoidut tuomiokirjat ovat helppolukuisempia kuin alkuperäiset, joissa on usein paljon yliviivauksia ja lisäyksiä rivien väleihin ja marginaaleihin. Toisaalta alkuperäiset tuomiokirjat ovat täydellisempiä, koska esim. liitteet ja hovioikeuteen alistetut jutut puuttuvat renovoiduista, jälkimmäisistä on pykälän kohdalla vain merkintä hemställd.

Hakemistoja, luetteloita ja kortistoja on laadittu joihinkin tuomio- ja perukirjasarjoihin. Savon tuomiokirjat Ruotsin ajalta on skannattu tarkoituksena laatia niihin kattava henkilöhakemisto ja työhön kaivataan puuhamiehiä, lisää asiasta täällä: [2]

Hyvä artikkeli tuomiokirjojen käytöstä sukututkimuksessa täällä [3]

Kristoffer-kuninkaan maanlaki

Voimassa 1400-luvulta vuoteen 1734. Suomenkielinen versio [4]

Lakikaaret

  • Konunga Balken - kuninkaan kaari
  • Giftermåla Balken - naimakaari
  • Erfda Balken - perintökaari
  • Jorda Balken - maakaari
  • Byggninga Balken - rakennuskaari
  • Kiöpemåla Balken - kauppakaari
  • Tingzmåla Balken (Rådhstugu Balken) - käräjäkaari
  • Edzöre Balken - rauhanvalan kaari
  • Högmåla Balken - korkeimpain syiden kaari
  • Såramåla Balken (medh wilia) - (tahto)haavain kaari
  • Dråpmåla Balken (medh wilia) - (tahto)tapon kaari
  • Tiuffua Balken - varkauden kaari

Asetuksia ja määräyksiä

Lain lisäksi annettiin alueellisia ja valtakunnallisia asetuksia ja määräyksiä. Nämä on And. Anton Stiernman toimittanut kirjaksi "Alla Riksdagars och Mötens Besluth/ Samt Arfföreningar / Regements-Former, Försäkringar och Bewillningar/ Som På allmenna Riksdagar och Möten / ifrån år 1521, intil år 1727. giorde / stadgade och bewiljade äro; med the för hwart och ett Stånd utfärdade allmenna RESOLUTIONER".

  • Vuodet 1521-1632 [5]
  • Vuodet 1633-1680 [6]
  • Vuodet 1682-1731 [7]

Vuoden 1734 valtakunnan laki

Voimassa vuodesta 1735 lähtien. Lain viimeiset jäänteet kumottu 1991. Suomenkielinen versio [8]

Lakikaaret

  • Giftermålsbalken - Naimisen Caari
  • Ärvda Balken - Perindö Caari
  • Jorda Balken - Maan Caari
  • Byggninga Balken - Rakennus Caari
  • Handelsbalken - Cauppa Caari
  • Missgärnings Balken - Pahategon Caari
  • Straff Balken - Rangaistus Caari
  • Rättegångs Balken - Oikeudenkäymisen Caari*

Rikosnimikkeitä

  • swarslösan (stembninghz försittiande) - vastaajan poisjäänti oikeudesta
  • oliudh - käräjämeteli, oikeudenhäirintä
  • doomsqwällning - tuomion moitinta
  • tresko, tredskodom - niskottelu
  • åwerkan - viljely toisen maalla, luvaton nautinta
  • wåldzwerkan - väkivaltainen nautinta
  • fylleri - juopumus
  • slagsmål - tappelu
    • blonadh, blåna - mustelma
    • blodhsåår - verihaava
    • hufwudhsåår - päähaava
    • håårluggning/håårdragning - tukasta kiskominen
    • kula (i hufwudet) - kuhmu (päässä)
  • dråp - tappo
  • barnamord - lapsenmurha
  • dödswållande - kuolemantuottamus
  • mökrenkning - neidonloukkaus
  • lägersmål, lönskaläge - salavuoteus
  • hoor - aviorikos
  • oqwedinsord - haukkuminen, nimittely
  • leppegeld - panettelu, herjaus
  • trolldom - noituus
  • tiufnadh, tjufueri, stöld - varkaus
  • stöld med inbrott - murtovarkaus
  • snatteri - näpistys
  • seqwesterbrått - takavarikkorikos
  • sabbatsbrott - sapatin rikkominen

Fraaseja 1600- luvun tuomiokirjoissa

  • Gaffz Men emillan N.N. och M.M. till at syna och ransaka - Määrättiin miehet katsastamaan N.N:n ja M.M:n (välinen raja)
  • Nemndes een Laga syyn / besichtningh emillan N.N (medh sin skipteslaga) och M.M. - Määrättiin laillinen katselmus N.N:n (ja hänen jakokuntansa) ja M.M:n välillä
  • Nembdes för:ne at syna och ransaka hwem som hafuer öfuergått - Määrättiin seuraavat suorittamaan tutkinta siitä, kuka on ylittänyt rajan
  • Pålägges för:ne at jemka och deela emillan - Määrättiin seuraavat suorittamaan jako (... välillä)
  • Nembdes för:ne at utmäta af N.N. - Nimettiin seuraavat ulosmittaamaan N.N:ltä
  • och det som orett hafuer skall uthstå omkostnadhen - ja se, joka on väärässä, vastaa kustannuksista
  • Feltes N.N. til xx saak för det han hafuer - Langetettiin N.N xx markan sakkoon, koska hän on
  • Dömbdes N.N (att behålla sijn gamble häfdh / bekomma sin hest igen) - Tuomittiin N.N (pitämään entinen omistuksensa / saamaan hevosensa takaisin)
  • Kom för rätta (å satte tingh) N.N. och kierde till A.A. för det han hafuer - Oikeuteen (istuville käräjille) tuli N.N ja valitti, että A.A on ...
  • Förekom N.N. och klageligen tilkenna gaf att - Esiin tuli N.N ja antoi valittaen tiedoksi, että
  • Förekom efftersk:ne Lagnembde / Edsworne synemen som ähr N.N, M.M, ... - Esiin tulivat jäljempänä mainitut oikeuden määräämät / valan vannoneet katselmusmiehet, jotka ovat N.N, M.M, ...
  • hwilke hafuer synt och ransakat - jotka ovat suorittaneet katselmuksen
  • huilke befunnet effter noga/grannelig ransakan - jotka ovat havainneet tarkan / huolellisen tutkinnan perusteella
  • effter Ny Slåttz Jordh bookz innehåll / efter gamble Jordebokens innehold - Savonlinnan maakirjan / vanhan maakirjan sisällön mukaan
  • Förekom N.N. som uplyste och giorde witterligit för dhe 12 i Nempnden - Esiin tuli N.N, joka kuulutti ja teki tiettäväksi lautamiehille
  • af sijn/theres frij willia och wälberådde mode, onödgade och otwungne - vapaasta tahdostaan ja harkiten, pakottamatta
  • med sin/dess hustrus ja och samtyckie - vaimonsa suostumuksella
  • hafuer giort sigh emillan ett lageligit och wanligit iorde skipte - ovat tehneet keskenään laillisen ja tavanmukaisen tilusjaon
  • här till swaradhe - tähän vastasi
  • det han sielf bekiende och icke tillneeka kunde - kuten hän itse myönsi eikä voinut kieltää
  • medh föregången Eedh å Lagbook - vannottuaan valan lakikirjalla
  • witnade i sanning wara - todisti oikeaksi
  • detta wåldgafz Nempnden - asia annettiin lautamiehille (ratkaistavaksi)
  • å ferske gerning och flygande foot - itse teosta (pakenemasta) tavattuna
  • föreente/förlijkte sigh medh een wenligh handstrekningh - sopivat keskenään ystävällisellä kädenpuristuksella
  • effter ingen dera Parten emoot migh eller Nembden wädja wille - koska ei kumpikaan osapuoli halunnut vedota minuun tai lautakuntaan
  • effter sådan bekennelser / sådane skääll - tämän tunnustuksen / näiden syiden perusteella
  • effter Nembdens witne och omdömme / faste åthwarandhe - lautakunnan todistuksen ja harkinnan perusteella
  • eptter 12 Men Ransakan - 12 miehen tutkinnan perusteella
  • effter yy Capitell i ZZ balken - ZZ-kaaren yy-kappaleen perusteella
  • dömmes N.N:s klagan skiällöös - tuomitaan N.N:n syytös perusteettomaksi
  • dömbdes så nu som tillförrenne dömbdt ähr - tuomittiin nyt, kuten aiemmin on tuomittu
  • dömbdes skilnadh stadigh, fast och oryggeligen dom emellan at hållas - tuomittiin raja oikeaksi, pysyväksi ja heidän välillään voimassa pidettäväksi
  • at niuta, bruka och behålla - nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi
  • där bördzmennen eij åtala innan natt och åhr - jolleivat sukulaiset nosta kannetta vuoden ja yön kuluessa
  • wedh huars och eens 3 $r saak för Häradz doom bråt - 3 markan sakon uhalla kullekin kihlakunnan tuomion moitinnasta


Tuomio- ja perunkirjasanastoa

Henkilökohtaiset työkalut