Talon historia

[mirjamarja]

Tutkin tilaa, joka on perustettu v. 1889. Vuosien saatossa tilaa on jaettu kymmeniä kertoja. Ensimmäisiäkin perillisiä oli kymmenkunta, ja heidän jälkeläistensä kesken tilaa on lohkottu ja peltoja ja metsiä myyty. Nyt siitä on jäljellä lomamökkejä pienillä palstoilla.
Olen saanut virallisen luettelon, johon kaikki muutokset on kirjattu, mutta vain tilojen nrot ilman nimiä tai muuta tietoa. Viimeisin tieto on vuodelta 1994.
Miten voisin jatkaa talon historian tutkimista?

[timotk]

Onpa myöhään perustettu tila.

Käy Jyväskylässä Maakunta-arkiston tiloissa toimivassa Maanmittausarkistossa. Varaudu maksamaan valokopioista tai digitoinneista. Itse ei saa kuvata. Jos taas kirjoitat tiedot käsin, tarvitset aikaa. Kartoista saa hienoja digitointeja. Jos aikomuksesi on tosiaan kylän tai tilan edustava historia, niillä saat aikaan julkaisuusi näyttävyyttä. Jyväskylässä ovat kaikki jakotoimitusasiapaperit 1950-luvulle.

Jyväskylässä ei ole tietoja niistä myynti- tai perintösaannoista joissa perintötilan omistaja vain vaihtuu. Tiedot omistajavaihdoksista saat paikkakunnan maanmittauskonttorista, johon menevät lainhuudot. Ehkä sinulla on juuri sieltä saatu dokumentti.

Kruununtilan haltijoita löytyy henkikirjoista ja kirjonkirjoista ja läänin kuvernöörin arkistoista.

[mirjamarja]

Kiitoksia.
Tila on kyllä kuulunut päätilaan jo 1800-luvun alussa. V. 1889 perinnönjaossa siitä tuli oma tilansa, jonne yksi perillinen asettui. Tämä sivutila oli siihen asti vuokratilana. Nämä vuosiluvut ovat saamassani dokumentissa. Luetteloni on useita vuosia vanha, enkä tarkalleen muista sainko sen maanmittauskonttorista. Mielessäni on muistikuva, että olisin käynyt maistraatissa.
Vaikea päästä Jyväskylään, voikohan Helsingin kansallisarkisto olla avuksi.

[timotk]

Kansallisarkistossa on joidenkin karttojen kaksoiskappaleita ja sellaisia alkuperäiskarttoja, joita elävä maanmittaustoiminta ei tarvitse. Karttojen lisäksi on tallessa vanhoja isojaon jälkeisiä jakotoimitusten asiakirjoja. Näiden kattavuus on aivan tilannekohtaista.

Suuri osa KA:n kartoista on mikrofilmattu mustavalkoisina ja on sijoitettu itsepalvelupisteeseen. Laatu ei minusta ole oikein hyvä. Esimerkiksi luovutetun Karjalan karttoja ei enää saa plansseina nähtäväksi itselleen, mutta esimerkiksi Rovaniemen isojakokarttanipun sain aivan äskettäin ja saatoin digikuvata sitä itse omalla kamerallani.

KA:n verkkosivuilla on MMH uudistusarkistoa, johon pääsee vapaasti, mutta siellä on toistaiseksi vain asiakirjakoodeja ilman substanssia. KA:n digiarkistoon tulee ajan kanssa myös maanmittausasiakirjoja ("substanssia") luettelon lisäksi. Olen havainnut, että esim Kankaanpään toimituspapereista on jo osa digitoitu. Ajan kanssa kuvaus kai kattaa koko Suomen.

1700-luvun verotuskarttoja ja pitäjänkarttoja on KA:n verkkosivuilla. Ne ovat hyvälaatuisesti digikuvattuina korkealla resoluutiolla ja väreissä. Olen nähnyt ainakin Viipurin pitäjän, Kirvun ja Jääsken karttoja siellä. Niistä saa mahtavia osakuvia tila- tai sukuhistorian sivuille.

[suloinen]

Ymmärtääkseni lähin maanmittauslaitoksen palvelupiste antaa tietoja.

[timotk]

Ihmettelin tilan myöhäistä perustamista. Perustaminen on mielestäni sitä, että luodaan kantatila. Kun siitä sen jälkeen erotetaan osia, niin nämä tapaukset ovat joko jakamisia tai lohkomisia. Tämän tuloksena sen tilan, josta tehdään erotus, numero muuttuu. Esim tilasta 2:12 tulee 2:25, jos viimeisin edellinen annettu tilanumero on ollut 24. Erotettu (lohottu) tila saa sitä seuraavan numeron eli 2:26.

Kun asioi maanmittauskonttorissa (palvelupisteestä) niin tällaisesta suuresta "tuoreesta" tilanumerosta taaksepäin tapahtuneet numeromuutokset tulevat selville aina kantatilan muodostamiseen asti. Sen lisäksi lainhuudoista kertyneet omistajavaihdokset tulevat selvitetyiksi.