Digiarkiston keskustelufoorumi

Isoäitini äiti Vendla kuoli vuonna 1891. Häneltä jäi kaksi lasta mummoni, joka oli avioton, ja poika hänen avioliitostaan. Perukirjan mukaan Vendla ja hänen miehensä olivat tehneet keskinäisen testamentin ja osan maaomaisuudesta Vendlan mies oli saanut Vendlan vanhemmilta lahjakirjalla, sanotaan testamentissa. Lasten edunvalvoja on mainittu perukirjassa. Hänelle määrättiin keuhkotautisen äitinsä vaatteet, arvoltaan 50 mk, ei kuitenkaan äitinsä koruja 34 mk. Jaettavaksi perinnöksi jäi 4677,25 markkaa. Vendla solmi avioliiton vuonna 1861 ja keskinäinen testamentti tehtiin vuonna 1887. Lahjakirja Vendlan vanhempien maaomaisuudesta oli tehty 1888.

Kun ole pyytänyt toisen suvun perukirjoja, niissä tytär sai puolet pojan saamasta perinnöstä. Tässä testamentti ylitti kaiken myös pojan osalta. Menikö lain mukaan?

Meni lain mukaan, jos silloisen lain mukaan avioton lapsi ei perinyt mitään.

Siis tarkoitat, että Vendlan tytär ei perinyt mitään äitinsä kuollessa. Perusteena oli, että mummi oli syntynyt avioliiton ulkopuolella? Oliko sukupuolella jotain tekemistä? Vendla oli säätyläisperheestä eikä voinut naimisiin mummin isän kanssa, joka oli talossa renkinä. Maaomaisuus oli "Vendlan taloon tuoma". Vendlan miehen, käsityöläisen, kanssa mummilla ei siis ollut sukulaisuussuhdetta.

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Siis tarkoitat, että Vendlan tytär ei perinyt mitään äitinsä kuollessa. Perusteena oli, että mummi oli syntynyt avioliiton ulkopuolella?

Aivan oikein, sillä varauksella, että olen ymmärtänyt wanhan perimyslain oikein. Sukupuolella ei ymmärtääkseni ole mitään tekemistä asian kanssa.

"Aviottomalla lapsella on perintöoikeus äitinsä, mutta ei tämän muiden sukulaisten paitsi aviottomien lasten ja niiden rintaperillisten jälkeen." Lähde: Tietosanakirja 7 (1915), palsta 402.] Lisäksi on syytä muistaa, että Suomessa aviopuolisot eivät peri toisiaan.

Siinähän lukee selvästi, että perii äitinsä eli mummin olisi pitänyt periä äitinsä. Äitihän tässä kuoli. ajattelin, että keskinäinen testamentti oli jotenkin päätöksessä mukana.

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Siinähän lukee selvästi, että perii äitinsä eli mummin olisi pitänyt periä äitinsä

mutta ei tämän muiden sukulaisten paitsi aviottomien lasten ja niiden rintaperillisten jälkeen

Minä ymmärrän tämän niin, että avioton lapsi perii äitinsä vain, jos muita perillisiä ei ole. Tässä tapauksessa muu perillinen oli avioliitosta syntynyt poika.

Joutessani kaivoin esiin vuoden 1734 lain perintökaaren, joka oli voimassa vuoteen 1965.
http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkai ... 75905.html

VIII. Lucu. Cuinga lapset / jotca sijtetän kihlauxisa / salawuoteudesa / huorudesa / eli luwattomisa polwisa / mahtawat perinnön otta.

6.§. Jos waimo on wäkisin otettu ja sijtä rascaxi tule, ja synnyttä lapsen; nautitcon se lapsi saman oikeuden, cuin muu awio lapsi. [Tässä vaimo=nainen.]

7.§. Jos mies sijttä lapsen salawuoteudesa, paitzi awioskäskyn lupausta, eli huorudesa, eli luwattomisa polwisa; ne lapset ei mahda muuta perindötä otta, cuin omain lastens ja rinda-perillistens jälken;
cuitengin mahtawat he nautita isäldä ja äitildä tarpellisen ylöspitämisen ja ylöscaswattamisen, sijhen asti, että he itzens elättä taitawat. Jos jombicumbi wanhemmista cuole, ja ei jätä omaisutta jälkens; nijn ruockicon se lapsen, joca jälken elä.

Juu, mummoni pesi serkkujensa pitsipöksyjä eli oli laitettu kiertoon.

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Juu, mummoni pesi serkkujensa pitsipöksyjä eli oli laitettu kiertoon.

Kiitos, että vaivauduit. En ymmärtänyt tuota veljen osaa noin voimakkaaksi, että vei kaiken sen vuoksi, että oli syntynyt avioliitossa. Hänen isänsä tosin ryyppäsi ainakin osan omaisuudesta.

Sekoitanpa asiaa vielä lisää.

Tietosanakirja 7 (1915): "Aviottomalla lapsella on perintöoikeus äitinsä, mutta ei tämän muiden sukulaisten paitsi aviottomien lasten ja niiden rintaperillisten jälkeen." Tämän voi tulkita myös niin, kuten sinä teit, että avioton lapsi perii äitinsä, mutta ei isäänsä, setiään, tätejään yms (paitsi jos nämä ovat aviottomia?) (eikä lapsiaan eikä lapsenlapsiaan, vai tarkoittaako "aviottomien lasten.. jälkeen" äidin aviottomia lapsia ja lapsenlapsia???)

Vuoden 1724 laki: "7.§. Jos mies sijttä lapsen salawuoteudesa, paitzi awioskäskyn lupausta, eli huorudesa, eli luwattomisa polwisa; ne lapset ei mahda muuta perindötä otta, cuin omain lastens ja rinda-perillistens jälken;" Tarkoittaako tämä sitä, että avioton lapsi ei peri edes äitiään, mutta perii omat lapsensa ja lapsenlapsensa?

Mitä vuoden 1882 laki sanoikaan perimyksestä?

27.6.1878 muutettiin Perintökaari 8 Luku 7 § kuuluvaksi:
Jos lapsi siitetään salavuoteudessa ilman aviolupausta, taikka huoruudessa, taikka luvattomassa polvessa, nauttikoon se lapsi perintöä äitinsä jälkeen ja saakoon, jos äidistä on jäänyt eloon aviollinen rintaperillinen, puolen sen vertaa kuin aviolapsi, mutta muussa tapauksessa täyden perinnön; periköön myös aina omat rintaperillisensä sekä ne veljensä ja sisarensa, jotka ovat saman äidin aviottomia lapsia ...
Semmoinen lapsi älköön nauttiko perintöä muiden äidinpuoleisten sukulaisten eikä isänkään eikä myös tämän sukulaisten jälkeen ...

Siihen asti oli voimassa lain 1734 säännös eli au-lapsi ei perinyt kumpaakaan vanhemmistaan, mutta molemmat olivat elatusvelvollisia, kunnes lapsi pystyi elättämään itsensä.

Siis mummin olisi kuulunut saada puolet äitinsä perinnöstä, jos ymmärsin oikein tai kun testamentti oli olemassa ainakin lakiosan.

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Siis mummin olisi kuulunut saada puolet äitinsä perinnöstä, jos ymmärsin oikein tai kun testamentti oli olemassa ainakin lakiosan.

"jos äidistä on jäänyt eloon aviollinen rintaperillinen, puolen sen vertaa kuin aviolapsi,"

Minun tulkintani mukaan kolmasosan.

Oliko testamentissa mitään määräyksiä siitä, miten testamentatulle omaisuudelle käy mummosi kuoltua?

Kysyin asiaa lakimieheltäni, joka sanoi, että puolisoiden välinen testamentti on tässä ratkaiseva. Siis etsimään testamenttia. Jotain voi selvitä maatilojen lainhuudoista. Löysin maatilojen numerot paikkatietoikkuna.fi:stä. Odotan arkipäivää, että pääsen katselemaan maanmittautoimistoon, miten pitkälle maatilojen lohkomiset ovat netissä.
Mummoni sai vain äitinsä vaatteet, ei maaomaisuutta, siksi tuo testamentti kiinnostaa. Mummolla oli hyvä elämä. Velipuolen suvulla on paljon maata. Olen kiinnostunut asiasta periaatteen vuoksi, en omaisuuden vuoksi.