Digiarkiston keskustelufoorumi

Olen yrittänyt etsiä Liperin henkikirjoja ajalta ennen Iso Vihaa. Mahtaako niitä löytyä digitoituna jostain?

Epäilen, että Liperistä ei löydy etsimiäsi henkikirjoja ollenkaan. Käkisalmen pohjoinen lääni vapautettiin henkirahasta kamarkollegion kirjeellä 8.9.1666. Näiden alueiden verotus poikkesi monin tavoin muusta Ruotsista. Käkisalmen eteläisestä läänistäkin saatiin henkirahaluettelot tehdyksi vasta 1697. Näin väitetään kirjassa Kimmo Katajala: Nälkäkapina, veronvuokraus ja talonpoikainen vastarinta Karjalassa 1683-1697. Suomen historiallinen seura 1994, sivu 313.
Arvioveroluetteloita pitäisi alueelta olla olemassa, mutta en ole joutunut sellaisia etsimään ainakaan toistaiseksi. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsille jääneet osat pohjoisesta Karjalasta liitettiin sitten Kymenkartanon lääniin ja niitä tilejähän on Digiarkistossa ja olet varmaankin sieltä Liperiä katsellut (Karjalan pohjoinen voutikunta).

Jossakin on sanottu, kunpa muistaisin missä, että Liperin pitäjästä kuului sen lounaisosa Rantasalmen pitäjään - siis Savonmaahan - ennen isoavihaa. Niin ollen eteläosa Kaatamon kylästä, Kolehmala ja Leppälahti olisivat ainoa alue, josta laadittiin vuosittain henkikirja ja perittiin henkirahaa Pohjois-Karjalassa. Tuolla alueella asui varsin vähäinen osa Liperin pitäjän asukkaista. Mutta joitakin Koposia, Kolehmaisia ja Lavikaisia sun muita saattaa löytyä.

Pohjois-Karjalan historiakirjan osassa II (vuodet 1617 - 1721) kerrotaan verotusoloista ja veronvuokrauksesta paljonkin. Kirjan lähdeluettelostakaan ei löydy mainintoja henkikirjoista, vaikka Kimmo Katajalan mukaan 1600-luvun lopulla Simo Hurtta onnistui kerran henkikirjoituksen toimittamaan Pielisjärvellä parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen. Pitäisiköhän silti puhua vain veroluettelon laatimisesta?