Lukuapua

[pertti]

Voisiko joku ystävällisesti katsoa tätä rippikirjan sivua, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 8&pnum=135 ,ja kertoa mitä siinä sanotaan,olen yrittänyt itse tutkailla sitä,ja ei ole oikein avautunut minulle. Ajattelin,jos joku viitsisi nähdä vaivan,ja kertoisi kohta kohdalta mitä siinä lukee,mukaanlukien kaikki pikkutekstit ja merkit marginaalissa,niin voisin käyttää tätä sivua itselleni vähän niinkuin opetussivuna.Tässä on minun äitini esi-isän tietoja,ja tämä on tosi tärkee sivu minulle.
Kiitos jo etukäteen!

T: Pertti

[JaskaS]

Nimi, syntymäaika ja -paikka lienevät selvät.
Kommen ifrån = tulopaikka, jossa gbp viittaa edellisen rippikirjajakson sivunumeroon, muuten paikkakunta (retour = palannut)
Lukutaitomerkintöjä. Näitä on tarkemmin jossain selitelty.
Ehtoolliskäyntipäivämerkintöjä.

Muita pikkumerkintöjä:
adm = rippikoulun suoritus
vigde = vihitty
Afgått = muuttanut:
- död = kuollut, kuolinpäivä
- paikkakunnan nimi ja muuttopäivä, tai sitten vuosi ja rippikirjan sivu

Karl Ulrik Björkbomille merkintä huomautussarakkeessa:
1872 R.rätt. i Tfors båtf. för 1sta res. fylleri
Tampereen raastuvanoikeus sakottanut ensikertalaisena juopumuksesta vuonna 1872

Oliko muuta?
Jaska

[Maija]

Pääasiat tulivat varmaan selviksi Jaskan vastauksesta. Jos olet ihan alussa sukututkimusharrastuksessa, on varmaan apua esim. seuraavista lyhenneluetteloista:
(ja kyllä niitä joutuu selaamaan usein myöhemminkin)

http://www.genealogia.fi/index.php?opti ... sf&lang=fi
(SSS:n sivuilla on runsaasti muutakin opastavaa aineistoa)

http://www.saunalahti.fi/hirvela/tutkimus.html#

Vanhan Kustaan tittelin lukisin seuraavasti: Fd.S.Skom. (Före detta Sokne Skomakare) entinen pitäjänsuutari.
Poikien Augustin ja Gustafin edessä on "kaksoiskoukut", joita tämän kirjan pitäjä on ilmeisesti käyttänyt sivulta poismuuton merkkeinä. August on muuttanut vuonna 1870 saman kirjan sivulle 373 (70/373) ja palannut pian takaisin (retour). Näissä merkinnöissä on aika paljon erilaisia tyylejä eri papeilla.

Son Karlin poistumismerkintä on himmeä ---? 164. Arvelin ensin, että se voisi olla til 164 eli saman kirjan sivulle 164. Ei löytynyt sieltä. Todennäköisesti siinä lukee uk 164, koska seuraavassa rippikirjassa perhe on sivulla 164. Siis näihin aikoihin alkaa esiintyä myös suomenkielisiä merkintöjä - usein rinnakkain ruotsinkielisten kanssa (uk=uusi kirja).

Karl Ulrik Björkbomin nimen edessä on koukeroita, joista saattaisi muodostua ab (absolverad). Juopumuksen synnistä on pitänyt saada synninpäästö?

Sitten on vielä numerot 1) ja 2) Karl Ulrikin ja Anna Juhontyttären nimien edessä. Ne voi tulkita järjestysnumeroiksi, koska ruokakunnan päämies on tapana mainita ensin. Ensimmäisen vaimon Anna Maria Heikintyttären kuoltua, on uudelle vaimolle löytynyt paremmin tilaa yläpuolelta.

Sivun alareunassa on kaksi köyhää, jotka eivät yleensä ole sukua. R(ot)fatt(ig)=ruotuvaivainen ja K(yrk)fatt(ig)=kirkonvaivainen. En ole selvillä, millä perusteella vaivaiset jaoteltiin näihin kahteen sosiaalihuollon ryhmään.

[EevaH]

Vielä näistä kirkon/ruotuvaivaisista. Kirkonköyhiä oli vanhastaan, koska kirkko oli ainoa sosiaalihuollon instituutio, kruunua eivät köyhät kiinnostaneet, ja siksipä kirkonkassaan kerättiin varoja mm. sakoista, myöhemmin myös perunkirjoituksista (ns. vaivaisprosentti 1/8 % pesän arvosta) ja näitä köyhäinkassan tilityksiä näkyy kirkonarkistoissa. Eri aikaan eri pitäjissä, mutta yleensä 1700-luvun lopulla perustettiin köyhäinhoitoa varten ruotujärjestelmä, jossa talot jaettiin ruotuihin sotilasruotujen malliin, ja kunkin ruodun piti vuorollaan huolehtia yhdestä ruotilaisesta. Tämä ei ihan riittänyt, vaan kerjuulla ja kirkonkassan avustuksilla jouduttiin lisääntyvän tilattoman väestön toimeentuloa paikkaamaan. Joka tapauksessa ruotuköyhä oli sellainen, joka oli osoitettu jonkun ruodun ylläpidettäväksi, kirkonköyhä oli sellainen, jolla ei ollut ruotua, mutta joka sai avustusta kirkonkassasta.