Hei. Etsin näistä vanhoista henkikirjoista Tavinniemeä tai Tavinsalmea: http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasen ... 9&pnum=508
Ei vain tunnu löytyvän. Voisiko näissä vanhoissa henkikirjoissa Maaninkavesi olla Tavinsalmen kylä?
Tavinsalmi
Re: Tavinsalmi
Aikaisempaa aikaa löytyy ainakin tällä haulla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... ?plid=7512
ja 1722 ja 1730
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... ?plid=7510
- jos et ole näitä jo löytänyt?
Tuula K
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... ?plid=7512
ja 1722 ja 1730
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... ?plid=7510
- jos et ole näitä jo löytänyt?
Tuula K
Re: Tavinsalmi
Vanhoissa veroluetteloissa ei ole kaikkia nykyisiä kyliä ja toisaalta on kylännimiä, jotka eivät enää ole käytössä. Koska Maaninka on muodostettu entisten suurpitäjien Kuopion ja Iisalmen osista, voit ehkä löytää etsimäsi kummasta tahansa. Nopeasti silmäilemällä en linkkaamastasi luettelosta löytänyt Tavinsalmea, mutta esim. Kärmelax ja Maningawes siellä näyttää olevan. Jos ongelma olisi omani kävisin läpi kylännimet (Hiskin kyläluettelot ja/tai kartta) ja yrittäisin selvittää, mitkä kuuluvat siihen alueeseen, missä etsimäni henkilön pitäisi olla (ilmeisesti Maaningan alueella kylässä, joka nykyisin tunnetaan Tavinsalmena?). Saattaa hyvinkin olla, että paikka on tuohon aikaan laskettu Maaninkaveden kylään kuuluvaksi. Tai sitten ei. Mielestäni maksaa vaivan etsiä laajemmaltakin alueelta, jos ei heti löydy. Tosin jonakin vuonna kyläjakokin voi olla taas erilainen - luultavasti ihan vaan sukututkijoiden kiusaksi.
1500-luvulla eli voudintilien veroluetteloiden aikaan Tavinsalmen hallintopitäjässä Savilahden neljänneksessä oli Maaninkavesi-niminen kymmeneskunta (kylännimiähän ei siihen aikaan Savon kirjoissa yleensä ole).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tavinsalmi
1500-luvulla eli voudintilien veroluetteloiden aikaan Tavinsalmen hallintopitäjässä Savilahden neljänneksessä oli Maaninkavesi-niminen kymmeneskunta (kylännimiähän ei siihen aikaan Savon kirjoissa yleensä ole).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tavinsalmi
Re: Tavinsalmi
Etsin itseasiassa näistä henkikirjoista sukumme kantaisää Paavo Kainulaista (Påhl Kajnul). Paavosta ei ole muuta tietoa, kuin nimi, jonka tiedämme siitä, että vanhimman oikeasti varmistetun sukulaisen patronyymi eli isännimi on Påhlsson eli Paavonpoika.
Kuopion pitäjän kirkonkirjoja, henkikirjoja ja Pien-Savon (nyk. Pohjois-Savo) tuomioistuimen pöytäkirjoja tarkastelemalla selviää, että Kuopion ja Iisalmen seudulla on 1600-luvun loppupuolella voinut olla kaksi tai jopa neljä eri Paavo Kainulaista. Kirkonkirjojen mukaan on Paavo Erkinpoika Kainulainen (Pål Erichsson Kajnul) mennyt naimisiin 1674 ja 1686, mutta nämä vaikuttavat liian nuorilta meidän Paavoksemme. Vuoden 1679 Kuopion pitäjän henkikirjassa on Kuopion kylään merkitty Påål Erichsson Kajnul ja 1693 hänen ammatikseen on lisätty haudankaivaja. Kuopion käräjien pöytäkirjassa vuodelta 1693 kerrotaan, kuinka haudankaivaja Paavo Erkinpoika Kainulainen hukkui Ilvessalorannassa kahden muun henkilön kanssa. Kuitenkin tämän Paavon lesken nimeksi ilmoitetaan Karin Persdotter Keotar, ja häneltä sanotaan jääneen yksi lapsi, kun taas vihki-ilmoitusten perusteella 1674 ja 1686 vihittyjen Paavojen vaimojen nimet ovat olleet Marget Hendrsihcsdottir ja Marget Lappveteletär, ellei kyseessä ole sama henkilö, joka on leskenä ollessaan nainut uudelleen. Paavo Erkinpoika Kainulaisia voi olla siis jopa kolme.
Edelleen kirkonkirjojen mukaan joku Paavo Kainulainen (Påål Kajnulain) on saanut lapsen 1671 ja kantaisämme Paavon on tietysti täytynyt saada lapsi (esi-isämme Hendrich) jo 1659. On tietysti mahdollista, että yksi henkilö on jäänyt leskeksi kaksi kertaa, mutta kyseessä voi olla kaksi tai jopa kolme lisä-Paavoa. Koska Heikki Paavonpoika on hautaustietojen mukaan syntynyt 1659, ja kirkonkirjat alkavat Kuopion pitäjässä vuodesta 1669, on vaikea saada varmistusta, ovatko nämä Paavo Kainulaiselle 1600-luvun loppupuolella merkityt lapset ”meidän” Heikki Paavonpojan nuorempia sisaruksia vai aivan toisen Paavon lapsia.
Vuoden 1664 Tavinsalmen (Kuopion) maantarkastuskirjassa on merkitty eräs Paavo Paavonpoika Kainulainen (Påål Påålsson Kainulain) tilanomistajaksi Hatalan kylässä. Hän voisi ikänsä puolesta olla Heikin isä. Toisen Paavo Kainulaisen löydämme samana vuonna 1672 Tavinniemestä ja hän löytyy myös 1679 Tavinniemestä. Alun perin Koska Hatalan ja Taviniemen välillä on vain viitisen kilometriä, kyseessä voi hyvinkin olla sama henkilö. Vuonna 1679 Tavinniemen Paavolle on merkitty ”poika”, joka on ollut myös verovelvollinen. Henkikirjaan merkittiin yli 12-vuotiaat ja sittemmin yli 15-vuotiaat. Paavon poika on siten syntynyt vuosien 1657 ja 1664 välillä ja voisi hyvinkin olla Heikki. Kuopion haudatuista löytyy 1682 Paavo Olavinpoika Kainulainen (Påhl Oloffsson Cainulainen).
Sukuhaaramme kantaisä on siis Paavo, syntynyt laskelmieni mukaan ennen vuotta 1640. Tavinniemeen 1672 ja 1679 merkitty Paavo voi olla sama Paavo kuin se Paavo, joka on saanut Paavo-nimisen pojan 1671. Heikki Paavonpoika ja tämän lapset asuivat Tavinsalmella/Tavinniemessä, joten hän on todennäköisin vaihtoehto. Jos hän olisi syntynyt 1635, olisi hän ollut 36-vuotias 1671. Saadakseni selkoa asiaan, olen pyrkinyt laittamaan taulukkoon kaikki 1600-luvulla mainitut Kuopion Kainulaiset, jotta saan yhdisteltyä tietoja ja eliminoitua "haamu-Paavoja". Koska tuohon aikaan etunimet kukivat suvussa, on toki mahdollista, että serkuksilla oli sama nimi, joka oli peritty isoisältä ja aikajänteen ollessa useita kymmeniä vuosia eri sukupolvien nimet näkyvät samoissa taulukoissa, mutta silti luotan siihen, että saan listan supistumaan. Nyt näkyvillä on 3-4 eri Kainulaisten sukuhaaraa, mutta toivon lisäselvitystä asiaan. Tuon Tavinnimessä asunut Paavo on veikkaukseni tällä hetkellä, johtuen Heikin ja veljesten myöhemmästä asuinpaikasta (Tavinsalmi No. 3, Paavo isäntänä ja veljet Heikki ja Sauel torppareina l. epävirallisesti lohkotun tilan viljelijöinä).Vanhemmissa henkikirjoissa ei kuitenkaan Tavinsalmea näy, vaan vain Maaninkavesi. Jätettiinkö kylät merkitsemättä ja puhuttiin vain kymmenyksen tarkuudella?
Kuopion pitäjän kirkonkirjoja, henkikirjoja ja Pien-Savon (nyk. Pohjois-Savo) tuomioistuimen pöytäkirjoja tarkastelemalla selviää, että Kuopion ja Iisalmen seudulla on 1600-luvun loppupuolella voinut olla kaksi tai jopa neljä eri Paavo Kainulaista. Kirkonkirjojen mukaan on Paavo Erkinpoika Kainulainen (Pål Erichsson Kajnul) mennyt naimisiin 1674 ja 1686, mutta nämä vaikuttavat liian nuorilta meidän Paavoksemme. Vuoden 1679 Kuopion pitäjän henkikirjassa on Kuopion kylään merkitty Påål Erichsson Kajnul ja 1693 hänen ammatikseen on lisätty haudankaivaja. Kuopion käräjien pöytäkirjassa vuodelta 1693 kerrotaan, kuinka haudankaivaja Paavo Erkinpoika Kainulainen hukkui Ilvessalorannassa kahden muun henkilön kanssa. Kuitenkin tämän Paavon lesken nimeksi ilmoitetaan Karin Persdotter Keotar, ja häneltä sanotaan jääneen yksi lapsi, kun taas vihki-ilmoitusten perusteella 1674 ja 1686 vihittyjen Paavojen vaimojen nimet ovat olleet Marget Hendrsihcsdottir ja Marget Lappveteletär, ellei kyseessä ole sama henkilö, joka on leskenä ollessaan nainut uudelleen. Paavo Erkinpoika Kainulaisia voi olla siis jopa kolme.
Edelleen kirkonkirjojen mukaan joku Paavo Kainulainen (Påål Kajnulain) on saanut lapsen 1671 ja kantaisämme Paavon on tietysti täytynyt saada lapsi (esi-isämme Hendrich) jo 1659. On tietysti mahdollista, että yksi henkilö on jäänyt leskeksi kaksi kertaa, mutta kyseessä voi olla kaksi tai jopa kolme lisä-Paavoa. Koska Heikki Paavonpoika on hautaustietojen mukaan syntynyt 1659, ja kirkonkirjat alkavat Kuopion pitäjässä vuodesta 1669, on vaikea saada varmistusta, ovatko nämä Paavo Kainulaiselle 1600-luvun loppupuolella merkityt lapset ”meidän” Heikki Paavonpojan nuorempia sisaruksia vai aivan toisen Paavon lapsia.
Vuoden 1664 Tavinsalmen (Kuopion) maantarkastuskirjassa on merkitty eräs Paavo Paavonpoika Kainulainen (Påål Påålsson Kainulain) tilanomistajaksi Hatalan kylässä. Hän voisi ikänsä puolesta olla Heikin isä. Toisen Paavo Kainulaisen löydämme samana vuonna 1672 Tavinniemestä ja hän löytyy myös 1679 Tavinniemestä. Alun perin Koska Hatalan ja Taviniemen välillä on vain viitisen kilometriä, kyseessä voi hyvinkin olla sama henkilö. Vuonna 1679 Tavinniemen Paavolle on merkitty ”poika”, joka on ollut myös verovelvollinen. Henkikirjaan merkittiin yli 12-vuotiaat ja sittemmin yli 15-vuotiaat. Paavon poika on siten syntynyt vuosien 1657 ja 1664 välillä ja voisi hyvinkin olla Heikki. Kuopion haudatuista löytyy 1682 Paavo Olavinpoika Kainulainen (Påhl Oloffsson Cainulainen).
Sukuhaaramme kantaisä on siis Paavo, syntynyt laskelmieni mukaan ennen vuotta 1640. Tavinniemeen 1672 ja 1679 merkitty Paavo voi olla sama Paavo kuin se Paavo, joka on saanut Paavo-nimisen pojan 1671. Heikki Paavonpoika ja tämän lapset asuivat Tavinsalmella/Tavinniemessä, joten hän on todennäköisin vaihtoehto. Jos hän olisi syntynyt 1635, olisi hän ollut 36-vuotias 1671. Saadakseni selkoa asiaan, olen pyrkinyt laittamaan taulukkoon kaikki 1600-luvulla mainitut Kuopion Kainulaiset, jotta saan yhdisteltyä tietoja ja eliminoitua "haamu-Paavoja". Koska tuohon aikaan etunimet kukivat suvussa, on toki mahdollista, että serkuksilla oli sama nimi, joka oli peritty isoisältä ja aikajänteen ollessa useita kymmeniä vuosia eri sukupolvien nimet näkyvät samoissa taulukoissa, mutta silti luotan siihen, että saan listan supistumaan. Nyt näkyvillä on 3-4 eri Kainulaisten sukuhaaraa, mutta toivon lisäselvitystä asiaan. Tuon Tavinnimessä asunut Paavo on veikkaukseni tällä hetkellä, johtuen Heikin ja veljesten myöhemmästä asuinpaikasta (Tavinsalmi No. 3, Paavo isäntänä ja veljet Heikki ja Sauel torppareina l. epävirallisesti lohkotun tilan viljelijöinä).Vanhemmissa henkikirjoissa ei kuitenkaan Tavinsalmea näy, vaan vain Maaninkavesi. Jätettiinkö kylät merkitsemättä ja puhuttiin vain kymmenyksen tarkuudella?
Re: Tavinsalmi
Jaaha, sinulla on siis liikaa Paavo Kainulaisia eikä kysymys olekaan se tavanomainen, että et löydä etsimääsi. Tai ehkä niinkin päin. Ei tuossa vuoden 1659 henkikirjassa taida olla Maaninkavedeksi nimetyssä kylässä Kainulaisia. Katselin karttaa sen verran, että hahmotin nykyisen Tavinsalmen kylän olevan Maaningan kirkonkylän vastarannalla, siis vähän Maaninkajärveä paikkojen välissä, ja onhan Tavinniemikin lähellä saman veden kaakkoisrannalla. Tavinniemestä vielä vähän kaakkoon on vanha kylä Käärmelahti ja saman veden luoteispäässä on niinikään vanha kylä Vianta. Luulisipa Maaninkaveden olevan jotenkin niitten välissä, siis sijoittaisin Tavinniemen joko Maaninkaveteen tai Käärmelahteen - nykykartan perusteella. Tämä on siis oletus. Mitään en asiasta tiedä.
Ei ole harvinaista, että kirkonkirjojen kyläjako poikkeaa veroluetteloiden kylistä tavallisesti niin päin, että pappien kyläjako on hienojakoisempi ja veroluetteloissa kyliä on yhdistelty. Ei kai ole myöskään harvinaista, että henkiraha jää jonakin vuonna joltakulta saamatta/perimättä. Silloin tällöin on myös maksajan nimi väärin kirjoitettu. Pääasia että joku maksoi. Mielestäni veroluetteloita sukututkimuksessa käytettäessä on tehtävä systemaattisia seurantoja useiden vuosien jaksoissa sen mukaan tietysti miten kirjoja on saatavissa. Arkistolaitoksella on kai suunnilleen kaikki vanhat läänin- ja voudintilit digitoitu. Niistähän löytyvät yleensä myös maakirjat ja esim. kymmenysluettelot avuksi.
Vanhimmissa veroluetteloissa ei todellakaan kyliä ole edes nimetty, koska sellaisia hajallaan erämaissa olevat asumukset eivät Savossa muodostaneet. Verotusta varten muodostettiin tavallisesti neljänneskuntia, jotka jaettiin kymmeneskuntiin, joihin kuuluvat talot saattoivat olla toisistaan hyvinkin kaukana. Tässä vuoden 1659 luettelossa on kuitenkin jo selviä kylännimiä eikä neljänneskunnista ja kymmeneskunnista puhuta mitään.
Ei ole harvinaista, että kirkonkirjojen kyläjako poikkeaa veroluetteloiden kylistä tavallisesti niin päin, että pappien kyläjako on hienojakoisempi ja veroluetteloissa kyliä on yhdistelty. Ei kai ole myöskään harvinaista, että henkiraha jää jonakin vuonna joltakulta saamatta/perimättä. Silloin tällöin on myös maksajan nimi väärin kirjoitettu. Pääasia että joku maksoi. Mielestäni veroluetteloita sukututkimuksessa käytettäessä on tehtävä systemaattisia seurantoja useiden vuosien jaksoissa sen mukaan tietysti miten kirjoja on saatavissa. Arkistolaitoksella on kai suunnilleen kaikki vanhat läänin- ja voudintilit digitoitu. Niistähän löytyvät yleensä myös maakirjat ja esim. kymmenysluettelot avuksi.
Vanhimmissa veroluetteloissa ei todellakaan kyliä ole edes nimetty, koska sellaisia hajallaan erämaissa olevat asumukset eivät Savossa muodostaneet. Verotusta varten muodostettiin tavallisesti neljänneskuntia, jotka jaettiin kymmeneskuntiin, joihin kuuluvat talot saattoivat olla toisistaan hyvinkin kaukana. Tässä vuoden 1659 luettelossa on kuitenkin jo selviä kylännimiä eikä neljänneskunnista ja kymmeneskunnista puhuta mitään.
Re: Tavinsalmi
Juu, kyse on siitä, että yritän saada kattavan kuvan 1600-luvulta. Paavon olen löytänyt 1672, mutta nyt yritän päästä taaksepäin mahdollisimman kauas, ja samalla kartoittaa kaikki Kainulaiset pitäjässä. Ehkä on helpompaa, jos työskentelen taaksepäin vuosissa, koska silloin voin verrata aina suoraan sellaisen henkikirjaan, josta olen löytänyt Paavon tai muun Kainulaisen. Katsotaan millaisen Excel-taulukon saan aikaan.
Re: Tavinsalmi
Juuri tuota tarkoitin. Seuranta vuosi vuodelta ja taulukointi auttaa kaaoksen hallinnassa. Siis on hallinnassa!
Tuli vielä mieleeni, että henkilön kadotessa kannattaa vilkaista myös autioluetteloita ja rästiluetteloita. Jos joku ei kyennyt maaveroaan maksamaan, ehkä ei henkirahaakaan saatu nyhdettyä. Sitten on erikseen vielä noita rutiköyhien ja karanneiden luetteloita. Joskus kerrotaan muuttosuuntakin. Olisi kiva joskus löytää esi-isä sellaisestakin ja kuvitella, miten perhe on ottanut kirveen ja sen toisen arvoesineen eli rautapatansa mukaan ja lähtenyt muualle kaskeamaan. Ehkä jokunen vuosi on onnistuttu pysymään ainakin entiseltä veronkerääjältä piilossa. Tosin merkittävimpänä syynä "karkuruuteen" pidetään kai sotaväenottoja.
Käsitykseni mukaan pohjoisen Savon perhekunnat saattoivat siirtyä pitkienkin matkojen päähän, vaikka ei verovelkoja olisi ollutkaan - onneksi yleensä nimensä säilyttäen. Väen lisääntyessä ja kaskimaiden ehtyessä se oli kai viisasta ja välttämätöntäkin, vaikka varsinainen peltoviljelykin koko ajan lisääntyi. Siis kyllä maaninkalainen veronmaksaja voi kadota vaikka Venäjälle asti. Tutkittavaa riittää.
Oletko muuten selaillut jo Savon historiaa osa II:2 (1617-1721)? Katsoin henkilöhakemistoa ja siellä mainitaan muutamia Kainulaisia. Helposti saatavaa tietoa, mutta en tiedä hyödyttääkö sinua.
Tuli vielä mieleeni, että henkilön kadotessa kannattaa vilkaista myös autioluetteloita ja rästiluetteloita. Jos joku ei kyennyt maaveroaan maksamaan, ehkä ei henkirahaakaan saatu nyhdettyä. Sitten on erikseen vielä noita rutiköyhien ja karanneiden luetteloita. Joskus kerrotaan muuttosuuntakin. Olisi kiva joskus löytää esi-isä sellaisestakin ja kuvitella, miten perhe on ottanut kirveen ja sen toisen arvoesineen eli rautapatansa mukaan ja lähtenyt muualle kaskeamaan. Ehkä jokunen vuosi on onnistuttu pysymään ainakin entiseltä veronkerääjältä piilossa. Tosin merkittävimpänä syynä "karkuruuteen" pidetään kai sotaväenottoja.
Käsitykseni mukaan pohjoisen Savon perhekunnat saattoivat siirtyä pitkienkin matkojen päähän, vaikka ei verovelkoja olisi ollutkaan - onneksi yleensä nimensä säilyttäen. Väen lisääntyessä ja kaskimaiden ehtyessä se oli kai viisasta ja välttämätöntäkin, vaikka varsinainen peltoviljelykin koko ajan lisääntyi. Siis kyllä maaninkalainen veronmaksaja voi kadota vaikka Venäjälle asti. Tutkittavaa riittää.
Oletko muuten selaillut jo Savon historiaa osa II:2 (1617-1721)? Katsoin henkilöhakemistoa ja siellä mainitaan muutamia Kainulaisia. Helposti saatavaa tietoa, mutta en tiedä hyödyttääkö sinua.
Re: Tavinsalmi
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelossa seuraavat nimekkeet saattaisivat olla sinulle hyödyksi tai ainakin iloksi:
Tavinsalmen kuninkaankartanosta Käärmelahteen: kotiseutukirja ja historiikki Maaningalta Haapamäen, Kinnulanlahden, Käärmelahden ja Tavinsalmen kylistä
Sinikivi-työryhmä; julkaisija: Sinikivi-työryhmä; toim. Seppo Sarlund
Maaninka 2003, 288s: kuv., kartt.
Maaningan historia
Matti A. Mykkänen, Pertti Sulasma
Maaninka, Maaningan kunta 1972, 88s.
Tavinsalmen kuninkaankartanosta Käärmelahteen: kotiseutukirja ja historiikki Maaningalta Haapamäen, Kinnulanlahden, Käärmelahden ja Tavinsalmen kylistä
Sinikivi-työryhmä; julkaisija: Sinikivi-työryhmä; toim. Seppo Sarlund
Maaninka 2003, 288s: kuv., kartt.
Maaningan historia
Matti A. Mykkänen, Pertti Sulasma
Maaninka, Maaningan kunta 1972, 88s.
Re: Tavinsalmi
Hei. Kiitos vinkeistä. Nuo kirjat vaikuttavat mielenkiintoisilta. Savon Historian olen lukenut, mutta kukaan noista maininnoista ei taida suoraan liittyä sukuuni. Tosin Savonlinnaan muuttanut Rossi Kainulainen mainitaan alkuperältään mahdollisesti kuopiolaisena ja noitana käräjille haastettu Niels Kainulainen voisi olla sama kuin Kuopion kirkonkirjoissa mainittu Niels. Tosin Niels ei ole samaa haara meidän kanssa ainakaan 1600-luvun puolessavälissä, jos nyt kyseessä on sama henkilö. Savon Historia 2:1 kirjassa mainitaan Kuopin nostoväen ratsumestari Martti Kainulainen vuodelta 1611 paikkeilla. Mahtaako olla hän sukua?
Re: Tavinsalmi
Täällä on Tallusby:ssä Påål Kainulainen. Mutta, mitä lukee nimen perässä? Hän on maksanut veroa kahdesta hengestä, joten se on mahdollisesti vaimo, mutta en oikein saa selvää. Kyseessä on Kuopion v. 1672 henkikirja.
Re: Tavinsalmi
Unohtuiko linkki?
Re: Tavinsalmi
Omituiselta näyttää. "hos" on selvä . Siten melko varmaa on, että Påål vaimoineen asui jonkun luona.
Oletetun erisnimen alkukin menisi melko sujuvasti Mökin. Sitten tulee heti mieleen, että se voi oikeasti olla myös Möy -- tai Myö--, koska noiden äänteiden kirjoittaminen oli ilmeisen vaikeaa tuon ajan kirjureille. Talluskylässä ainoa M:llä alkava henkirahaa maksava on Mäkäräinen. Ei se oikein samalta näytä. Asuinpaikka voi myös olla sellainen, etteivät sieltä muut maksa.
Loppuosasta voisi väkisin tehdä Pehr, mutta tökkii pahasti, sillä kirjuri käyttää muotoa Peer muualla.
Jos kyseessä olisi vaikkapa Möykkäsen talo, miten tuosta semmoisen saisi väännettyä? Minulta jää ainakin ensi katsomalla pelkäksi arvailuksi. Olisiko maakirjasta apua, jos semmoinen löytyy?
Oletetun erisnimen alkukin menisi melko sujuvasti Mökin. Sitten tulee heti mieleen, että se voi oikeasti olla myös Möy -- tai Myö--, koska noiden äänteiden kirjoittaminen oli ilmeisen vaikeaa tuon ajan kirjureille. Talluskylässä ainoa M:llä alkava henkirahaa maksava on Mäkäräinen. Ei se oikein samalta näytä. Asuinpaikka voi myös olla sellainen, etteivät sieltä muut maksa.
Loppuosasta voisi väkisin tehdä Pehr, mutta tökkii pahasti, sillä kirjuri käyttää muotoa Peer muualla.
Jos kyseessä olisi vaikkapa Möykkäsen talo, miten tuosta semmoisen saisi väännettyä? Minulta jää ainakin ensi katsomalla pelkäksi arvailuksi. Olisiko maakirjasta apua, jos semmoinen löytyy?
Re: Tavinsalmi
Autioluetteloista en ole löytänyt Kainulaisia. Henkikirjoissa taitaa 1672 ilmestyä ensimmäinen Påhl sivuille. Muita Kainulaisia kyllä löytyy, Kasurilasta ja Palonurmelta.
Vuoden 1664 maantarkastuskirjasta löysin seuraavan Påål Påålsson Kainulaisen: http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasen ... 0&pnum=573
Ilmeisesti hän on Hatalan alla, marginaalissa lukee "s. 53 part" ja yllä on "s. 52 part Hatala". Saako joku selvää, miksi nuo neljä nimeä on laitettu yhteen? Onko kyseessä yhtiömiehet verotusmielessä? Entä mitä lukee Påål Påålssonin perässä?
Entä mikä on tuon sarakkeen otsikko "308 - ..."?
Vuoden 1664 maantarkastuskirjasta löysin seuraavan Påål Påålsson Kainulaisen: http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasen ... 0&pnum=573
Ilmeisesti hän on Hatalan alla, marginaalissa lukee "s. 53 part" ja yllä on "s. 52 part Hatala". Saako joku selvää, miksi nuo neljä nimeä on laitettu yhteen? Onko kyseessä yhtiömiehet verotusmielessä? Entä mitä lukee Påål Påålssonin perässä?
Entä mikä on tuon sarakkeen otsikko "308 - ..."?
Re: Tavinsalmi
Numero 553 on maantarkastuksen protokollanumero (siis myös eka venkura on numero), joka toimii tarkastuksen jälkeen kyseisten maakappaleiden tunnisteena. Kolmessa kapeassa sarakkeessa ensimmäisessä on vuoden 1561 maantarkastuksen vastaava numero, sitten vuoden 1660 maakirjan sivunumero (fol), mistä tilukset pitäisi löytyä, ja kolmannessa vuoden 1660 maakirjassa oleva tilusten numero (siis tässä 308). Tässä vasemmalla alakulmassa kerrotaan vielä, että nämä maat on otettu viljelykseen Johan Habermanin maantarkastuksen jälkeen eikä niitä löydy vuoden 1561 maakirjasta.
(Vuoden 1664 tilikirjoihin kuuluu muuten myös nide 8645, jota käytetään hakemistona, kun yritetään etsiä , missä jokin vuoden 1660 maakirjatiloista on tässä uudessa tarkastusluettelossa.)
No 553:lle ei ole määritelty kylää. Kerrotaan, että se on Tavisalmen kartanolle kuuluvaa kruununmaata, peltoa (TafwiNiemj Gårdhens åker), jota viljelee 5 torpparia (Fem Torpare): Lars Peersson Karfuinen, Peer Oluffsson Hamuinen, Hind: Hindrichsson Lappalainen, Pååll Påållsson Kainulainen och Philip Påållsson Haloinen.
Sitten luetellaan ja nimetään alueeseen kuuluvat maakappaleet ja niiden etäisyydet asumuksesta (ylempänä mainitaan "Torpares bostelle"). Oikeanpuoleiselta sivulta voi löytää tarkempia tietoja pellon ja metsän määrästä, vanhasta ja uudesta verotusarvosta, kylvömääristä pellolle ja metsään (siis kaskiin) ja niityistä. Usein kuvataan myös metsän muita käyttömahdollisuuksia ja kalavesiä sekä luetellaan karjaa.
Pååll Påållsson Kainulainen on siis tässä vaiheessa kruunun torppari, joten tavallisista maakirjoista häntä ei luultavasti löydy, mutta muista veroluetteloista kannattaa katsella.
(Vuoden 1664 tilikirjoihin kuuluu muuten myös nide 8645, jota käytetään hakemistona, kun yritetään etsiä , missä jokin vuoden 1660 maakirjatiloista on tässä uudessa tarkastusluettelossa.)
No 553:lle ei ole määritelty kylää. Kerrotaan, että se on Tavisalmen kartanolle kuuluvaa kruununmaata, peltoa (TafwiNiemj Gårdhens åker), jota viljelee 5 torpparia (Fem Torpare): Lars Peersson Karfuinen, Peer Oluffsson Hamuinen, Hind: Hindrichsson Lappalainen, Pååll Påållsson Kainulainen och Philip Påållsson Haloinen.
Sitten luetellaan ja nimetään alueeseen kuuluvat maakappaleet ja niiden etäisyydet asumuksesta (ylempänä mainitaan "Torpares bostelle"). Oikeanpuoleiselta sivulta voi löytää tarkempia tietoja pellon ja metsän määrästä, vanhasta ja uudesta verotusarvosta, kylvömääristä pellolle ja metsään (siis kaskiin) ja niityistä. Usein kuvataan myös metsän muita käyttömahdollisuuksia ja kalavesiä sekä luetellaan karjaa.
Pååll Påållsson Kainulainen on siis tässä vaiheessa kruunun torppari, joten tavallisista maakirjoista häntä ei luultavasti löydy, mutta muista veroluetteloista kannattaa katsella.