kylännimet

[Kaisa Nurhonen]

Kylännimet ovat Hiskissä seurakuntien kohdalla nykynimillä. Miten olisi, jos ryhdyttäisiin keräämään kylännimet "ennen vanhaan" på svenska. Se helpottaisi sukututkimusta.

[Annu]

Hiskiä hoidetaan SSS:ssa

Annu

[Maija]

Kaisa Nurhosen ehdottama kylätiedosto on ehkä työläämpi luoda kuin heti tulee ajatelleeksi jo pelkästään sen takia, että samannimisiä kyliä on pitkin Suomea ja niiden nimet on kirjoitettu kovin monilla tavoilla eri aikoina ja eri paikoissa. Meillä on oikeastaan jo aika paljon hajallaan olevia luetteloita vanhoista kylännimistä rippikirjahakemistoissa ja myös joitakin henkikirja- ja maakirjakylien luetteloita

Luettelo kylännimien kirjoitusasuista voisi tietysti olla hyödyllinen tilanteissa, joissa vastaan tulee kylännimi, jota ei osaa oikein mihinkään sijoittaa. Useimmiten kuitenkin maankolkka on suunnilleen tiedossa ja silloin voi SSS:n nykynimiluetteloiden ja/tai karttojen avulla hakea jotakin vanhaa nimeä muistuttavaa. En väitä aina helposti löytyvän. Jos jollakin on innostusta ja aikaa, Digi-Wikissähän olisi pohja tämmöisenkin projektin aloittamiseen osastossa Paikkakunnat. Sinne voisi varmaan kerätä aluksi pitäjittäin kylännimiä eri kirjoitusasuissaan.

Vielä enemmän hyötyä olisi sellaisesta yhtenäisestä kylätiedostosta, jossa kerrottaisiin mihin seurakuntiin, hallintopitäjiin ja tuomiokuntiin jonkin kylän asukkaat eri aikoina ovat kuuluneet. Mutta se onkin jo isompi juttu.

Itselläni ei muuten ole oikein selvillä kaikkien pitäjienkään vanhat nimet. Hiljakkoin tuli vastaan pitäjä nimeltä Läth:. Jonkin aikaa tuli savua korvista ja kaikenlaista piti selailla, kunnes valkeni Laitila – Letala.

[Kaisa Nurhonen]

Justiisa niin. Minulla on vastaajan mainitsema ongelma Mikkelin seudun kylistä ja niiden löytymisistä eri kirkonkirjoista eri aikana. Joskus minusta tuntuu, että pappi on ottanut kirkonkirjat veneeseen ja pistänyt kirjoihin kaikki, jotka vesistön varrella ovat, ja onneksi joskus merkinnytkin, että nämä nyt ovat meidän kirjoissa, vaikka kuuluvat naapuripitäjään. Esimerkiki 1700-luvun alussa Hursalo (Hurissalo) on Mikkelin rippikirjoissa, vaikka se on Puumalan pitäjää ja Puumala on jo 1660-luvulla omana seurakuntanaan. Toinen kylä on Marjoniemi Ristiinassa. Nurhosten suku on seilannut Nurholan lisäksi mainitsemissani kylissä. Niin ja se samannimisten kylien ongelma vaivaa myös. Tulin ajatelleeksi kylien nimiä nykyihmisen kannalta sellaisissa tapauksissa, joissa kylillä on nykymaailmassa on eri nimi Syvänniemi on entinen Keihästaipale. Tehtävä on vaikea, tiedän.

[Kaisa Nurhonen]

Hiskiä hoidetaan SSS:ssa

Annu

Mikä ihmeen SS+S?

[EevaH]

Suur-Savossa kyläjako alkoi syntyä vasta 1600-luvun puolivälissä, sitä ennen, ja vielä sen jälkeenkin elettiin neljännes- ja kymmenkuntien aikaa. Kun kylien nimiä alkoi ilmaantua asiakirjoihin, saattoivat nämä "kylät" käsittää useita myöhempiä kyliä. 1900-luvulle asti siirreltiin kyliä ja kylänosia pitäjästä toiseen tai isompi kylä nielaisi pienemmän eli mitään kysyjän peräämää yksikäsitteistä vastaavuutta "vanha nimi" - "uusi nimi" ei ole olemassa. Paras lähde tähän kirjavuuteen on pitäjänhistoria, jos sellainen on olemassa ja huolella laadittu. Erityisesti Ristiinan ja Mikkelin rajankäynnissä auttavat Mikkelin ja Ristiinan pitäjien historiat, molemmat Hannele Wirilanderin kirjoittamia ja sisältävät maakirjatalojen sekä mm. rajakylien vaiheet. Sorry, mutta näissä asioissa ei ole oikotietä onneen, vaikka netti paljon auttaakin, itse joutuu ottamaan monista asioista selvää. Samaa tienoota tutkineiden kollegojen kanssa kannattaa toki verkottua. Onnea etsintään!

[Kaisa Nurhonen]

Olenhan minäkin lukenut Etelä-Savon monien pitäjien historioita, kun historiantuntemukseni on sukututkimuksen aikana osoittautunut melko hataraksi ja näennäiseksi. Senpä vuoksi ihmettelenkin, kun kylien sijainti on jonkin pitäjän historiassa eri kuin rippikirjoissa. Nyt sain selvityksen ja siitä suuri kiitos, sillä tarkoitin 1700-luvun alkua, joka on niin lähellä, että kylien muotoutuminen on varmaan ollut vasta alullaan. Olisi mukava tutustua netin välityksellä johonkin, joka on tutkinut Mikkelin seudun sukuja, jos valaistuisi. Vastauksistanne kiitellen.

[Kaisa Nurhonen]

Kaikille vastaajille kiitoksia. Kävin oikein paikan päällä Nurholan kylällä ja kylän keskuksessa Anttolassa, jonka kirkon esittelijä, kotoisin Hurissalosta Puumalan puolelta, kuvasi kyläläisten elämää. Viime aikoinakin asiat on hoidettu naapurikunnan puolella. Myöhempinä vuosina 1800-luvulla pappi on onneksi merkinnyt, että kylä kuuluu toiseen pitäjään, vaikka on meidän seurakunnan kirjoissa. Meni pitkään, ennenkuin oivalsin, että kylät "häviävät" naapuriseurakuntaan: Ristiinaan, Juvalle, Kangasniemelle jne.

[hkaipain]

Katselin vanhoja keskusteluja kylistä jotka löytyy naapuri seurakuntien kirjoista. Huonot ja pitkät kulkuyhteydet omaan seurakuntaan oli varmaan yksi selitys.
Toinen selitys on että aikoinaan on perustettu uusia seurakuntia, mm. Mikkelin seudulla Anttolan seurakunta joka on perustettu 1871.
Anttolan SRK:hon liitettiin ainakin seuraavat kylät eri kunnista:
Puumalasta Piskola 1 ja 2 ja muutettiin Montola 3-4 ksi.. Lisäksi
Puumalasta meni Anttolaan Hauhala ja Hylkylä. Mikkelistä siirrettiin Anttolan
Srk:hon Montola 1-2 ,Nurhola, Anttola, Kääriälä ja Kähkölä. Ristiinasta Huttula ja
juvalta osa Pitkälahtea. 1921 siihen liitettiin vielä Puumalasta osa Kontilan
kylistä ja Ristiinasta Keriniemi.Kylissä saattoi olla puutteita ja virheitä koska kirjoitin
ne ulkomuistista. Tarkempi tieto löytyy Anttolan historiasta jota minulla ei ollut nyt käytettävissä.
Vuoden 2013 alussa Anttolan SRK lakkautetaan ja se yhdistetään Mikkelin SRK:aan.
T. Harri