KORHONEN

Vanhan Rautalammin Korhosten vanhin tunnettu esi-isä on Tuomas Pekanpoika Korhonen. Häntä ei mainita vuoden 1552 erämaaluettelossa, mutta todennäköisesti hän oli mukana samassa asutusvaiheessa, sillä Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Jöns Westgöte vahvisti heti tammikuun alussa 1553 kaupan, jolla Tuomas oli ostanut hämäläisiltä talonpojilta maa-alueen nimeltä Kerkoneräsija. Päätöksestä on säilynyt kopio, jossa kuvataan tarkasti alueen rajat. Asiasta kerrottiin tarkemmin Wanha Tuomas -lehdessä vuonna 2009.

http://suvut.genealogia.fi/korhonen/wanhatuomas.htm.

Asiakirja ei ole ollut Rautalammin historian kirjoittajan Veijo Saloheimon tiedossa, sillä hän arvelee Tuomaan tulleen Rautalammille vasta vuonna 1560. Saloheimo kertoo hänen asettuneen Iisveden ja Niiniveden välissä olevaan Pänttärintaipaleeseen. Ilkka Korhosen tutkimusten mukaan oikea paikka on kuitenkin Niiniveden länsirannalla parisen kilometriä Kerkonkoskelta etelään nykyisellä Vesterilän kylällä. Sinne sukuseura pystytti muistokiven vuonna 2004.

Saloheimo kertoo Rautalammin historiassa, että venäläiset ryöstivät ja polttivat Vesterilän kylän taloja ison vihan aikana vuonna 1714. Siinä meni Korhosten kantapaikkakin. Suku ei siihen sammunut, sillä Korhoset olivat levittäytyneet jo 1600-luvun puolesta välistä lähtien läheisiin kyliin Vaajasalmeen, Sonkarinsaareen, Kärkkäälään ja Pieksämäen puolelle nykyisen Suonenjoen alueelle. Valtaosa lähipitäjien nykyisistä Korhos-sukuisista eläjistä onkin Tuomaan jälkeläisiä.

Suvun perintöä vaalii Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseura. Se järjestää sukujuhlia joka kolmas vuosi ja julkaisee sukulehteä nimeltä Wanha Tuomas. Lisätietoja verkosta http://suvut.genealogia.fi/korhonen/ tai

https://www.facebook.com/pages/Vanhan-Rautalammin-Korhosten-sukuseura-ry/172646732762535