Ero sivun ”Gabriel Kijhl” versioiden välillä

Kohteesta SshyWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(Pientä ristiriidan tapaista Kaipolan synnyssä. Ei selvyyttä.)
(Samuel Kihl)
Rivi 25: Rivi 25:
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
  
 +
Gabriel Kijhlin syntymävuosi:
 
Heikki Koskelan sukututkimussivut
 
Heikki Koskelan sukututkimussivut
 
http://koti.japo.fi/~clovis/sukututkimukset/pylkka_vieno/t138.htm
 
http://koti.japo.fi/~clovis/sukututkimukset/pylkka_vieno/t138.htm
Rivi 47: Rivi 48:
 
Daniel Gabrielinpoika Kihl
 
Daniel Gabrielinpoika Kihl
 
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3630a
 
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3630a
 +
 +
Anna Samuelintytär Svanstrupen pojaksi sopisi hyvin
 +
Samuel Kihl / Kijl, yo 1679
 +
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2723
  
 
Vitikkalan kartanon historiaa
 
Vitikkalan kartanon historiaa

Versio 16. maaliskuuta 2009 kello 22.59

Gabriel Kijhl (1610 - n. 1693 Jämsä)

Gabriel Jöransson Kihl; Gabriel Yrjönpoika Kihl. Nimismies. Anna Svanstrupen perintötila Kaipolan isäntä vuodesta 1675. Berdt Tauben 1650-luvulla kruunulta lahjaksi saaman Vitikkalan kartanon rälssivouti ja reduktion 1680-luvulla jälkeen rälssitilan vuokraaja. Museo24 kertoo, että "yksityinen herraskartano" Kaipola on perustettu 1639. Ratsutila siitä tehtiin 1680-luvulla.

Puoliso Anna Svanstrupe.

Lapsia:

Elisabeth Kijhl (26.1.1664)
Johan Kijhl
Daniel Kijhl (29.5.1670)
Georg Kijhl
Gabriel Gabrielinpoika Kijhl

Lisätietoja

Runsaista alkuperäislähteistä voisi koota melko laajan henkilöartikkelin. Seuraavassa vain hajahuomioita.

Suur-Jämsän historian mukaan Gabriel Kijhlin aikana Kaipolaan yhdistettiin neljä talonpoikaistilaa. Isäntäluettelon perusteella tämä tapahtui jo 1639.

Mahdollisesti Gabriel Kijhl kirjoitti itse nimensä ilman j-kirjainta. Kirjoitustapa kuitenkin horjuu ja 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl.

Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra Kristoffer Florinus ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, jotka yhdistettiin Kaipolaan, jonka kokonaispeltoalaksi tuli yli 22 tynnyrinalaa.

Kaipolan isäntä oli innokas kaskiviljelijä itsekin. Viljeltävinä viljalajeina olivat erityisesti ohra ja ruis, kaura vain vähäisessä määrin.

Lähteet

Gabriel Kijhlin syntymävuosi: Heikki Koskelan sukututkimussivut http://koti.japo.fi/~clovis/sukututkimukset/pylkka_vieno/t138.htm

Kaipolan isäntäluettelo http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Kaipola-J%E4ms%E4

Suur-Jämsän historia, I osa, s. 97, 321, 343, 354

Suur-Jämsän historia, II osa, s. 97, 98, 251, 286

Suur-Jämsän historia, III osa, s. 81, 84, 194, 195

Gabriel Jöransson Kihl, allekirjoitus asiakirjassa 1687. Suur-Jämsän historia, II osa, s. 286.

Gabriel Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4081

Georg Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3182

Daniel Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3630a

Anna Samuelintytär Svanstrupen pojaksi sopisi hyvin Samuel Kihl / Kijl, yo 1679 http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2723

Vitikkalan kartanon historiaa http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737)

Ratsutilat eli rusthollit / Kaipolan ratsutila http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(5051)

Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1

Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009. http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf

Kaipolan nimi perustuu muinaishämäläiseen henkilönnimeen. Jämsän kantatalojen nimistön hämäläinen nimikerrostuna. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laudaturtyö. Leena Lähdesmäki, 2000. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11746/llahdesmaki.pdf?sequence=1