Modelin Alexander Martini - Muutoshistoria

Juhani Pesu (30. elokuuta 2008 kello 06.56)

2008-08-30T06:56:32Z

Näytä muutokset

Juhani Pesu (28. helmikuuta 2008 kello 06.45)

2008-02-28T06:45:02Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 10.32)

2008-02-27T10:32:17Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 10.25)

2008-02-27T10:25:46Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 10.22)

2008-02-27T10:22:25Z

Näytä muutokset

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 10.06)

2008-02-27T10:06:36Z

Näytä muutokset

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 09.57)

2008-02-27T09:57:14Z

Juhani Pesu (27. helmikuuta 2008 kello 09.54)

2008-02-27T09:54:44Z

Anne (27. helmikuuta 2008 kello 07.44)

2008-02-27T07:44:35Z

Näytä muutokset

@@ Rivi 49: / Rivi 49: @@
 ("..saa ajattelemaan omaa katoavaisuuttaja elämän haihtuvuutta ja huomaamaan kuinka monien tämän maailman kurjien vastoinkäymisten ja ahdistusten kautta on aiemman nuoruuteni kukoistus kokonaan kadonnut ja kuinka lisääntyvän vanhuuden päivittäisten nöyryytysten, vaikeiden vaivojen ja lukemattomien kolhujen kautta tunnen luonnollisten jäsenteni heikkenevän ja liikkeen häviävän, kunnes Mustan Ratsun Ratsastaja minut nopeasti noutaa, niin etten häntä kykene pakenemaan, vaan elinaikani on erehtymättömästi pian oleva ohi" tätä sydämestäni halajan, kun Jumala sen autuaan hetken antaa koittaa!! !").
-Alexander Martini Modelin syntyi maaliskuussa 1670 Jönköpingin läänissä, Barkerydin pitäjässä. Hänen synnyinkotinsa oli Alarp-niminen rustholli, jota isännöivät silloin vallesmanni Mårten Johansson ja vaimonsa Anna Barck. Äitinsä puolelta Alexander polveutui Järsnäsin kirkko herrasta Ludovicus Johannis Barckista, jonka jälkeläiset sukupolvien ajan hoitivat papintointa Barkerydissä ja sen naapuripitäjissä. Modelinit taas todennäköisesti ovat sen Gillis (Julius) Modeuksen sukulinjaa, joka Hollannin Utrechtista lähdettyään värväytyi ruotsalaisiin joukkoihin ja yleni everstiluutnantiksi Itä-Uudenmaan tykistörykmentissä. Palveluksesta hän erosi kenraalimajurin arvolla. Anna Barck kuoli nuorena, ehkäpä tyttärensä Elisabetin syntyessä. Mårten Johansson Modelin aviotui toistamiseen Margareta Jespersdotterin kanssa. Tästä aviosta syntyi Alexanderille ainakin neljä sisarpuolta.
 Jo vuonna 1676, siis kuuden vanhana, Alexanderin tiedetään aloittaneen koulunkäyntinsä Jönköpingissä, jonka vaikutusalueeseen Barkeryd kuului. Kuusitoista vuotta täytettyään hänet löydetään lukiolaisena Växiöstä ja sitten Turun Akatemiasta vuonna 1689 yhdessä veljensä Johanin ja serkkujensa Johan & Broddo Barckin kanssa.
@@ Rivi 71: / Rivi 73: @@
 Ylioppilaselämä Turussa on tuolloin ollut varsin huoletonta ja railakastakin. Laulu, viini ja tappelunnujakat kuuluivat jo silloin osakuntaelämään olennaisena osana, kuten oheisesta hämäläisten ylioppilaitten konsistoripöytäkirjoissa säilyneistä tempauksista voidaan huomata:
 "Hämäläisiä olivat kaikki ne ylioppilaat, jotka keväällä 1671 joutuivat konsistorin eteen vastaamaan mellastelustaan erään turkulaisen kauppiaan talossa. Hauhon kappalaisen poika Johannes Martinpoika Lyra valitti joutuneensa huonon kohtelun alaiseksi mennessään mainittuun taloon, jossa parhaillaan oli koolla joukko ylioppilaita, nim. Elias Streng, Hämeen-Uudenmaan maanmittarin poika, Tyrvännön kappalaisen poika Gabriel Särki, Sigfrid Calander (Kulander?) sekä Tuomas Paavalinpoika, joka arvattavasti oli Kalvolasta kotoisin, sukunimeltään Homman (tai-Homen) - Kalvolan kirkonkylässä on Hommonen-niminen talo -, kaikki hämäläisiä. Konsistori ei kuitenkaan ottanut uskoakseen Lyran kertomusta, vaan katsoi hänen tahallaan panetelleen tovereitaan, koskapa "on aivan uskomatonta, että vanhemmat ylioppilaat olisivat ottaneet niin nuoren uusikon mukaansa pöydän ääreen". Lyran kertomuksen todenperäisyyttä on mahdotonta selvittää, mutta ilmeisesti hän on ollut huonoissa väleissä vanhempien osakuntatovereittensa kanssa. Kenties Lyra, joka maaliskuussa 1654 oli depositiossa tullut hyväksytyksi,
 ei ollut tarjonnut välttämättömiä absolutiojuominkeja vanhemmille tovereilleen ja siten joutunut näiden epäsuosioon, jollaisesta pöytäkitjat tietävät kertoa esimerkkejä." (Eino E. Suolahti: 1600-luvun hämäläisistä ylioppilaista)
@@ Rivi 78: / Rivi 79: @@
 Barckin veljespari Johan & Broddo olivat Modelin-poikien serkuksia Smoolannin Barkerydin pitäjästä. Heidän isänsä oli Barkerydin kirkkoherra ja Alexander Modelinin eno Johannes Barck (1637-1705) ja äitinsä Brita Broddesdotter (1647-1724).
-Se miksi Barck- ja Modelin-pojat lähetettiin Turkuun lähempänä sijaitsevan Uppsalan sijasta, ei ole selvää. Päätöksellä oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset, sillä poikien elämänkohtalot liittyivät Suomeen siitedes, jopa siinä määrin, ettei ruotsinmaalainen sukututkimus heistä ollut enää edes tietoinen, ennen vuoden 2002-2003 anbytarforum -keskustelua ja Pyhtään tuomiokirjalöytöjä.
+Se miksi Barck- ja Modelin-pojat lähetettiin Turkuun lähempänä sijaitsevan Uppsalan sijasta, ei ole selvää. Päätöksellä oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset, sillä poikien elämänkohtalot liittyivät Suomeen siitedes, jopa siinä määrin, ettei ruotsinmaalainen sukututkimus heistä ollut enää edes tietoinen, ennen vuoden 2002-2003 anbytarforum -keskustelua ja Pyhtään tuomiokirjalöytöjä (Johan Brandt).
 Johan Barck nuoremmasta tuli Padasjoen pitäjänkirjuri. Hän omisti myös Inkilän tilan Padasjoella, jonka hän oli v. 1722 tienoilla ostanut Zacharias Collianderilta. Avionsa Johan solmi Hattulassa v. 1680 syntyneen Catharina Abrahamsdotter Alftanin kanssa, joka oli edellä mainittujen Alftan-veljesten sisarpuoli Hattulan rovasti Abraham Erici Alftanin toisesta aviosta Katarina Schräderin kanssa. Näin avion välityksellä tuli vanha veljesliitto sinetöityä Barck-Modelin-Alftan-sukujen välille. Sen seurauksena, liki kuusikymmentä vuotta myöhemmin Johan Barckin ja Katarina Alftanin poika, Abraham Johansson Barck, sai lunastaa Modelinin Pappilan rusthollin maat, irtaimiston joutuessa niinikään testamentin kautta Abrahamin serkulle, tilanhoitaja Johan Barckille, joka oli toveripiiriin kuuluneen Broddo Barckin poika.
 Ainoana näistä "veriveljistä" Alexander Martini valitsi sotilaan yksinäisen uran. Hänestä tuli Kaarle XII upseeri, karoliini!
 Uljasta häntä oli katsella nuoruuden kukoistuksessaan: kookas, kaunis mies; sinisilmäinen, kultahiuksinen; sinisessä karoliinien uniformussa, helmat sivuille napitettuina liikkumisen ja ratsastuksen helpottamiseksi, kaulus ja hihat käännöksillä, nahkahansikkaissa. Asun kruunasi keltapäänneinen kolmikolkkahattu. Karoliinien saappaat olivat myöskin ylpeydenaihe; parasta notkeaa nahkaa, kapeavartiset, suusta dramaattisesti levenevät, kannuksilla!
@@ Rivi 97: / Rivi 100: @@
 Majuri, nyt jo voimissaan heikentynyt, mukavuutta kaipaava, lähes vanha mies. Oli vihonviimeinen aika ajatella pesänrakentamista.
 Kuninkaankylän Yrjas (myöhemmin Gustavslugn), ei ollut ylellisyydellä pilattu: tupa, sali, kolme kamaria, vetoisia ikkunoita ja nurkkia; risuaita tienpuolella, hedelmätön omenapuu ja höltyneen kurkihirtensä köykistämät talousrakennukset. Sisällä kiukkuinen keittiöpiika, navetassa toinen samanmoinen, pari laiskaa renkiä talleilla ja kartanolla. Ei Yrjas todellakaan ollut Alarp, eikä sitäpaitsi edes oma; kruununpuustelli vain, joka eläkkeelle jäädessä oli luovutettava seuraajalle.
@@ Rivi 115: / Rivi 120: @@
 Ruotsin kartanoiden ja Tukholman palatsien elämään tottuneen Anna Helenan tuonti Yrjakseen kypsytti Modelinissa lopullisen päätöksen oman kiinteistön hankinnasta Suomessa; eihän aatelisrouvan arvolle sopinut Yrjaksen karu kruununpuustelli ja sen kehnot kamarit..
-Kuin tilauksesta naapurikylässä oli Nirkko-kappalaistenjälkeen myynnissä Pappilan
 rustholli, josta Alarpin myyntirahoilla saataisiin kunnostettua säällinen eläkepäivien koti
 vanhalle karoliinille ja hänen aateliselle siipalleen. Kiinteistö oli lähes ilmainen, olihan myyjänä perikunta, jonka valvojana mitä todennäköisemmin toimi Modelinin läheinen ystävä Wrede-paroni Fabian.
@@ Rivi 136: / Rivi 143: @@
 Vielä pitkään Ruotsinkylään muutettuaankin Modelin auttoi upseeriystäväänsä viranhoitoon liittyvissä ongelmissa. Hän myös tuki köyhtynyttä aatelismiestä rahallisesti. Nämä lainat on mainittu von Krassowin testamentissa vähennyserinä. Anna Röding sai samassa jälkisäädöksessä karjaa ja viljaa, Jacob Giösling kapteenin punaisen valakkaratsun ja mundeeringit myötä, juuri muuta ei synnyinmaastaan kauas kulkeutuneella miekkaritarikunnan ritarilla ollutkaan jättää jälkeensä kuollessaan joulupäivänä vuonna 1751.
-Modelinin suunnitelmiin jo tuolloin näyttää kuuluneen Pappilan säilyttäminen suvussa, eräänlaisena Alarpin korvikkeena, sillä Alarpin rahoillahan hän sen hankkikin, kuten hän testamentissaan myöhemmin muistuttaa. Pappilaa ei VARSINKAAN hankittu Anna . Helena Pfeiffin "myötäjäisillä", eikä myöskään hänen kukkaronsa kautta!. Tämä oli eräs niistä faktoista, jotka ratkaisivat Modelinin perintöriidan eri oikeusasteissa Barck-serkusten eduksi 1760-luvulla.
+Modelinin suunnitelmiin jo tuolloin näyttää kuuluneen Pappilan säilyttäminen suvussa, eräänlaisena Alarpin korvikkeena, sillä Alarpin rahoillahan hän sen hankkikin, kuten hän testamentissaan myöhemmin muistuttaa. Pappilaa ei VARSINKAAN hankittu Anna-Helena Pfeiffin "myötäjäisillä", eikä myöskään hänen kukkaronsa kautta!. Tämä oli eräs niistä faktoista, jotka ratkaisivat Modelinin perintöriidan eri oikeusasteissa Barck-serkusten eduksi 1760-luvulla.
 Ehkä hänen toiveenaan oli rusthollin jättö omalle pojalle, Anna Helena oli vielä synnytysiässä heidän avioituessaan. Vuoteen 1734 mennessä oli kuitenkin jo täysin selvää, ettei näin oltu suotu.
 Alexanderin huomio kiintyi silloin läheisimpiin Suomessa asuviin miespuolisiin sukulaisiinsa. Toinen oli hänen Broddo-serkkunsa poika, vuonna 1715 syntynyt Johan Barck, jonka uraa Modelin oli jo pitempään pitänyt silmällä.
@@ Rivi 162: / Rivi 171: @@
 Raamatullisiin kielikuviin mieltynyt everstiluutnantti sai aiheen verrata serkuksia. vastedes Kainiin ja Abeliin. Niin oli nuorempi Johan hienostunut ja herkkä, kuin Abel ja
-vanhempi Abraham taas ilmetty Kain primitiivisen karnaalissa elämänhimossaan omistaa ja olla."Min Kain, min Abel", hän tuontuostakin huokaili tulevina vuosina, eikä aina suinkaan tyytymättömänä elämänsä ehtooksi järjestämästään spektaakkelista.
+vanhempi Abraham taas ilmetty Kain primitiivisen karnaalissa elämänhimossaan omistaa ja olla. "Min Kain, min Abel", hän tuontuostakin huokaili tulevina vuosina, eikä aina suinkaan tyytymättömänä elämänsä ehtooksi järjestämästään spektaakkelista.
 Vasta kahta vuotta myöhemmin Modelin leppyy riittävästi palatakseen alkuperäiseen suunnitelmaansa. Vuonna 1738 hän asettaa Abrahamin lampuodikseen Pappilaan, eli käytännössä vetäytyy tilanpidosta kokonaan vuokraten maat innokkaalle ja energiselle Abrahamille. Kuinka muodollinen sopimus alunperin oli, on vain arveltavissa. Rahaa yhteisyritykseen nuorukaisella tuskin oli alunperin sijoittaa lainkaan. Onkin todennäköistä, että vuokra maksettiin viljana, karjana ja muina luontaistuotteina (mm. viina) ajan tapaan. Modelin  ja vaimonsa olivat näin vapaita keskittymään paikkakunnan seuraelämään säädylleen sopivalla tavalla. Niin alkoivat juhlat, joista Pappila piankin sai kylällä paremmin sopivan epiteetin; ei enää pappila, eikä rustholli, vaan everstin hovi! Tämän hovi-statuksen vahvistaa myös Matthias Akiander, joka vuonna 1864 ilmestyneessä opuksessaan "Om donationerna i Viborgs län", sivulla 45 sijoittaa Modelinin tilukset Pyhtäällä v. 1742 lahjoitusmaahovien rinnalle.

@@ Rivi 250: / Rivi 250: @@
 samt hennes bam och mina styfbam hafwa med alla wåra namn underskrifwit et Contract som wj ingått med landbonden Abraham Barck allenast skulle få mitt rusthåld Swenskby innehafwa och disponera, åtniutandes derafhälften
 af all års wäxt i et och annat undantagande några aparte täppor, som iag
-til husets CONSERV ATION skulle behålla, utan och bemälta landbonde wara fårsäkrat, det han effter min död skulle få bemälta rusthåld inlösa,
+til husets CONSERVATION skulle behålla, utan och bemälta landbonde wara fårsäkrat, det han effter min död skulle få bemälta rusthåld inlösa,
 effter då upförd wärde. Men som nu denna min landbonde twifwelmål drager om den försäkran, som han för detta fått, eij? Herren Gud behagat enskilnat
 göra uti wårt ächtenskap och min aldrakäresta maka genom döden mig ifrån kalla hwarigenom arfwingama befares någon ändring torde göra uti landbondens syftomål och honom giorda försäkring, hwarföre iag mig för klaran, at arfwingama als intet fog hafwa at Contramandera min disposition Rusthållet angående, ty mina Styfbam äro tilfullo lagligen afwittrade, och
@@ Rivi 296: / Rivi 296: @@
 Testamenttiriidan häviäjistä etualalle nousevat ahneet Pfeiffit ja Modelinin monilukuiset Ruotsissa asuvat etäsukulaiset, joiden tarkkaa lukumäärää ja asuinpaikkoja oikeusaste et Suomessa vuosikausia ja osin turhaan yrittivät selvittää, sekä tietenkin arvon kirjurit, lautamiehet ja tuomarit jotka puivat tässätapauksessa etupäässä pötyä. Voittajiin on ilman muuta erikseen laskettava, se asiasta kiinnostunut yleisö, joka sai mielihalustaan juoruta ja vatvoa vuosikymmenen perintöriitaa. Esimerkiksi liitettäköön tähän käräjäpöytäkirjojen kertomaa heidän valaehtoisista todistuksistaan:
-I anledning af igår giordt f6rbehåll, begärte närwarande härads Bokhållaren
+I anledning af igår giordt förbehåll, begärte närwarande härads Bokhållaren
-herr JOHAN BARCKs fullmäktig, hofrättsauscultanten, herr Eric Ludolf Leopold, det Bokhållares nu f6rhanden warande witnen, vice PASTOREN herr SALOMON GESTRIN, fåltväbelen herr BERNT FRIEDRIC ESCHNER, samt den sidstnämdes käresta MADAME ANNA CA THARINA STARCK måge (???), tilframdeles uplysning, om så ...skulle, f6r dödsfalls skull edeligen höras om det
+herr JOHAN BARCKs fullmäktig, hofrättsauscultanten, herr Eric Ludolf Leopold, det Bokhållares nu förhanden warande witnen, vice PASTOREN herr SALOMON GESTRIN, fåltväbelen herr BERNT FRIEDRIC ESCHNER, samt den sidstnämdes käresta MADAME ANNA CATHARINA STARCK måge (???), tilframdeles uplysning, om så ...skulle, för dödsfalls skull edeligen höras om det
+testamente, hwarigenom framledna ÖfwersteLIEUTENANTEN Wälborna herr ALEXANDER MODELIN, til Bokhållaren Barck updragit all lös egendom efter sin död, och som de åberopade personen inhemtades wara ojäfwiga och wälfrägdadealtså fingo de, enligit X.B. 17 Cap. 23 § ...witnes ed aflägga, samt, efter skeddföreställning til dem, om edens wigt, hwardera särskilt intygade på följande sätt:herr vice PASTOREN GESTRIN at enär han den 18 sidstledna AUGUSTI besökt framln herr ÖfwesteLIEUTENANTEN MODELIN på Peipola skal herr ÖFWERSTELIEUTENANTEN i witnets åhöro, friwilligt och med sundt förstånd förklaradt sin wilja wara, at herr ÖfwersteLIEUTENANTENs Rusthåld i Swenskby efter hans död emot lösen skulle tilfalla landbonden därstädes, ABRAHAM BARCK, hwilcken lösen skulle delas emellan herr ÖfwersteLIEUTENANTENs i Swerige warande arfwingar, men i fall hans syster dotters dotter ANNA CATHARINA WALLEEN skulle hit til Finland öfwerkomma skulle hon ensam wara arfwinge til Rusthållets wärde. Hwad den lose egendomen angår, så skulle herr ÖfwersteLIEUTENANTEN derom giordt det förordnande, at alla de lösören, som öfwerblifwa, sedan dom til hans högagtning åtgående kostnaden och andra utgifter blifwit afdragna, skulle Bokhållaren JOHAN BARCK få behålla, såsom ett tacksamhets tekn för giorda tienster, skolandes den afledna äfwen förklaradt, at hans
 Stiufbarn eij mera hade något arf at förwänta, samt, at de fått -, mer, än dem tilkommit, och ännu wore honom skyldiga. I öfrigit skal witnet tydeligen fattadt herr ÖfversteLIEUTENANTENs förklarade mening at alla förenämda omständigheter upläst och widkänt.Fältwäbelen ESCHNER witnade till alla omständigheter aldeles lika mednästförut afhörda witnen, vice PASTOREN GESTRIN, tilläggandes alenast, at framln herr ÖfwersteLIEUTENANTEN MODELIN förordnadt, det landbonden ABRAHAM BARCK skulle för twåtusende daler Kopparmynt få äfwen köpa sig det i Swenskby warande Rusthållet. Upläst och widkänt.
-MADAME ANNA CATHARINA STARCK, at hon wäl den 18. och 19. sidstledna AUGUSTI åhördt framln herr ÖfwersteLIEUTENANTENS med sundt förnuftt skedda sidsta förordnande om sin egendom, men eij så noga gifwit aktning eIler lagt på minnet på hwad sätt egenteligen han derom förordnadt, widare...det han
+MADAME ANNA CATHARINA STARCK, at hon wäl den 18. och 19. sidstledna AUGUSTI åhördt framln herr ÖfwersteLIEUTENANTENS med sundt förnuftt skedda sidsta förordnande om sin egendom, men eij så noga gifwit aktning eIler lagt på minnet på hwad sätt egenteligen han derom förordnadt, widare...det han sagt, at sedan all nödig kostnad til hans begrafning och andra utgifter
 blifwit afdagan så skulle herr Bokhållaren JOHAN BARCK få behålla, hwad
-derefter skulle öfwerblifwa til ett tacksamhets tekn för giorda tienster kännandes witnet icke utreda, huruledes ha nom Rusthållet och des wärde förordnadt. Upläst och widkänt. Eliest och som ingen upteckning ännu bortskedt, så begärtes på Bokhållarens wägnar, att underskrifwen, vice häradshöfding, jämte Nämdemännena, Matts Mickelsson ifrån Swenskby och Hindrick Andersson ifrån Kongsböle må öfwer egendomen förrätta laga upteckning; hwilcken förrättning således enligit X.
+derefter skulle öfwerblifwa til ett tacksamhets tekn för giorda tienster kännandes witnet icke utreda, huruledes ha nom Rusthållet och des wärde förordnadt. Upläst och widkänt. Eliest och som ingen upteckning ännu bortskedt, så begärtes på Bokhållarens wägnar, att underskrifwen, vice häradshöfding, jämte Nämdemännena, Matts Mickelsson ifrån Swenskby och Hindrick Andersson ifrån Kongsböle må öfwer egendomen förrätta laga upteckning; hwilcken förrättning således enligit X. B. 9 Cap. med det första af de dertil utnämda uptekningsmän skal
-B. 9 Cap. med det första af de dertil utnämda uptekningsmän skal
+werkställas. Och medan framledna herr ÖfwersteLIEUTENANTENS i Swerige warande Arfwingar äro så fiärran wistande, at säkert bud eij kan til, eller ifrån dem komma. Ty blef Corneten, Wälborne herr JOHAN GEORG SAHLSTEEN i anledning af Bokhållaren BARKS erindran, enligit X: B: 12 Cap. 1 §
-werkställas. Och medan framledna herr ÖfwersteLIEUTENANTENS i Swerige warande Arfwingar äro så fiärran wistande, at säkert bud eij kan til, eller
+förordnad, at med den ... uptekningen ... bemälta i Swerige wistande arfwingars mått och förmon, hwartil herr Corneten äfwen sielt sig willig  förklarade. I öfrigit bör Bokhållaren Barck, enligit X. B. 18 Cap. 1 § erinra framln herr öfwersteLIEUTENANTENS närmaste arfwingar, af det undf'angna testamentet behörig del.

@@ Rivi 299: / Rivi 299: @@
 herr JOHAN BARCKs fullmäktig, hofrättsauscultanten, herr Eric Ludolf Leopold, det Bokhållares nu f6rhanden warande witnen, vice PASTOREN herr SALOMON GESTRIN, fåltväbelen herr BERNT FRIEDRIC ESCHNER, samt den sidstnämdes käresta MADAME ANNA CA THARINA STARCK måge (???), tilframdeles uplysning, om så ...skulle, f6r dödsfalls skull edeligen höras om det
-testamente, hwarigenom framledna ÖfwersteLIEUTENANTEN Wälborna herr ALEXANDER MODELIN, til Bokhållaren Barck updragit alllös egendom efter sindöd, och som de åberopade personen inhemtades wara ojäfwiga och wälfrägdadealtså fingo de, enligit X.B. 17 Cap. 23 § ...witnes ed aflägga, samt, efter skeddf6reställning til dem, om edens wigt, hwardera särskilt intygade på följande sätt:herr vice PASTOREN GESTRIN at enär han den 18 sidstledna AUGUSTI besökt framln herr ÖfwesteLIEUTENANTEN MODELIN på Peipola skal herr ÖFWERSTELIEUTENANTEN i witnets åhöro, friwilligt och med sundt f6rstånd f6rklaradt sin wilja wara, at herr ÖfwersteLIEUTENANTENs Rusthåld i Swenskby efter hans död emot lösen skulle tilfalla landbonden därstädes, ABRAHAM BARCK, hwilcken lösen skulle delas emellan herr ÖfwersteLIEUTENANTENs i Swerige warande arfwingar, men i fall hans syster dotters dotter ANNA CATHARINA WALLEEN skulle hit til Finland öfwerkomma skulle hon ensam wara arfwinge til Rusthållets wärde. Hwad den lose egendomen angår, så skuIle herr ÖfwersteLIEUTENANTEN derom giordt det f6rordnande, at alla de lösören, som öfwerblifwa, sedan dom til hans högagtning åtgående kostnaden och andra utgifter blifwit afdragna, skulle Bokhållaren JOHAN BARCK få behålla, såsom ett tacksamhets tekn för giorda tienster, skolandes den afledna äfwen f6rklaradt, at hans
+testamente, hwarigenom framledna ÖfwersteLIEUTENANTEN Wälborna herr ALEXANDER MODELIN, til Bokhållaren Barck updragit alllös egendom efter sindöd, och som de åberopade personen inhemtades wara ojäfwiga och wälfrägdadealtså fingo de, enligit X.B. 17 Cap. 23 § ...witnes ed aflägga, samt, efter skeddf6reställning til dem, om edens wigt, hwardera särskilt intygade på följande sätt:herr vice PASTOREN GESTRIN at enär han den 18 sidstledna AUGUSTI besökt framln herr ÖfwesteLIEUTENANTEN MODELIN på Peipola skal herr ÖFWERSTELIEUTENANTEN i witnets åhöro, friwilligt och med sundt förstånd förklaradt sin wilja wara, at herr ÖfwersteLIEUTENANTENs Rusthåld i Swenskby efter hans död emot lösen skulle tilfalla landbonden därstädes, ABRAHAM BARCK, hwilcken lösen skulle delas emellan herr ÖfwersteLIEUTENANTENs i Swerige warande arfwingar, men i fall hans syster dotters dotter ANNA CATHARINA WALLEEN skulle hit til Finland öfwerkomma skulle hon ensam wara arfwinge til Rusthållets wärde. Hwad den lose egendomen angår, så skuIle herr ÖfwersteLIEUTENANTEN derom giordt det förordnande, at alla de lösören, som öfwerblifwa, sedan dom til hans högagtning åtgående kostnaden och andra utgifter blifwit afdragna, skulle Bokhållaren JOHAN BARCK få behålla, såsom ett tacksamhets tekn för giorda tienster, skolandes den afledna äfwen förklaradt, at hans
 Stiufbarn eij mera hade något arf at förwänta, samt, at de fått -, mer, än dem tilkommit, och ännu wore honom skyldiga. I öfrigit skal witnet tydeligen fattadt herr ÖfversteLIEUTENANTENs förklarade mening at alla förenämda omständigheter upläst och widkänt.Fältwäbelen ESCHNER witnade till alla omständigheter aldeles lika mednästförut afhörda witnen, vice PASTOREN GESTRIN, tilläggandes alenast, at framln herr ÖfwersteLIEUTENANTEN MODELIN förordnadt, det landbonden ABRAHAM BARCK skulle för twåtusende daler Kopparmynt få äfwen köpa sig det i Swenskby warande Rusthållet. Upläst och widkänt.
 MADAME ANNA CATHARINA STARCK, at hon wäl den 18. och 19. sidstledna AUGUSTI åhördt framln herr ÖfwersteLIEUTENANTENS med sundt förnuftt skedda sidsta förordnande om sin egendom, men eij så noga gifwit aktning eIler lagt på minnet på hwad sätt egenteligen han derom förordnadt, widare...det han

@@ Rivi 41: / Rivi 41: @@
 Catharina tulisi. . ."Ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon". . .
-Everstiluutnantti tarttuu jälleen sulkakynäänjatkaakseen testamenttinsa esipuhetta:
+Everstiluutnantti tarttuu jälleen sulkakynään jatkaakseen testamenttinsa esipuhetta:
-"..aflåta at wärckelig eftertäncka om sin f6rgängelighet och tilwarons flycktighet.
+"..aflåta at wärckelig eftertäncka om sin förgängelighet och tilwarons flycktighet.
 betracktande hwaraf iag nu finner, huru iag genom många denna werldenes
 bedröfweliga motgångs och anfäcktnings Påster, har min förra ungdoms och aäl mackts blomster måst aflägga, och än genom tiltagande ållderdom dageliga nederwärdighets swåra krämpor och oräkneliga anstöter, förmärker, huru mina naturliga lemmar förswagas och rörellsen förswinner, att Ryttaren på den Blacka hästen mig hastigt af.., så at jag honom intet förmår undanlöpa, utan min lifslängd... ofvelbart snart wara fulländat, til hwilcken iag hierteligen lustar Gud täckets mig, när Honom behagar, en salig stund förläna! ! !"
@@ Rivi 80: / Rivi 80: @@
 Se miksi Barck- ja Modelin-pojat lähetettiin Turkuun lähempänä sijaitsevan Uppsalan sijasta, ei ole selvää. Päätöksellä oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset, sillä poikien elämänkohtalot liittyivät Suomeen siitedes, jopa siinä määrin, ettei ruotsinmaalainen sukututkimus heistä ollut enää edes tietoinen, ennen vuoden 2002-2003 anbytarforum -keskustelua ja Pyhtään tuomiokirjalöytöjä.
-Johan Barck nuoremmasta tuli Padasjoen pitäjänkirjuri. Hän omisti myös Inkilän rusthollin Padasjoella, jonka hän oli v. 1722 tienoilla ostanut Zacharias Collianderilta. Avionsa Johan solmi Hattulassa v. 1680 syntyneen Catharina Abrahamsdotter Alftanin kanssa, joka oli edellä mainittujen Alftan-veljesten sisarpuoli Hattulan rovasti Abraham Erici Alftanin toisesta aviosta Katarina Schräderin kanssa. Näin avion välityksellä tuli vanha veljesliitto sinetöityä Barck-Modelin-Alftan-sukujen välille. Sen seurauksena, liki kuusikymmentä vuotta myöhemmin Johan Barckin ja Katarina Alftanin poika, Abraham Johansson Barck, sai lunastaa Modelinin Pappilan rusthollin maat, irtaimiston joutuessa niinikään testamentin kautta Abrahamin serkulle, tilanhoitaja Johan Barckille, joka oli toveripiiriin kuuluneen Broddo Barckin poika.
+Johan Barck nuoremmasta tuli Padasjoen pitäjänkirjuri. Hän omisti myös Inkilän-tilan Padasjoella, jonka hän oli v. 1722 tienoilla ostanut Zacharias Collianderilta. Avionsa Johan solmi Hattulassa v. 1680 syntyneen Catharina Abrahamsdotter Alftanin kanssa, joka oli edellä mainittujen Alftan-veljesten sisarpuoli Hattulan rovasti Abraham Erici Alftanin toisesta aviosta Katarina Schräderin kanssa. Näin avion välityksellä tuli vanha veljesliitto sinetöityä Barck-Modelin-Alftan-sukujen välille. Sen seurauksena, liki kuusikymmentä vuotta myöhemmin Johan Barckin ja Katarina Alftanin poika, Abraham Johansson Barck, sai lunastaa Modelinin Pappilan rusthollin maat, irtaimiston joutuessa niinikään testamentin kautta Abrahamin serkulle, tilanhoitaja Johan Barckille, joka oli toveripiiriin kuuluneen Broddo Barckin poika.
 Ainoana näistä "veriveljistä" Alexander Martini valitsi sotilaan yksinäisen uran. Hänestä tuli Kaarle XII upseeri, karoliini!
@@ Rivi 314: / Rivi 314: @@
 ifrån dem komma. Ty blef Corneten, Wälborne herr JOHAN GEORG SAHLSTEEN i anledning af Bokhållaren BARKS erindran, enligit X: B: 12 Cap. 1 §
 förordnad, at med den ... uptekningen ... bemälta i Swerige wistande
 arfwingars mått och förmon, hwartil herr Corneten äfwen sielt sig willig
 förklarade. 1 öfrigit bör Bokhållaren Barck, enligit X. B. 18 Cap. 1 § erinra framln herr öfwersteLIEUTENANTENS närmaste arfwingar, af det undf'angna testamentet behörig del.

@@ Rivi 45: / Rivi 45: @@
 "..aflåta at wärckelig eftertäncka om sin f6rgängelighet och tilwarons flycktighet.
 betracktande hwaraf iag nu finner, huru iag genom många denna werldenes
-bedröfweliga motgångs och anfäcktnings Påster, har min förra ungdoms och aäl mackts blomster måst aflägga, och än genom tiltagande ållderdom dageliga nederwärdighets swåra krämpor och oräkneliga anstöter, f6rmärker, huru mina naturliga lemmar förswagas och rörellsen f6rswinner, att Ryttaren på den Blacka hästen mig hastigt af.., så at jag honom intet f6rmår undanlöpa, utan min lifslängd... ofvelbart snart wara fulländat, til hwilcken iag hierteligen lustar Gud täckets mig, när Honom behagar, en salig stund förläna! ! !"
+bedröfweliga motgångs och anfäcktnings Påster, har min förra ungdoms och aäl mackts blomster måst aflägga, och än genom tiltagande ållderdom dageliga nederwärdighets swåra krämpor och oräkneliga anstöter, förmärker, huru mina naturliga lemmar förswagas och rörellsen förswinner, att Ryttaren på den Blacka hästen mig hastigt af.., så at jag honom intet förmår undanlöpa, utan min lifslängd... ofvelbart snart wara fulländat, til hwilcken iag hierteligen lustar Gud täckets mig, när Honom behagar, en salig stund förläna! ! !"
 ("..saa ajattelemaan omaa katoavaisuuttaja elämän haihtuvuutta ja huomaamaan kuinka monien tämän maailman kurjien vastoinkäymisten ja ahdistusten kautta on aiemman nuoruuteni kukoistus kokonaan kadonnut ja kuinka lisääntyvän vanhuuden päivittäisten nöyryytysten, vaikeiden vaivojen ja lukemattomien kolhujen kautta tunnen luonnollisten jäsenteni heikkenevän ja liikkeen häviävän, kunnes Mustan Ratsun Ratsastaja minut nopeasti noutaa, niin etten häntä kykene pakenemaan, vaan elinaikani on erehtymättömästi pian oleva ohi" tätä sydämestäni halajan, kun Jumala sen autuaan hetken antaa koittaa!! !").
-Alexander Martini Modelin syntyi maaliskuussa 1670 Jönköpingin läänissä, Barkerydin pitäjässä. Hänen synnyinkotinsa oli Alarp-niminen rustholli, jota isännöivät silloin vallesmanni Mårten Johansson ja vaimonsa Anna Barck. Äitinsä puolelta Alexander polveutui Järsnäsin kirkko herrasta Ludovicus Johannis Barckista, jonka jälkeläiset sukupolvien ajan hoitivat papintointa Barkerydissä ja sen naapuripitäjissä. Modelinit taas todennäköisesti ovat sen Gillis (Julius) Modeuksen sukulinjaa, joka Hollannin Utrechtista lähdettyään värväytyi ruotsalaisiin joukkoihin ja yleni everstiluutnantiksi Itä-Uudenmaan tykistörykmentissä. Palveluksesta hän erosi kenraalimajurin arvolla. Anna Barck kuoli nuorena, ehkäpä tyttärensä Elisabetin syntyessä. Mårten Johansson Modelin aviotui toistamiseen Margareta Jespersdotterin kanssa. Tästä aviosta syntyi Alexanderille ainakin neljä sisarpuolta, ja velipuoli Johan.
+Alexander Martini Modelin syntyi maaliskuussa 1670 Jönköpingin läänissä, Barkerydin pitäjässä. Hänen synnyinkotinsa oli Alarp-niminen rustholli, jota isännöivät silloin vallesmanni Mårten Johansson ja vaimonsa Anna Barck. Äitinsä puolelta Alexander polveutui Järsnäsin kirkko herrasta Ludovicus Johannis Barckista, jonka jälkeläiset sukupolvien ajan hoitivat papintointa Barkerydissä ja sen naapuripitäjissä. Modelinit taas todennäköisesti ovat sen Gillis (Julius) Modeuksen sukulinjaa, joka Hollannin Utrechtista lähdettyään värväytyi ruotsalaisiin joukkoihin ja yleni everstiluutnantiksi Itä-Uudenmaan tykistörykmentissä. Palveluksesta hän erosi kenraalimajurin arvolla. Anna Barck kuoli nuorena, ehkäpä tyttärensä Elisabetin syntyessä. Mårten Johansson Modelin aviotui toistamiseen Margareta Jespersdotterin kanssa. Tästä aviosta syntyi Alexanderille ainakin neljä sisarpuolta.
 Jo vuonna 1676, siis kuuden vanhana, Alexanderin tiedetään aloittaneen koulunkäyntinsä Jönköpingissä, jonka vaikutusalueeseen Barkeryd kuului. Kuusitoista vuotta täytettyään hänet löydetään lukiolaisena Växiöstä ja sitten Turun Akatemiasta vuonna 1689 yhdessä veljensä Johanin ja serkkujensa Johan & Broddo Barckin kanssa.