http://sukuhistoria.fi/wiki/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Kkylakos 2026-04-08T05:59:21Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.31.1 http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Vanhakyl%C3%A4&diff=12894 2013-01-02T11:06:50Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Vanhakylä on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]] <br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf ) <br /> <br /> V a n h a k y l ä , (A s i a k i r j o i s s a m y ö s : Gammelby, Gammalby.) j o t a ennen a i k a a n u s e a s t i k u t s u t t i in v a i n Ulvil<br /> a k s i , on nykyisen Ulvilan p i t ä j ä n kirkonkylä. Sen alueella s i j a i t s i<br /> m u i n o i n Ulvilan k a u p u n k i . K y l ä oli ennen v a n h a a n j a e t t u n a u s e a a n<br /> t i l a a n , m u t t a näiden l u k u m ä ä r ä ei k ä y t ä y s i n selväksi.<br /> I Gammelgård on Ulvilan entinen k u n i n k a a n k a r t a n o , m i s s ä<br /> J u h a n a herttua m i e l e l l ä ä n oleskeli. Kuninkaankartanon synnystä<br /> s a a d a a n tietoa K u s t a a V a a s a n lokakuun 5 p:nä 1549 Kokemäen<br /> k u i n k a a n k a r t a n o n voudille Niilo Ingenpoika Svinhufvudille antam<br /> a s t a k i r j e e s t ä . (K s . Arv. Hanhi. V I I .) Tästä näemme, että Niilo Svinhufvud oli k u n i n k<br /> a a l l e ehdottanut k a r j a t a l o n p e r u s t a m i s t a V a n h a a n k y l ä ä n . Kun<br /> i n g a s suostui ehdotukseen m ä ä r ä t e n , että k u n i n k a a n k a r t a n o n a l a i seksi<br /> oli l a s k e t t a v a Severin L a u r i n p o j a n perillisten o m i s t a m a tila,<br /> U l v i l a n p a p p i l a , n.s. L u k k a r i n l u o t o , sekä K u s t a a F i n c k e i l e kuuluva<br /> p e l t o k a p p a l e . Samalla h ä n s ä ä s i , että k a i k i l l e oli m a i s t a k o r v a u s t a<br /> a n n e t t a v a . Tässä luetelluista tiloista muodostettiin siis Ulvilan<br /> k u i n k a a n k a r t a n o , mutta siihen liitettiin myöhemmin ainakin yksi,<br /> e h k ä p ä u s e a m p i a k i n tiloja. Helmikuun 17 p : n ä 1554 Simo T u o m a a n p<br /> o i k a T a v a s t i l l e a n t a m a s s a k i r j e e s s ä (K s . Arv. Handl. V I I I .) m a i n i t s e e näet K u s t a a V a a s a ,<br /> että Torsten Salomoninpoika Raamin eli Gripsfotin leski Brita<br /> J u h o n t y t ä r Fleming, T u o r l a h d e n emäntä († noin 1570), oli tyttär<br /> e n s ä puolesta kuninkaalle antanut Ulvilan kirkon l ä h e i s y y d e s s ä<br /> olevan tilan. Brita F l e m i n g i s t ä tiedämme sitä p a i t s i , että hän s a moihin<br /> aikoihin „ t y t t ä r e n s ä rikoksen s o v i t t a m i s e k s i &quot; luovutti k u n i n k<br /> a a l l e T u r s a n p e r ä n tilan Mynämäen p i t ä j ä s s ä . On näin ollen syytä<br /> a j a t e l l a , että Ulvilankin tilan luovuttamisen- o l i s i aiheuttanut tyttären<br /> rikos. — Kun Ulvilan kaupunki siirrettiin uudelle paikalleen<br /> P ä r n ä s i n k y l ä n m a a l l e , m u u t e t t i i n tänne m y ö s k i n Ulvilan k u n i n k a a n k<br /> a r t a n o n rakennukset ja kartano sai Porin k u n i n k a a n k a r t a n on<br /> nimen. Siihen liitettiin Koiviston latokartanon niityt, mutta sitä<br /> v a s t o i n siitä a i n a k i n suureksi osaksi erotettiin a l k u p e r ä i s e t V a n h a n k<br /> y l ä n tilukset. Nämä, j o t k a joutuivat kahden lampuodin v i l j e l t ä viksi,<br /> annettiin s y y s k u u n 12 p : n ä 1570 r a h a l a i n a n pantiksi P o r k k a l a n<br /> emännälle, Märta Stenintytär Hielle, j o l t a ne j o u t u i v a t hänen p o j<br /> a l l e e n Götrik Finckelle. J o u l u k u u n 16 p : n ä 1602 sai v i i m e k s i m a i n i t t u<br /> p a n t t i o i k e u t e n s a toiseen puoleen G a m m e l g å r d i a vahvistettua, mutta<br /> toinen puoli lankesi kruunulle. Tästä alkaen on Gammelgård ollut<br /> kahteen o s a a n j a e t t u n a . Aluksi k u t s u t t i in m o l e m p i a osia Gammelg<br /> å r d i n nimellä. Reduktsionin j ä l k e e n alettiin kuitenkin t o i s t a n i m i t t<br /> ä ä T r u m e t a r i k s i j a toista edelleen G a m m e l g ä r d i k s i .<br /> a ) V a r s i n a i s t a G a m m e l g å r d i a , 1 1 / 2 m a n t t a a l i a , h a l l i t s i v a t<br /> p a n t t i n a Götrik Fincken perilliset, kunnes hänen t y t t ä r e n s ä p o i ka<br /> K u s t a a Eevertinpoika Horn heinäkuun 4 p:nä 1651 Norrköpingin<br /> kokousten ehdoilla sai tilan r ä l s s i k s i . Hänen p o j a l t a n s a K a a r l e<br /> Hornilta t i l a r e d u k t s i o n i s s a peruutettiin j ä ä d e n t o i s t a i s e k s i j a k a m a t tomaksi<br /> k r u u n u n t i l a k s i . Ennen p i t k ä ä muodostettiin siitä kuitenkin<br /> U l v i l a n kirkkoherrantila, kun sitä vastoin entinen K a a s m a r k u s s a<br /> oleva p a p p i l a joutui kruunulle. Ulvilan k i r k k o h e r r a n t i l a n a on Gamm<br /> e l g å r d vielä m e i d ä n p ä i v i n ä m m e .<br /> b) T r u m e t a r i , 1 5 / 1 2 m a n t t a a l i a , oli a l u k s i k u n i n k a a n p e r i n tönä<br /> ja omana, mutta joutui elokuun 14 p : n ä 1641 Norrköpingin<br /> kokouksen ehdoilla Turun hovioikeuden presidentin J u h o K u r j en<br /> r ä l s s i k s i . Häneltä t i l a meni perinnöksi h ä n e n p o j a l l e e n v a l t a k u n n a n -<br /> neuvos K u s t a a K u r j e l l e , j o l t a se r e d u k t s i o n i s s a peruutettiin 1682 v u o den<br /> verolla. Se tehtiin aluksi Rehbinderin rykmentin torvensoittaj<br /> a n t i l a k s i , mutta muutettiin r u o t u j a k o l a i t o s t a j ä r j e s t e t t ä e s s ä rust-<br /> h o l l i k s i , joka joutui t o r v e n s o i t t a j a ( „ t r u m p e t a r e &quot; ) Konrad Mumma<br /> v a n h e m m a n haltuun, j o k a e p ä i l e m ä t t ä oli s a m a henkilö, j o n k a a i k a i semmin<br /> t a p a a m m e I s o s s a k a r t a n o s s a . Sitten viljeli t i l a a torvensoitt<br /> a j a K o n r a d Mumma nuorempi, j o k a kuitenkin j o v. 1712 m a i n i t a a n<br /> v a i n a j a k s i . Tilaa asui sen j ä l k e e n hänen leskensä Anna ( L a n g ? ) .<br /> I s o n v i h a n m y r s k y i s s ä se kuitenkin joutui autioksi. Sen otti vihdoin<br /> v i l j e l t ä v ä k s e e n eräs Simo A n t i n p o i k a , (P u o l i s o : B r i t a .) joka vielä v. 1755 sitä<br /> a s u i . Hänen p o i k a n s a Pietari Simonpoika (P u o l i s o : l : n e n V a l b o r g j a 2:nen Maria.) osti k e s ä k u u n 22 p:nä<br /> 1769 rusthollin perinnöksi. Hänen j ä l k e e n s ä joutui se hänen poj<br /> a l l e e n P i e t a r i P i e t a r i n p o j a l l e , (P u o l i s o : K r i s t i n a .) j o k a kuoli h i u k a n ennen vuotta 1810.<br /> Rustholli joutui nyt S i m o P i e t a r i n p o j a l l e , (P u o l i s o : M a r i a H e n r i k i n t y t ä r .) j o k a n ä i h i n asti oli a s u n u t<br /> R a v a n i n k y l ä n Sippolaa. Jo ennen vuotta 1815 h ä n kuitenkin myi<br /> r u s t h o l l in K u s t a a J a a k k o P o l v i a n d e r i l l e . (P u o l i s o : M a r i a .) Tämä taas myi sen v.<br /> 1829 t u l l i n h o i t a j a l l e , luutnantti ja v a p a a h e r r a Göran F r e d r i k Silfv<br /> e r h j e h u i l l e (P u o l i s o : E v a A m a l i a Ascholin.) († 1849). Jo ennen k u o l e m a a n s a myi v a p a a h e r r a<br /> S i l f v e r h j e l m , v. 1841, T r u m e t a r i n Porin k u l t a s e p ä l l e J u h a n a J a a k k o<br /> T o r t b e r g i l l e . (P u o l i s o : Vilhelmina K r i s t i n a Kylen.) T ä m ä kuitenkin j o v. 1844 luovutti sen Köyliön Hemm<br /> i l i ä kotoisin olevalle Matti Matinpoika S t r ö m n ä s i l l e . (P u o l i s o : M a r i a J a a k o n t y t ä r T o k a r a) Kun tämä<br /> kuoli v. 1863, peri t i l an hänen p o i k a n s a K a a r l e M a t i n p o i k a . (P u o l i s o : E v a K r i s t i n a T a n e l i n t y t ä r ( † 1862), N i i l o P a l m i n leski.<br /> 2:nen L o v i s a K r i s t i n a , 3:s K a t a r i n a L i l j e b l a d .) T ä m ä n<br /> tytär E v a K r i s t i n a T r u m e t a r i oli n a i m i s i s s a R a v a n i n k y l ä n V a n h a n -<br /> S i p p o l a n i s ä n n ä n Robert Dominikus S i p p o l a n k a n s s a . (P u o l i s o : E v a K r i s t i n a T r u m e t a r i .) Kun sentähden<br /> K a a r l e Matinpoika v. 1896 kuoli, meni t i l a oston ja perinnön<br /> k a u t t a y l l ä m a i n i t u l l e Robert Sippolalle. Tämä myi v. 1908 tilan<br /> v a n h i m m a l l e pojalleen, mutta kun tämä, v. 1910, t a p a t u r m a i s e s t i<br /> kuoli, alkoi Robert S i p p o l a t a a s itse t i l a a v i l j e l l ä . Hänen k u o l e m a n s a<br /> j ä l k e e n , v. 1912, on tila ollut j a k a m a t t o m a n a lesken ja perillisten<br /> o m a n a . (T i e t o j a T r u m e t a r i n uudemmista v a i h e i s t a on antanut rouva<br /> Tyyne L a i n e , o.s. S i p p o l a .)<br /> I I . I s o k a r t a n o , (A s i a k i r j o i s s a myös S t o r g å r d .) 1 3/4 m a n t t a a l i a , oli jo v a r h a i n r ä l s s i m i e s t en<br /> h a l l u s s a . Sen e n s i m ä i s e n ä o m i s t a j a n a m a i n i t a a n P i e t a r i Olavinpoika<br /> S v ä r d , Sunniemen herra. Kun sitten t ä m ä n k u o l e m a n j ä l k e e n hänen<br /> v ä v y n s ä K u s t a a Antinpoika Slatte, B r i t a S v ä r d i n puoliso, j a r u o t s a l<br /> a i n e n asemies, T u k h o l m a n vouti Olavi Drake, K i r s t i S v ä r d i n p u o l i s o ,<br /> huhtikuun 30 p:nä 1481 jakoivat appensa tilat, joutui Isokartano<br /> Olavi Draken (E n s i m ä i n e n puoliso oli B i r g i t t a H e n r i k i n t y t ä r Bitz.) osalle. Kartanon l ä h i n n ä s e u r a a v i s t a v a i h e i s t a ei<br /> ole l ä h e m p i ä t i e t o j a . Kaikesta p ä ä t t ä e n kulki se kuitenkin p i t e m m ä n<br /> a i k a a S l a t t e - tahi D r a k e - s u v u s t a polveutuvien henkilöiden o m a i s u u tena.<br /> Me tiedämme näet, että toukokuun 4 p : n ä 1556 K a s t e l h o l m a n<br /> vouti Matti Holst, Djeknebölen herra, antoi p u o l i s o l l e n s a K a r i n H e n r i kin<br /> t y t ä r L a p p i l l e ä i d i n ä i d i n sisaren K a r i n Draken perintönä tulevan<br /> p u o l i s k o n I s o a k a r t a n o a , V i i k k a l a a j a A h l a i s i a k u n i n k a a l l e , s y y s t ä<br /> että t ä m ä oli j ä t t ä n y t t ä l l e i s ä l t ä perityt t i l a t . (R. Hansen, B i d r a g t i l i F i n l a n d s h i s t o r i a I I I .) Karin L a p p i n isä,<br /> vouti Henrik J u h o n p o i k a , oli kahdesti n a i m i s i s s a . Hänen e n s i m ä i nen<br /> p u o l i s o n s a oli Ingeborg K u s t a a n t y t ä r Slatte (ks. S u n n i e m e ä ) ja<br /> toinen Anna Niilontytär Sluk. Jos Karin L a p p oli e n s i m ä i s e s tä<br /> a v i o s t a syntynyt, oli K i r s t i Svärd, Olavi Draken puoliso, h ä n e n i s o ä<br /> i t i n s ä sisar. Mahdotonta ei ole, että l a h j o i t u s k i r j a s s a k a u k a i s e n<br /> s u k u l a i s u u d e n vuoksi oli sattunut erehdys. K i r j a s s a m a i n i t t u v a i m o<br /> K a r i n Drake oli siis ehkä Olavi Draken tytär ja o i k e a s t a a n K a r i n<br /> L a p p i n ä i d i n serkku. Joka t a p a u k s e s s a he olivat s u k u l a i s i a . Miten<br /> toisen I s o n k a r t a n o n p u o l i s k o n oli käynyt, s i i t ä ei ole m i t ä ä n v a r m a a<br /> tietoa. Koko I s o n k a r t a n o n o m i s t a j a n a esiintyy kuitenkin a i v a n heti<br /> M a r g a r e t a Slatten poika, Suomen k ä s k y n h a l t i j a K u s t a a F i n c k e , j o k a<br /> s i i s k u n i n k a a l t a oli s a a n u t a i n a k i n toisen puolen k a r t a n o a ja omisti<br /> ehkä sukuperintönä toisen puolen. Kun K u s t a a Fincken kuoltua,<br /> v. 1566, toimeenpantiin p e r i n t ö j a k ö , joutui I s o k a r t a n o K r u u n u p o r i n<br /> l i n n a n i s ä n n ä n Sten K u s t a a n p o i k a F i n c k e n , (P u o l i s o : B r i t a F l e m i n g .) Peipotin herran, haltuun.<br /> Sigismundin ja K a a r l e herttuan v ä l i s e s s ä s o d a s s a oli Sten<br /> F i n c k e k u n i n k a a n puolella. Hän joutui sentähden K a a r l e herttuan<br /> vihoihin ja mestattiin m a r r a s k u u n 10 p:nä 1599 yhdentoista muun<br /> a a t e l i s m i e h e n k a n s s a T u r u n torilla. Isokartano, niinkuin muutkin<br /> S t e n Fincken tilat, joutui nyt kruunun haltuun, mutta l a h j o i t e t t i in<br /> m a r r a s k u u n 15 p : n ä 1599 a m i r a a l i J a a k k i m a Skeelille. Hänen kuolt<br /> u a n s a v. 1606 annettiin tila heinäkuun 7 p:nä 1608 laivuri Balt<br /> h a s a r Skutzille, m u t t a s e j o u t u i p i a n sen j ä l k e e n t a k a i s i n kruunulle.<br /> K a r t a n o annettiin sitten elokuun 14 p : n ä 1651 Norrköpingin kokouksen<br /> ehdoilla T u r u n hovioikeuden p r e s i d e n t i l l e J u h o K u r j e l l e , j o n k a<br /> p u o l e s t a s i t ä s ä t e r i n ä viljeli t o r v e n s o i t t a j a K o n r a d Mumma. Juho<br /> K u r j e n k u o l t u a v . 1652 meni I s o k a r t a n o h ä n e n p o j a l l e e n v a l t a k u n n a n -<br /> neuvos Kustaa Kurjelle, jolta se r e d u k t s i o n i s s a peruutettiin 1683<br /> vuoden verolla. Siitä tehtiin aluksi L i e w e n i n rykmentin H a m m a r i n<br /> k o m p p a n i a n ja sittemmin Lindelöfin komppanian luutnantintila.<br /> J o n k i n a i k a a a s u i s i t ä e r ä s r a t s u m e s t a r i Freudenfelt. T ä m ä n r i s t i m ä nimi<br /> oli todennäköisesti Niilo. Hän oli P u l t a v a n t a i s t e l u s s a rykmentteineen<br /> joutunut vangiksi ja viety V e n ä j ä l l e Klinoviin, mutta<br /> e r ä s ylhäinen venäläinen nainen oli hankkinut hänelle t i l a i s u u d en<br /> pakoon ja antanut hänelle j ä ä h y v ä i s t e l l e s s ä rahakukkaron. Niilo<br /> F r e u d e n f e l t tuli sitten Suomeen ja liittyi Armfeltin joukkoihin,<br /> m u t t a P ä l k ä n e e n t a i s t e l u s s a s a a r s i v a t k a s a k a t ja h a k k a s i v a t m a a h<br /> a n hänet ja koko hänen e s k a d r o o n a n s a . (K s . J. R a m s a y , F r ä l s e s l ä k t e r i F i n l a n d .) Tilaa viljeli 18:nnen<br /> v u o s i s a d a n alkupuolella r a h a s t o n h o i t a j a Antti Hedman sekä sittemmin<br /> k o m i s s a r i Detlof M o d e r u s , (P u o l i s o : A n n a Dorothea F å g e l .) j o k a kuoli v. 1749. Jo ennen t ä t ä<br /> j o u t u i Isokartano kapteeni Berndt J u h a n a E n e s k i ö l d i n lesken Maria<br /> E l e o n o r a von G r a m a n i n haltuun. Ulvilan kirkkoherra Mikael Lebell<br /> nai v. 1747 Maria Eleonora von Gramanin tyttären ja tuli vihdoin<br /> I s o n k a r t a n o n i s ä n n ä k s i . Mikael L e b e l l (P u o l i s o : l : n e n M a r i a Monsen, 2:nen Maria, E l i s a b e t E n e s k i ö l d<br /> († l754), 3:s K r i s t i n a Böckelman († 1778) ja 4:s K r i s t i n a D a h l m a r k<br /> († 1819).) kuoli v. 1786. Isokartano<br /> j o u t u i tällöin hänen t o i s e s t a a v i o l i i t o s t a syntyneelle p o j a l l e e n , k a p teeni<br /> Aadolf Berndt L e b e l i l l e , (P u o l i s o : l : n e n Anna K r i s t i n a Beckman († 1790) ja 2:nen Hedvig&quot;<br /> F r e d r i k a B r o m a n s k i ö l d .) j o k a osti k a r t a n o n perinnöksi. Kapteeni<br /> Lebell kuoli v. 1819 j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä kaksi tytärtä K r i s t i n a<br /> Adolfinan ja F r e d r i k a Marian. Näistä oli edellinen mennyt n a i m i s<br /> i in everstiluutnantti K u s t a a Enckellin ja j ä l k i m ä i n e n v a r a t u o m a r i<br /> K u s t a a Aadolf Blåfieldin k a n s s a , jotka siis yhteisesti saivat Isonk<br /> a r t a n o n h a l t u u n s a . Varatuomari B l å f i e l d myi, v. 1841, o s u u t e n s a<br /> k a r t a n o o n Suosmeren E s k o l a s t a kotoisin olevalle, l a u t a m i e s Mikko<br /> P a l i n i n p o j a l l e V i l h e lm P a l i n i l l e , (P u o l i s o : K r i s t i n a Grönfors.) j o k a s e u r a a v a n a vuonna, v. 1842,<br /> e v e r s t i l u u t n a n t t i E n c k e l i l t ä osti t ä m ä n osuuden. Keskinäisen sopim<br /> u k s e n p e r u s t e e l l a luovutti kuitenkin V i l h e lm P a l i n aluksi 2/3 k a r t a n<br /> o s t a veljelleen, Niilo F r e d r i k P a l i n i l l e , m u t t a jo v. 1851 jätti t ä m ä<br /> o s a n s a t a k a i s i n v e j e l l e en j a muutti K a a s m a r k u n H u h t a l a a n , j o s s a h ä n<br /> kuoli v. 1852. V i l h e lm P a l i n h a l l i t s i I s o a k a r t a n o a k u o l e m a a n s a asti<br /> vuoteen 1874, j o l l o in k a r t a n o siirtyi hänen p o j a l l e e n K a a r l o V i l h e lm<br /> P a l i n i l l e . (P u o l i s o : A l e k s a n d r a Vilhelmina Langen.) Kun t ä m ä t a m m i k u u n 5 p : n ä 1890 kuoli, tuli I s o k a r t a non<br /> i s ä n n ä k s i hänen p o i k a n s a P a a v o Palin.<br /> I I I . Vanhankylän m u i s t a t i l o i s t a on v a n h e m m i l t a a j o i l t a a i n o a s t<br /> a a n h a j a n a i s i a tietoja, jotenka ei niiden v a i h e i s t a voi m i t ä ä n yhten<br /> ä i s e m p ä ä kuvausta antaa. 1500-luvun loppupuolella m a i n i t a a n ,<br /> e t t ä Ulvilan k i r k k o h e r r a l l a E e r i k L a u r i n p o j a l l a oli tila Ulvilan kirkon<br /> l ä h e i s y y d e s s ä . Tähän hän pyysi verovapautta, mutta J u h a n a<br /> I I I vastasi heinäkuun 19 p:nä 1592 a n t a m a s s a a n k i r j e e s s ä , että<br /> k o s k a L a u r i n p o j a l l a ei ollut vaikeasti hoidettavaa p a p p i l a a v i l j e l t<br /> ä v ä n ä , tuli hänen t i l a s t a a n m a k s a a verona 5 l e i v i s k ä ä voita. S a m a n l<br /> a i s e n p ä ä t ö k s e n a s i a s s a antoi v. 1594 kuningatar Gunilla Bjelke,<br /> j o n k a huomenlahja-alueeseen tila näkyy kuuluneen. Mutta kun<br /> E e r i k L a u r i n p o i k a sitten tuli sokeaksi, myönsi k u n i n g a s huhtikuun<br /> 14 p : n ä 1616 hänelle vihdoinkin elinkautisen verovapauden. L a u r i n p<br /> o i k a kuoli l u u l t a v a s t i v. 1617 ja hänen l e s k e n s ä B r i t a nautti v i e l ä v.<br /> 1618 veronvapautta.<br /> V. 1623 osti U l v i l a n k a p p a l a i n e n Matti Martinpoika e r ä ä l t ä t a l o n p<br /> o j a l t a t i l an V a n h a s s a k y l ä s s ä . Ehkä t ä m ä oli s a m a tila, j o n k a sittemmin<br /> v. 1614 Ulvilan k a p p a l a i n e n Perttuli Nikolainpoika otti aut<br /> i o s t a v i l j e l l ä k s e n s ä .<br /> M a r r a s k u u n 10 p : n ä 1652 osti r a t s u m e s t a r i J u h a n a Hieronymuksenpoika<br /> von Birckholtz (P u o l i s o : K a t a r i n a H a r e .) 600 k u p a r i t a a l a r i l l a t i l an V a n h a s s a k y l ä s s ä .<br /> T ä m ä oli l u u l t a v a s t i s a m a tila, joka vähän ennen m a i n i t a a n r a t s u m<br /> e s t a r i Niilo F i l i p i n p o j a n omana. J u h a n a von Birckholtz kuoli v.<br /> 1663. Kenelle t i l a t ä l l ö in joutui, ei selviä a s i a k i r j o i s t a .<br /> M a r r a s k u u n 14 p : n ä 1652 sai vänrikki Martti S i g f r i d i n p o i k a elink<br /> a u d e k s e e n erään tilan, jota myöskin hänen leskensä kuolemaansa<br /> a s t i h a l l i t s i . Tämä oli ehkä s a m a tila, j o k a m a r r a s k u u n 20 p : n ä 1674<br /> annettiin Kustaa Eevertinpoika Hornin leskelle Maria S i l f v e r h j e l m<br /> i l l e korvaukseksi siitä, m i t ä häneltä n e l j ä n n e k s e n k o r j a u k s e s s a oli<br /> l i i k a a otettu. Reduktsionissa peruutettiin tila Maria S i l f v e r h j e l m in<br /> p o j a l t a K a a r l e Hornilta j a tehtiin Rehbinderin rykmentin sotamieh<br /> e n t i l a k s i .<br /> L o k a k u u n 2 p : n ä 1651 annettiin luutnantti Matti T u o m a a n p o j a l l e<br /> yksi t i l a Norrköpingin kokouksen ehdoilla. Tämä kuoli ennen vuotta<br /> 1656 j a t i l a a h a l l i t s i hänen l e s k e n s ä K a a r i n a Henrikintytär, j o l t a se<br /> r e d u k t s i o n i s s a peruutettiin.<br /> P a i t s i Gammelgårdia, Trumetaria ja Isoakartanoa, oli siis<br /> V a n h a s s a k y l ä s s ä reduktsionia t o i m e e n p a n t a e s s a viisi tilaa. Näistä<br /> t e h t i in k a k s i Rehbinderin rykmentin sotamiehentiloiksi, kaksi j ä i<br /> t o i s t a i s e k s i kruunun haltuun ja yksi, L u t i s k a niminen, annettiin<br /> m a r r a s k u u n 22 p : n ä 1683 Ulvilan K a p p a l a i s e n t i l a k s i ja on s e l l a i s e n a<br /> p y s y n y t meidän päiviimme. Sotamiehentiloista muodostettiin sittemmin<br /> k a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a n j a hevosenkengittäjän p u u s t e l l e j a j a<br /> j a k a m a t t o m i s t a kruununtiloista Ulvilan kirkkoherran p a l k k a t i l o j a .<br /> K a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a n (= munsterskrifvare) puustellin nimi on<br /> n y k y ä ä n Mynsteri. h e v o s e n k e n g i t t ä j ä n p u u s t e l l i n P u t i l a ja kirkkoh<br /> e r r a n t i l a a n liitettyjen p a l k k a t i l o j e n P r i n s s i j a Santeri. Mynsterissä<br /> a s u i ensin k a t s a s t u s k i r j o i t t a j a Mikko T o c k l i n (P u o l i s o : M a g d a l e n a Mumma.) ja sitten K u s t a a<br /> T o c k l i n (P u o l i s o : K a t a r i n a V e g e l i u s (s. 1730).) (s. 1729), P u t i l a s s a t a a s ensin k e n g i t t ä j ä Noak D u h a n 3)<br /> ( s . 1710, † 1764) j a sitten I s a k Klingendahl ( † 1 8 0 9 ) .<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Suosmeri&diff=12893 2013-01-02T11:06:29Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Suosmeri on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )<br /> <br /> S u o s m e r e n (A s i a k i r j o i s s a m y ö s k i n S v a r t s m a r k , S v a r t m a r , S v a r t i n x m a r e .) k y l ä s s ä oli ennen v a n h a a n seitsemän tilaa.<br /> N ä i s t ä oli kaksi t a m m i k u u n 4 p ä i v ä s t ä 1600 e r ä ä l l ä Holger L a u r i n -<br /> p o j a l l a r a t s u t i l o i n a . Kun P o r i n k r e i v i k u n t a v. 1651 perustettiin, l i i t<br /> e t t i in tähän kolme tilaa, mutta muut olivat Niilo F i l i p i n p o j a n<br /> k o m p p a n i a a n kuuluvien r a t s u m i e s t e n t i l o j a . Reduktsionissa tehtiin<br /> S u o s m e r e n tiloista kolme r a t s u t i l a a , yksi r u m m u n l y ö j ä n e t u i s u u s -<br /> t i l a j a yksi akumenttitila.<br /> N ä i s t ä asui aluksi R o t k u s - (T i l a n nimi on e p ä i l e m ä t t ä johtunut e r ä ä s t ä K n u t K o t g e r i n p<br /> o j a s t a , joka 1560-luvulla t a v a t a a n v e r o t a l o n p o i k a n a S u o s m e r e s s ä . .) eli K ä y r ä - n i m i s t ä r u s t h o l l ia<br /> r a t s u m e s t a r i Gotthard J u h o Baranoff. Tämä kuoli v. 1691 ja t i l a a<br /> v i l j e l i jonkin aikaa hänen leskensä Maria Elisabet Cronstjerna,<br /> m u t t a siirtyi se sitten e r ä ä l l e „ h e r r a &quot; K u s t a a B j ö r k m a n i l l e , (P u o l i s o : Helena Sheder, j o k a oli leskenä v i e l ä v. 1757.) j o n k a<br /> j ä l k e l ä i s e t pitemmän aikaa ovat tilan omistaneet. Yllämainitun<br /> K u s t a a B j ö r k m a n i n kuoltua joutui tila ensin hänen vanhemmalle<br /> p o j a l l e e n K u s t a a B j ö r k m a n i l l e († 1751), j o k a oli lapseton, ja sitten<br /> hänen n u o r e m m a l l e p o j a l l e e n J u h o B j ö r k m a n i l l e (P u o l i s o : M a r i a E e r i k i n t y t ä r .) . Tämän kuoltua<br /> v. 1761 j a k o i v a t h ä n e n p o i k a n s a t i l a n . N ä i s t ä s a i toinen, J u h o B j ö r k man,<br /> (P u o l i s o : M a r i a H e n r i k i n t y t ä r .) toisen p u o l e n j a toinen, Niilo B j ö r k m a n , (P u o l i s o : V a l b o r g A n t i n t y t ä r .) toisen puolen.<br /> E d e l l i n e n osa, 5 / 6 m a n t t a a l i a , v a r s i n a i n e n K ä y r ä , joutui J u h o<br /> B j ö r k m a n i n kuoltua hiukan jälkeen vuoden 1800 hänen p o j a l l e en<br /> I s a k B j ö r k m a n i l l e (P u o l i s o : K a t a r i n a H e n r i k i n t y t ä r .) j a hä'nen j ä l k e e n s ä v. 1837 K u s t a a J a a k k o B j ö r k m<br /> a n i l l e . (P u o l i s o : U l r i k a S o f i a Limnell (f 1867).) V i i m e k s i m a i n i t t u kuoli v. 1868 j a t i l a joutui hänen p o j a l lensa<br /> K u s t a a Aadolf B j ö r k m a n i l l e (P u o l i s o : S o f i a P u u m a l a (s. 1850).) († 1907). Tämä j ä t t i j ä l k e e n s ä<br /> k a k s i tytärtä, joista toinen Tekla K a r o l i n a B j ö r k m a n (s. 1884)<br /> meni n a i m i s i i n v. 1908 J u h o E r l a n d Grönroosin k a n s s a (s. 1878), j o k a<br /> p e r i m ä l l ä v a i m o n s a k a u t t a puolet t i l a a j a o s t a m a l l a k ä l y l t ä ä n puolet<br /> tuli koko t i l an o m i s t a j a k s i . Vielä nytkin on se hänen h a l l u s s a a n .<br /> Toinen puoli K ä y r ä ä , n. s. N o r d l u n d - K ä y r ä , 5/6 m a n t t a a l<br /> i a , joutui Niilo B j ö r k m a n i n kuoltua v. 1788 hänen p o j a l l e e n Niilo<br /> B j ö r k m a n i l l e . (P u o l i s o : Hedvig A n t i n t y t ä r) T ä m ä n k u o l t u a v. 1816, omistivat t i l an j o n k i n a i k a a<br /> h ä n e n p e r i l l i s e n s ä , m u t t a v. 1823 se m y y t i i n e r ä ä l l e Aadolf F r e d r i k<br /> V a l i n i l l e (P u o l i s o : U l r i k a N i i l o n t y t ä r (t 1850).) († 1849), j o k a v u o r o s t a n s a m y i sen K a a r l e Petter H o l l m a n ille.<br /> Kun t ä m ä kuoli, meni hänen leskensä Maria L o v i s a Niilont<br /> y t ä r († 1843) u u s i i n n a i m i s i i n I s a k Reinhold Nordlundin k a n s s a (†<br /> 1856). Tältä tila siirtyi Niilo I s a k i n p o i k a Nordlundille ja v. 1890<br /> n a i m i s e n k a u t t a L a v i a s t a kotoisin olevalle F r a n s E m i l J a a k k o l a l l e (P u o l i s o : A l e k s a n d r a Nordlund.)<br /> j o k a t a m m i k u u s s a 1914 74,250:stä m a r k a s t a myi rusthollin Ulvil<br /> a n kunnalle k a n s a k o u l u t a l o k s i .<br /> K l e e m o l a n rusthollin omisti v. 1722 Antti J a a k o n p o i k a<br /> ( † 1740) ja hänen puolisonsa, joka todennäköisesti oli nimeltä<br /> S u s a n n a J u h o n t y t ä r Moliis († 1736). Rustholli j a e t t i in k a h t i a hänen<br /> p o i k i e n s a lesken. Toisen o s a n omisti ensin J u h o K l e e m o l a , (P u o l i s o : Maria.) sitten<br /> J u h o K l e e m o l a , (P u o l i s o : Regina.) j a vihdoin J u h o J u h o n p o i k a K l e e m o l a (P u o l i s o : Ulrika Gabrielintytär Brander S o i n i l a s t a (f 1867).) († 1832).<br /> T ä m ä n a i n o a n tyttären K a t a r i n a J u h o n t y t ä r Kleemolan († 1873) nai<br /> e r ä s K u s t a a P a a v o l a († 1860) ja tuli täten Kleemolan o m i s t a j a k s i .<br /> T ä m ä n poika K u s t a a Maunu K l e e m o l a (P u o l i s o : I i d a K u u r i .) osti m a a l i s k u u n 24 p : n ä<br /> 1867 ä i d i l t ä ä n ja s i s a r i l t a a n tilan, jonka hän vuorostaan m a r r a s kuun<br /> 1 p:nä 1910 luovutti p o j a l l e e n F r a n s Robert K l e e m o l a l l e (P u o l i s o : V i i k k a K r e k u l a .) .<br /> K l e e m o l a n toisen puoliskon, 1 3 / 2 4 m a n t t a a l i a , omisti ensin<br /> Matti Kleemola (P u o l i s o : Maria.) sekä 1700-luvun kolmena v i i m e i s e n ä v u o s i k y m m e nenä<br /> edellisen p o i k a Matti K l e e m o l a , (P u o l i s o : Maria.) sitten I s a k Matinpoika K l e e -<br /> m o l a (P u o l i s o : K a t a r i i n a M a r g a r e t a E e r i k i n t y t ä r (s. 1792).) († 1829), l a u t a m i e s S a k a r i K l e e m o l a , (P u o l i s o : S o f i a .) E r l a n d K l e e m o l a , (P u o l i s o : J o h a n n a .)<br /> K u s t a a K l e e m o l a (P u o l i s o : Anna M a t i n t y t ä r F o r s m a n .) ja nykyään omistaa sen vuodesta 1900 K a a r l e<br /> K l e e m o l a . (P u o l i s o : A l e k s a n d r a K u s t a a Maununtytär Kleemola.)<br /> H o 1 g e r i , joka epäilemättä on Holger L a u r i n p o j a n entinen<br /> t i l a , kulki aluksi monessa polvessa Moliis-suvussa, jotenka itse<br /> t i l a a k i n u s e a s t i kutsuttiin Moliis-nimellä. Jo a i n a k i n v. 1655 a s u i vat<br /> sitä Aleksanteri Volterinpoika Moliis († 1673) ja hänen vaim<br /> o n s a Brita P a a v a l i n t y t ä r sekä sitten vuosina 1674—1694 hänen<br /> p o i k a n s a , Porin k a u p u n g i n notario, J u h o Aleksanterinpoika Moliis<br /> j a t ä m ä n vaimo Maria. Juho Moliis siirtyi v. 1694 Poriin ja Holgeri<br /> joutui hänen p o j a l l e e n Aleksanteri Moliisille († 1746) sekä täm<br /> ä n vaimolle Maria J u h o n t y t t ä r e l l e . Näiden tytär Maria Moliis<br /> meni n a i m i s i i n e r ä ä n Matti E e r i k i n p o j a n k a n s s a , j o k a näin tuli Holg<br /> e r i n o m i s t a j a k s i ja kutsui i t s e ä ä n t i l a n s a nimellä. Näiden j ä l k e en<br /> omisti tilan vuodesta 1764 alkaen Petter H o l g e r i . (P u o l i s o : Maria.) Sittemmin<br /> j a k a a n t u i se k a h t i a nim. H o l l m a n - H o l g e r i i n ja v a r s i n a i s e e n Holger<br /> i i n . Edellisen osti m a a l i s k u u n 13 p:nä 1793 perinnöksi Pietari<br /> H o l l m a n . (P u o l i s o : Regina.) Hän omisti tilan vielä v. 1820, mutta siirtyi se sitten<br /> hänen p o j a l l e e n k a u p p a - a p u l a i n e n K u s t a a Hollmanille j a tältä ennen<br /> vuotta 1840 T u o m a s H o l g e r i l l e . (P u o l i s o : A g a t h a G a b r i e l i n t y t ä r . ) Sitten omisti tilan v i i m e k s i m<br /> a i n i t u n vävy Juho P u t k a , (P u o l i s o : M a r i a n a T u o m a a n t y t ä r Holgeri.) j o n k a p e r i k u n n a l t a sen v. 1912 osti<br /> F r a n s Hollman.<br /> V a r s i n a i s e n Holgerin t a a s osti perinnöksi t a m m i k u u n 15 p : n ä<br /> 1794 J a a k k o H e n r i k i n p o i k a , (P u o l i s o : E l i s a b e t .) j o l t a tila noin 1818 siirtyi hänen poja l l e e n I s a k H o l g e r i l l e . (Puoliso: Valpuri.) T ä m ä v u o r o s t a a n myi v. 1824 t i l an Niilo<br /> F r e d r i k Mikonpoika P a l i n i l l e , (Puoliso: Eva Kristina Tanelintytär († 1802).) j o l t a sen 1845 osti J u h o M u s t a l a . (P u o l i s o : M a t i l d a Axell († l868).)<br /> Sen j ä l k e e n ovat sen o m i s t a j i n a olleet: Mauri M u s t a l a (P u o l i s o : A m a l i a K u s t a a n t y t ä r J ä r v e n p ä ä .) (v. 1861—<br /> 1866), Matti P a a v o l a ja Aadolf Mattila. Viimeksimainitun p e r i l l i s<br /> i l t ä osti t i l an I s a k N o r d l u n d , (P u o l i s o : Matilda.) j o n k a v ä v y K u s t a a H o l g e r i (P u o l i s o : F r e d r i k a I i s a k i n t y t ä r .) on sen<br /> vuodesta 1874 omistanut ja myynyt v. 1901 nykyiselle o m i s t a j a l l e<br /> Mauri J u h o n p o i k a Hollmanille. (P u o l i s o : A l e k s a n d r a K u s t a a n t y t ä r Holgeri.)<br /> E s k o l a a , joka s u u r u u d e l t a a n on 1 / 3 m a n t t a a l i a , viljeli Isonv<br /> i h a n j ä l k e e n J u h o E s k o l a , (P u o l i s o : M a r g a r e t a .) j o k a k e s ä k u u n 29 p : n ä 1759 osti t i l an<br /> perinnöksi, j a sitten Antti E s k o l a , (P u o l i s o : Anna.) J u h o E s k o l a , (P u o l i s o : Maria.) E e r i k E s k o l a j a<br /> I s a k E s k o l a sekä sitten Koiviston Uuden O j a l a n torpasta a l k u a an<br /> kotoisin oleva Mikko J u h o n p o i k a , joka v. 1798 oli nainut Sunniemen<br /> F i l p p u l a n torppaan P o r i s t a muuttaneen, a l k u a a n Helleforsin<br /> k a u p u n g i s t a R u o t s i s t a kotoisin olevan, polttimomestari E e r i k P a l i n i n<br /> t y t t ä r en K a t a r i n a E l i s a b e t P a l i n i n († 1836 2 6 / 3 ) . Vaimonsa j ä l k e e n<br /> oli Mikko J u h o n p o i k a alkanut k ä y t t ä ä sukuniemeä Palin. Sama<br /> Mikko P a l i n oli yksi n i i s t ä t a l o l l i s i s t a , j o t k a m a a h e r r a Robert Vilh<br /> e lm de Geeriltä ostivat Sunniemen. Kun k a u p p a p u r k a u t u i (Ks.<br /> S u n n i e m e ä ) , siirtyi h ä n E s k o l a a n ja kuoli t ä ä l l ä v. 1838. Eskolan<br /> omisti t ä m ä n j ä l k e e n h ä n e n p o i k a n s a Niilo F r e d r i k P a l i n . Hän myi<br /> sen noin v. 1842 e r ä ä l l e H a r j u n p ä ä s t ä kotoisin olevalle Antti nimis<br /> e l l e miehelle, j o k a v u o r o s t a a n noin v. 1859 myi t i l an K u s t a a Aadolf<br /> M a t t i l a l l e . (P u o l i s o : M a r i a K r i s t i n a Rosendal († 1878).) Tämä kuoli v. 1868 j a t i l an peri hänen p o i k a n s a J u h o<br /> K u s t a a M a t t i l a . (P u o l i s o : Vendiä A a d o l f i n a P o l v i a n d e r) Kun sen o m i s t a j a vielä vuodesta 1884 lyhyen<br /> a i k a a oli ollut eräs F r a n s F r e d r i k Serenius-Markkula , joutui se<br /> J e r e m i a s E s k o l a l l e ja hänen vaimolleen Amanda S e r a f i a S a h l s t e nille,<br /> joilta sen m a r r a s k u u n 1 p. 1911 osti nykyinen o m i s t a j a<br /> F r a n s Robert K l e e m o l a . (P u o l i s o : V i i k k a K r e k u l a .)<br /> S u n i v a a hallitsi v. 1739 eräs J u h o T u o m a a n p o i k a , (P u o l i s o : K a a r i n a A n t i n t y t ä r .) joka<br /> j o u l u k u u n 7 p : n ä 1758 osti t i l an perinnöksi. Hänen j ä l k e e n s ä omisti<br /> t i l an a i n a k i n jo v. 1764 Mikko S u n i v a . (P u o l i s o : M a r i a .) Hiukan s e n j ä l k e e n näkyy<br /> s e tulleen k a h t i a j a e t u k s i . Toista o s a a k u t s u t a a n S u n d v a l l - S u n i v a k s i ,<br /> t o i s t a S u n i v a k s i . E d e l l i s t ä ovat hallinneet Matti Suniva, J u h o S u n d v<br /> a l l , K u s t a a Sundvall, J a a k k o Sundvall, Mikko Sundvall y.m. Nyk<br /> y ä ä n o m i s t a a s u u r i m m a n osan taloa Vihtori V a l l i , (P u o l i s o : Hulda.) j o k a v. 1909<br /> on ostanut sen ä i d i l t ä ä n ja m u i l t a p e r i l l i s i l t ä , sekä pienen osan<br /> hänen l a n k o n s a Vihtori Vuori (P u o l i s o : J e n n y V a l l i .) .<br /> V a r s i n a i s e n S u n i v a n o m i s t a j i n a ovat olleet l a u t a m i e s J u h o S u niva,<br /> E e r i k S u n i v a , K u s t a a S u n i v a , J u h o S u n d v i k - S u n i v a (P u o l i s o : U l r i k a J u h o l a .) († 1867).<br /> N y k y ä ä n omistavat tilan Anna Suniva, j o k a on osan siitä perinyt<br /> v a n h e m m i l t a a n , sekä hänen t y t t ä r e n s ä A i n a . (Uusimmalta a j a l t a olevia t i e t o j a ovat antaneet K. M. K l e e mola,<br /> K a a r l e Kleemola, J . E . K ä y r ä sekä p a s t o r i R. R a i n e .)<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Suolisto&diff=12892 2013-01-02T11:06:12Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Suolisto on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Sunniemi&diff=12891 2013-01-02T11:05:52Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Sunniemi on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )<br /> <br /> Sunniemenkartano , (Asiakirjoissa myöskin Sonnäs, Sonnenness, Sundnäs, Sunnenäs,<br /> Sonnes. ) 1 1/2 manttaalia , on allodiaalisäteri, jonka historia vie meidät kauas keskiaikaan. Kartanon ensimäisenä omistajana esiintyy eräs Filip Kaarlenpoika Odygd. Paitsi<br /> Sunniemeä omisti tämä myöskin muutamia tiloja Paimion pitäjässä,<br /> jotka hän oli isältänsä perinyt. Oliko Sunniemikin perintötila, ei<br /> selviä asiakirjoista , mutta oli se ainakin jo 1400-luvun alkupuolella<br /> Filip Odygdin oma. Jonkin ajan kuluttua hän antoi Sunniemen 83<br /> markan suuruisen rahalainan pantiksi asemies Olavi Svärdille. (Puoliso : Elin Juhontytär.)<br /> Kun sitten Odygd kuoli, maksoi hänen poikansa Pyhtään kirkkoherra<br /> Kaarle Odygd isänsä lainaamat rahat ja lunasti siis kartanon, mutta<br /> samalla tekivät Kaarle Odygd ja Olavi Svärd sellaisen tilanvaihdon,<br /> että Odygd antoi Svärdille Sunniemen, mutta tämä luovutti hänelle<br /> vuorostaan Maskun pitäjässä omistamansa Mäksmäen tilan. Sigfridinpäivänä v. 1451 sai Kaarle Odygd Maskun käräjissä kiinnityksen<br /> Mäksmäkeen , (K s . Arv. Handl. IV.) jotenka siis tilanvaihto oli tapahtunut ennen m a i n i t t<br /> u a vuotta. Olavi S v ä r d , j o k a v. 1419 oli tuomarina Kokemäellä ja<br /> sittemmin Pohjanmaalla , kuoli hiukan ennen vuotta 1460 j a S u n -<br /> niemi joutui tällöin hänen p o i k a n s a Ali-Satakunnan tuomarin P i e t<br /> a r i Svärdin omaksi. Tämä oli nainut Kaarina Haakonantytär Frillen<br /> (eli vielä v. 1472), mutta h ä n e l l ä ei ollut miespuolista perillistä .<br /> K u n Pietari Svärd oli kuollut noin v. 1470, jaettiin sentähden hänen<br /> tilansa huhtikuun 30 p. 1481 hänen molempien tyttäriensä kesken.<br /> Näin sai toinen heistä, nimeltä Brita, joka oli mennyt naimisiin<br /> Kustaa Antinpoika Slatten kanssa, Sunniemen ja toinen nimeltä<br /> Kirsti , j o k a oli mennyt n a i m i s i i n ruotsalaisen asemiehen Olavi D r a -<br /> ken kanssa , Isonkartanon Ulvilan Vanhassakylässä. (K s . Arv. Handl. V.) Brita S v ä r -<br /> d i l l ä j a Kustaa S l a t t e l l a oli u s e i t a lapsia . Näistä ainoa poika Antti<br /> S l a t t e oli vv. 1520 j a 1526 Ali-Satakunnantuomarina j a kutsui itseään<br /> Sunniemen herraksi, mutta h ä n e s t ä emme enempää tiedä. Yksi<br /> tyttäristä , Ingeborg, oli naimisissa Henrik Juhonpoika Lappin, H a g a n<br /> herran, kanssa j a toinen tytär, Margareta, sai viimein haltuunsa Sunniemen ja meni v. 1518 naimisiin Hämeenlinnan linnanpäällikön ,<br /> Pernajan herran Götrik Niilonpoika Renkosen kanssa. (Tämän ensimäinen puoliso oli I n g e b o r g Antintytär .) Tämän äiti<br /> Johanna Götrikintytär oli viimeinen vanhan Fincke-suvun jäsen,<br /> j o k a suku a i k o i n a a n oli ollut m a h t a v a rälssisuku. Uudistaakseen<br /> ä i t i n s ä kuuluisan sukunimen alkoi Götrik Renkonen käyttää nimeä<br /> Fincke j a tuli t ä l l ä t a v a l l a uuden Fincke-suvun kantaisäksi . Götrik<br /> Fincken j a Margareta Slatten poika, Suomen käskynhaltija K u s t a a<br /> F i n c k e peri ä i t i n s ä jälkeen Sunniemen. Lähettämällä uudisasukkaita erämaihin on t ä m ä tehnyt itsensä tunnetuksi maamme asutushistoriassa. Kustaa Fincke kuoli v. 1566. Hän oli v. 1545 mennyt<br /> naimisiin Märta Stenintytär Illen kanssa Porkkalasta. Heidän v a n h<br /> i n p o i k a n s a Götrik K u s t a a n p o i k a F i n c k e (P u o l i s o : l : n e n I n g e b o r g B o i j e († 1580), 2:nen E l i n Torstenint<br /> y t ä r sekä 3:s K r i s t i i n a H a n n u n t y t ä r .) peri i s ä n s ä j ä l k e e n S u n niemen<br /> ja oli k a u a n a i k a a S a v o n l i n n a n voutina. Hän kuoli v. 1617<br /> j a h a u d a t t i i n , kuten moni m u u k i n F i n c k e - s u v u n j ä s e n Ulvilan kirkkoon.<br /> Götrik Finckeen sammui miespuolelta nuorempi Finckesuku.<br /> Hän j ä t t i näet j ä l k e e n s ä a i n o a s t a a n yhden tyttären, M a r g a r<br /> e t a n ( † 1647), j o k a v. 1613 oli joutunut n a i m i s i i n K a n k a i s t e n herran,<br /> sotamarsalkka Eevert Hornin k a n s s a , m u t t a oli i s ä n k u o l l e s s a<br /> j o leski. Hänen p u o l i s o n s a oli näet jo v. 1615 kaatunut Pihkovanl<br /> i n n a n edustalla, j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä vuoden vanhan p o j a n , Kustaa<br /> E e v e r t i n p o i k a Hornin, (P u o l i s o : l : n e n M a r i a Mörner, 2:nen B a r b a r a K u r c k († 1658),<br /> 3:s M a r i a S i l f v e r h j e lm ( † 1712).) Marienburgin vapaaherran. Tämä peri<br /> i s ä n s ä j ä l k e e n Hornien v a n h a n sukutilan, K a n k a i s t e n kartanon, sekä<br /> ä i t i n s ä kuoltua Sunniemen, P o r k k a l a n ja Autisten kartanot. Hän<br /> kuoli v. 1666 j a S u n n i e m e ä a s u i t ä m ä n j ä l k e e n hänen l e s k e n s ä Maria<br /> S i l f v e r h j e l m . Kartano joutui sitten K a a r l e K u s t a a n p o i k a Hornille,<br /> j o k a muutti Roomaan ruvetakseen paavin kamariherraksi ja kuoli<br /> t ä ä l l ä v. 1711. Ennen poismuuttoaan hän lienee myynyt tilansa,<br /> k o s k a a i n a k i n jo v. 1705 Sunniemen o m i s t a j a n a esiintyi vuorineuvos<br /> Antti S t r ö m n e r . (Puoliso : Brita Grönling ( † 1722).) Tämä kuoli v. 1730, ja k a r t a n o pysyi hänen<br /> leskensä ja lastensa hallussa vuoteen 1750, j o l l o in se joutui v a l t a k u n nanneuvos<br /> K a a r l e Hermelinin (Puoliso: Hedvig Ulrika Benzelstjerna († 1781), asessori<br /> S t r ö m n e r i n tyttärentytär .) ( † 1789) o m a k s i . Kauan ei t ä m ä k u i t<br /> e n k a a n Sunniemeä omistanut, v a a n m y i sen j o v. 1763 eversti Juhana<br /> H a s t f e h r i l l e j a hänen puolisolleen Margareta Elisabet Stackelbergille<br /> ( † 1773). Eversti J u h a n a Hastfehr omisti myöskin Anolan, L a u t e l a n ,<br /> V i i k k a l a n , Kirkkoluodon, Leineperin, Suoliston sekä u s e i t a pienemp<br /> i ä t i l o j a U l v i l a s s a . Nämä kaikki h ä n t e s t a m e n t t a s i p o j a l l e e n eversti<br /> Berndt J u h a n a H a s t f e h r i l l e (P u o l i s o : F r e d r i k a B i r g i t t a Bonde.) s i l l ä ehdolla, että hänen l e s k e n s ä s a i s i<br /> k u o l e m a a n s a asti kaikki Sunniemen tulot ja että poika „sen velan<br /> o h e s s a , j o k a Sunniemen tähden oli otettu v a l t a k u n n a n s ä ä t y j e n p a n k<br /> i s t a , s u o r i t t a i s i s i s a r e l l e e n , m a j u r i Arvid H a s t f e h r i n p u o l i s o l l e Ottil<br /> i a n a Hedvig Hastfehrille ja s i s a r v a i n a j a n s a Margareta Magdalena<br /> H a s t f e h r i n yhdentoista v u o t i a a l l e t y t t ä r e l l e M a r g a r e t a Hedvig E n e s k<br /> i ö l d i l l e 15,000 t a a l e r i a p a p e r i r a h a a , ei k u i t e n k a a n perintönä, v a a n<br /> l a h j a n a &quot; . Berndt J u h a n a Hastfehrin, A n j a l a n liiton o s a l l i s u u d e s t a<br /> tunnetun everstin, r a h a - a s i a t j o u t u i v a t viimein täydelleen rappiolle<br /> ( K s . Anolaa) j a hänen täytyi vihdoin t a m m i k u u n 31 p : n ä 1771 luop<br /> u a Sunniemestäkin. Se joutui nyt 9000:sta s p e s i e t a a l e r i s t a hänen<br /> vävylleen m a a h e r r a , kreivi Robert V i l h e lm de G e e r i l l e , (P u o l i s o : V i v i k a E l e o n o r a H a s t f e h r ( † 1787).) joka<br /> myi kartanon viidelle p a i k k a k u n n a n t a l o n p o j a l l e , Matti Mikkolalle,<br /> I i s a k k i J o k e l a l l e , J a a k k o Kopolle, I i s a k k i P u t i l a l l e j a Mikko P a l i n i l l e .<br /> N ä m ä j a k o i v a t s y y s k u u n 25 p : n ä 1810 keskenään kartanon, mutta<br /> k a u p p a purkautui, koska o s t a j a t eivät olleet a a t e l i s m i e h i ä , kuten<br /> t ä h ä n a i k a a n a l l o d i a a l i s ä t e r i n o m i s t a j i e n tuli olla. Kreivi de Geer,<br /> j o k a m.m. oli m a a m a a r s a l k k a n a Porvoon v a l t i o p ä i v i l l ä , myi nyt l o k a kuun<br /> 18 p:nä 1811 Sunniemen 10,000:sta p a n k k o r i k s i s t ä m a j u r i<br /> K a a r l e F r e d r i k Brunoulle. T ä m ä n j ä l k e e n vaihtoi k a r t a n o p i t e m m ä n<br /> a j a n k u l u e s s a tuon t u o s t a k i n o m i s t a j a a . Jo t a m m i k u u n 8 p : n ä 1813<br /> myi m a j u r i Brunou sen 22,222:sta t a a l e r i s t a kapteeni Adolf Magnus<br /> Gripenbergille. (P u o l i s o : C h a r l o t t a K r i s t i n a P r y s s ( † l817).) ( † S u n n i e m e l l ä 1 / 2 1828). T ä m ä kuitenkin v e l k a a n tui<br /> ja Sunniemi myytiin hänen kuolemansa jälkeen heinäkuun 3<br /> p : n ä 1829 p a k k o h u u t o k a u p a l l a . Se huudettiin Keis. Senaatin sotaa<br /> s i a i n toimituskunnan puolesta yleiselle s o t i l a s r a h a s t o l l e , mutta<br /> myytiin jo syyskuun 12 p : n ä samana vuonna k e n r a a l i l l e , v a p a a h e r r a<br /> Kaarle Rosenkampfille. Tämän leski Augusta Turdin myi marraskuun<br /> 23 p : n ä 1854 Sunniemen 22,500:sta r u p l a s t a luutnantti J u h a n a<br /> Kustaa Silfversvanille , jolta se vuorostaan maaliskuun 3 p : n ä 1865<br /> oston k a u t t a siirtyi alikapteeni Herman Fredrik Palanderin j a hänen<br /> v a i m onsa Karolina Sofia S i l f v e r s v a n i n omaksi. Alikapteeni P a l a n der<br /> teki kuitenkin vararikon ja kartano myytiin p a k k o h u u t o k a up<br /> a l l a . Sen osti h e i n ä k u u n 13 p : n ä 1869 115,500:sta m a r k a s t a p a n k k i k<br /> o m i s a r i K a a r l e J u h a n a P a l m r o t h , (P u o l i s o : M a r i a S o f i a Mattsson.) joka kuitenkin 22 p : n ä m a r r<br /> a s k u u t a s a m a n a vuonna 100,000:sta m a r k a s t a myi kartanon kielt<br /> e n o p e t t a j a Niilo K u s t a a H a m m a r e n i l l e (P u o l i s o : M a r i a L o v i s a Himberg.) († 1895). Häneltä osti k a r tanon<br /> elokuun 4 p : n ä 1877 190,000:sta m a r k a s t a sen nykyinen omist<br /> a j a , taloustirehtööri J u h o F r e d r i k P a l i n (P u o l i s o : l:nen Aleksandra Vilhelmiina Yyteri († l892) ja<br /> 2:nen J e n n y N o r r g å r d .) (s. 185 1 2 4 / 3 ) .<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Saari&diff=12890 2013-01-02T11:05:34Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Saari on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf ) <br /> <br /> S a a r e n k a r t a n o a , . (A s i a k i r j o i s s a myöskin: S a a r i s , T o l m i s a a r i , Holmgård, Holm,<br /> Holma.) 1 1 / 4 m a n t t a a l i a , h a l l i t s i kuudennent<br /> o i s t a v u o s i s a d a n n e l j ä n n e l l ä vuosikymmenellä Kokemäen kartanon<br /> vouti L a u r i Broke, joka kuoli ennen vuotta 1553. Hänen tyttär<br /> e n s ä Ingeborg L a u r i n t y t ä r oli n a i m i s i s s a L i e s n i e m e n herran Niilo<br /> Mikonpojan ( B l å f i e l d i n ) k a n s s a , j o k a a p p e n s a j ä l k e e n p ä ä s i S a a r e n<br /> k a r t a n o n h a l t i j a k s i . Niilo Mikonpoika luovutti kuitenkin jo v. 1553<br /> k a r t a n o n K u s t a a V a a s a l l e . Asiapapereista ei selviä, mitenkä t ä m ä<br /> luovuttaminen o i k e a s t a a n tapahtui. Näyttää kuitenkin siltä kuin<br /> Niilo Mikonpoika v a s t a myöhemmin olisi saanut t i l a s t a a n korvauksen<br /> (Matti von K l ö f f e n i n S a a r e n k a r t a n o s t a v. 1553 tekemään til<br /> i in on liitetty m u i s t u t u s : „Lasse Broke rodom fogdde pà Kiimog<br /> à r d hade H o l m g å r d hvilket ej ännu är hans b a r n v e d e r k ä n d t . &quot;) . K e s ä k u u n 2 7 p : n ä 1556 p ä i v ä t y n K u s t a a V a a s a n k i r j e e n k a u t t a<br /> j ä t e t t i in hänelle S a a r e n s i j a s t a Sauvon p i t ä j ä s s ä oleva S a u s t i l a , (K s . V ä ä r ä n e n , U r k u n d e r I I I .)<br /> j o k a uskonpuhdistuksen jälkeen luostarin hallusta oli joutunut<br /> k u n i n k a a n omaksi. Saustilan Niilo Mikonpojalle luovuttaminen sai<br /> v i e l ä vahvistuksen Eerik XIV:nnen kirjeen kautta m a a l i s k u u n 5<br /> p : l t ä 1564. Saaren k a r t a n o n hoidosta teki v. 1553 Ulvilan kunink<br /> a a n k a r t a n o n vouti Matti von Klöffen tiliä kuninkaankartanon<br /> omien tilien ohella. Tästä nähdään, m i s s ä suhteessa S a a r e n k a r tano<br /> oli k u n i n k a a n k a r t a n o o n . Mainitaan, että S a a r e n k a r t a n o a v i l j<br /> e l i k a k s i l a m p u o t i a , j o t k a v u o s i t t a i n k a r j a n j a v i l j a n t u l o s t a antoivat<br /> puolet k u n i n k a a l l e , m u t t a siemen otettiin kuitenkin p ä ä l t ä jaon.<br /> U l v i l a n k u n i n k a a n k a r t a n o n s i j a l l e muodostui sitten Porin kunink<br /> a a n k a r t a n o , m u t t a v i i m e k s i m a i n i t u n t i l e i s s ä ei vuoden 1561 j ä l k e en<br /> e n ä ä p u h u t a S a a r e n k a r t a n o s t a m i t ä ä n . Näyttää s i i s siltä kuin l a m puodit<br /> nyt olisivat maksaneet veronsa muuanne. J u h a n a III antoi<br /> helmikuun 22 p:nä 1585 h u o m e n l a h j a k s i j ä l k i m ä i s e l l e puolisolleen<br /> G u n i l l a B j e l k e l l e Ulvilan, Kokemäen ja Mynämäen p i t ä j ä t , s u u r i m m<br /> a n osan Vehmaan p i t ä j ä ä , Porin k a u p u n g i n ja k u n i n k a a n k a r t a non<br /> sekä myös Kokemäen j a S a a r e n kartanot. Gunilla B j e l k e m ä ä r<br /> ä s i e r ä ä n Gulbrand O l a v i n p o j a n t i l o j a h o i t a m a a n . Bråborgin linn<br /> a s s a heinäkuun 22 p:nä 1596 annetulla k i r j e e l l ä lahjoitti Gun<br /> i l l a B j e l k e († 1597) s a m a l l a Gulbrand O l a v i n p o j a l l e useita tiloja,<br /> m.m. S a a r e n k a r t a n o n . L a h j a k i r j a s s a oli m ä ä r ä y s , että l a h j o i t e t t u j<br /> e n t i l o j en tulot v ä h e n n e t t ä i s i i n siitä r a h a s u m m a s t a , jonka Gunilla<br /> B j e l k e a i k a i s e m m i n oli Gulbrand Olavinpojalle tilojen ostamista<br /> v a r t e n luvannut. Kaksi k u u k a u t t a myöhemmin, s y y s k u u n 24 p:nä,<br /> m u u t e t t i i n t ä m ä m ä ä r ä y s , niin että tilojen t u l o j a v a s t a kahden vuoden<br /> kuluttua a l e t t a i s i in vähentää y l l ä m a i n i t u s t a r a h a m ä ä r ä s t ä , ja<br /> s a i s i niitä t ä m ä n a j a n k ä y t t ä ä hyväkseen h u o m e n l a h j a n a Gulbrand<br /> O l a v i n p o j a n kihlattu m o r s i a n K a t a r i n a Pietarintytär. Gulbrand<br /> O l a v i n p o j a n omistusoikeus S a a r e n kartanoon vahvistettiin t a m m i kuun<br /> 15 p:nä 1600 annetulla kunink. kirjeellä, multa joutui kuitenkin<br /> k a r t a n o p i a n sen j ä l k e e n häneltä pois. Jo syyskuun 16 prnä<br /> 1602 antoi K a a r l e IX S a a r e n y h d e s s ä eräiden toisten t i l o j en k a n s s a<br /> Götrik Finckelle, Sunniemen herralle, 400 t a a l e r i n s u u r u i s e n l a i n a n<br /> p a n t i k s i . Tämän vahvisti K u s t a a II Aadolf h u h t i k u u n 27 p : n ä 1614<br /> a n t a m a l l a a n k i r j e e l l ä . Götrik F i n c k e n kuoltua joutui kartano h ä nen<br /> tyttärensä, Eevert Hornin lesken, Margareta Fincken ja hänen<br /> j ä l k e e n s ä hänen poikansa K u s t a a Eevertinpoika Hornin haltuun.<br /> V i i m e k s i m a i n i t u l l e K u n i n g a t a r K r i s t i n a heinäkuun 4 p. 1651 antoi<br /> S a a r e n Norrköpingin kokouksen ehdoilla r ä l s s i k s i . Sunniemen o m i s t<br /> a j a t hallitsivat senjälkeen kartanoa reduktsioniin asti. Kuten<br /> m u u t k i n Norrköpingin kokouksen ehdoilla annetut tilat, peruutett<br /> i in se v. 1682. Tila, j o s t a ensin tehtiin eversti K r i s t i a n von Steffkenin<br /> rykmenttiin k u u l u v a n m a j u r i n asuntotalo, on sittemmin ollut<br /> k a p t e e n i n p u u s t e l l i n a . Viime aikoina ovat sen v u o k r a a j i n a olleet<br /> k i e l t e n o p e t t a j a Niilo K u s t a a Hammarén (v.sta 1872), kauppias<br /> K a a r l e Rosenlew (v:sta 1879), konsuli Yrjö Rosenlew ( v : s t a 1899)<br /> j a t i l a n o m i s t a j a L e n n a r t Rosenlew ( v : s t a 1906).<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ravanni&diff=12889 2013-01-02T11:05:13Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Ravanninkylä on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf ) <br /> <br /> <br /> R a v a n i n k y l ä ä n (A s i a k i r j o i s s a m y ö s : R a g v a l d s b y .) kuului v a n h i m p a a n a i k a a n 10 tahi 11<br /> t i l a a . Yksi n ä i s t ä , j o k a oli k a h d e n ä y r i n m a a n suuruinen, oli k a u a n<br /> a i k a a K u r k i - s u v u n h a l l u s s a , mutta se oli aluksi v e r o m a a eikä r ä l s s<br /> i m a a . Vuoden 1590 m a a n t u t k i m u s l u e t t e l o s s a mainitaan Akseli<br /> K u r k i sen o m i s t a j a n a j a s a n o t a a n sen olleen j o hänen i s o i s ä n s ä , siis<br /> Knuutti E e r i k i n p o i k a K u r j e n h a l l u s s a . Sittemmin annettiin tila<br /> K u r j e l l e r ä l s s i k s i Norrköpingin kokouksen ehdoilla. Akseli K u r j e n<br /> k u o l t u a seurasi se Anoan o m i s t a j i a ollen ensin J u h o Kurjen, sitten<br /> Knuutti Kurjen oma. V i i m e k s i m a i n i t u l l a s e r e d u k t s i o o n i s s a p e r u u tettiin.<br /> Mitä m u i h i n R a v a n i n k y l ä n tiloihin tulee, olivat ne k a u a n verotalonpoikien<br /> h a l l u s s a . Yhden n i i s t ä sai, siksi a j a k s i kuin h ä n t ä v a l tion<br /> p a l v e l u k s e s s a käytettiin, verostavapaaksi Kustaa II Aadolfin<br /> huhtikuun 9 p : n ä 1614 a n t a m a l l a k i r j e e l l ä L a u r i L a u r i n p o j a n lippuk<br /> u n t a a n kuuluva k a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a Yrjö P a a v a l i n p o i k a ja toisen<br /> t a a s sai v. 1609 v e r o s t a v a a p a a k s i r a t s u m i e s Henrik Pietarinpoika,<br /> j o k a näkyy sen j ä l k e e n p i t e m m ä n a i k a a ratsupa1velusta tehneen.<br /> S i t t e m m i n liitettiin kaikki puheenaolevat tilat Porin kreivikuntaan<br /> s e k ä peruutettiin r e d u k t s i o n i s s a vuoden 1681 verolla. Reduktsionin<br /> j ä l k e e n yhdistettiin R a v a n i n k y i ä n tilat, niin että k y l ä s s ä täst'edes<br /> tuli olemaan neljä tilaa, nimittäin Sippolan rustholli sekä Nikin,<br /> H o i s t i l a n ja J u n n i l a n aukumenttitilat.<br /> '''I . S i p p o l a a''' h a l l i t s i v a t 1700-luvun alkupuolella luutnantti<br /> Matti Bosck, hänen p e r i l l i s e n s ä , kapteeni Berndt J u h a n a E n e s k i ö l d (P u o l i s o : M a r i a E l e o n o r a von Graman.)<br /> j a hänen j ä k e e n s ä hänen p o i k a n s a m a j u r i Berndt Juhana Enes<br /> k i ö l d , (P u o l i s o : C h a r l o t t a K a t a r i n a de Carnall ( † 1784).) j o k a kuoli v. 1777. T i l a joutui silloin t a l o u s k o m i s s a r i J u h a n a<br /> Avolinin (P u o l i s o : V a l b o r g J ä r v e l i n ( † 1780).) ja hänen k u o l e m a n s a j ä l k e e n v. 1783 hänen poikansa<br /> N a k k i l a n k a p p a l a i s e n J u h a n a Avolinin (P u o l i s o : E v a S o f i a Gripenberg.) haltuun. Tämä kuoli v.<br /> 1797. Jo ennen k u o l e m a a n s a hän myi tilan T r u m e t a r i n i s ä n n ä l le<br /> P i e t a r i P i e t a r i n p o j a l l e , (P u o l i s o : K r i s t i n a .) j o k a luovutti sen jo eläessään pojalleen<br /> Simo P i e t a r i n p o j a l l e . Kun Pietari Pietarinpoika hiukan ennen<br /> vuotta 1810 kuoli, siirtyi Simo P i e t a r i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a H e i k i n t y t ä r ( † 1839).) aluksi T r u m e t a r i i n ,<br /> m u t t a kun h ä n sitten oli myynyt v i i m e k s i m a i n i t u n tilan, p a l a s i hän<br /> t a k a i s i n S i p p o l a a n j a kuoli t ä ä l l ä v. 1828. Testamentin n o j a l l a h a l l<br /> i t s i hänen leskensä k u o l e m a a n s a asti Sippolaa, joka j a e t t i in Vanh<br /> a a n - S i p p o l a a n j a M ä k i - S i p p o l a a n .<br /> a . V a n h a - S i p p o l a , 3/8 m a n t t a a l i a , oli äidin e l ä e s s ä Taneli<br /> S i m o n p o j a l l a (P u o l i s o : A m a l i a M a r i a j a 2:nen J o h a n n a M a r g a r e t a K r u u s .) ( † 1835) sekä t ä m ä n j ä l k e e n hänen v ä v y n s ä S t e f a n u s<br /> J a a k k o l a n (P u o l i s o : K a r o l i n a T a n e l i n t y t ä r) oma, joka itse asuen N a k k i l a s s a antoi vuokralle Van-<br /> h a n - S i p p o l a n . Tämän kuoltua sai t i l an v. 1875 perintönä j a t o i s i l t a<br /> p e r i l l i s i l t ä lunastamalla hänen p o i k a n s a Robert Dominikus S i p p<br /> o l a (P u o l i s o : 1877 E v a K r i s t i n a T r u m e t a r i .) ( † 1912), j o n k a p o i k a Ukko I l m a r i S i p p o l a (P u o l i s o : A l e k s a n d r a M a r i a n a P e r t t u l a K u l l a a l t a .) v. 1908 osti i s ä l t<br /> ä ä n tilan ja sen n y k y ä ä n o m i s t a a .<br /> b . M ä k i - S i p p o l a , 3 / 8 m a n t t a a l i a , joutui, kun Simo P i e t a r i n -<br /> p o j a n p o i k a Mikko S i m o n p o i k a (J o h a n n a J a a k o n t y t ä r .) sekä j o t ä m ä n k i n poika Kustaa<br /> Aadolf M i k o n p o i k a (P u o l i s o : F r e d r i k a J u h a n t y t ä r Mäkelä K a a s m a r k u s t a .) († 1836) olivat ehtineet kuolla ennen Simo<br /> P i e t a r i n p o j a n leskeä, K u s t a a Aadolf Mikonpojan tyttärelle Vilhelm<br /> i n a S i p p o l a l l e j a t ä m ä n miehelle, H y v e l ä s t ä kotoisin olevalle J u h o<br /> K u s t a a K e s t i l l e . (P u o l i s o : Vilhelmina K u s t a a n t y t ä r .) Kun t ä m ä v. 1857 osti Pietniemen V a n h a n k a r t a non<br /> (Kts. t ä t ä ) , myi hän M ä k i - S i p p o l a n N a k k i l a s t a kotoisin olevalle<br /> Eenok Y r j ä l ä l l e . (P u o l i s o : J o h a n n a Mikola, E u r a j o e l t a .) T ä m ä n k u o l t u a meni leski u u s i i n n a i m i s i i n J u h o<br /> E r l a n d Branderin k a n s s a , (E r l a n d B r a n d e r i n toinen puoliso oli K a r o l i n a Ä ä r i l ä .) jonka haltuun tila täten joutui. Sittemmin<br /> omisti sen vuodesta 1892 alkaen e d e l l ä m a i n i t u n vävy Oskar<br /> N a a k k a j a t ä m ä n kuoltua A n s h e lm A l e s t a l o , (P u o l i s o : Anna S o f i a B r a n d e r .) joka on nainut edelt<br /> ä j ä n s ä lesken. Tilan m a a l l e on v. 1882 rakennettu 7:nnen r e s e r v i -<br /> k o m p p a n i a n k a s a r m i r a k e n n u k s e t .<br /> I I N i k k i j a H o 1 s t i 1 a , kumpikin suuruudeltaan mantt<br /> a a l i a , joutuivat 1730-luvulla kapteeni Berndt J u h a n a Eneskiöldin<br /> haltuun. Kun sitten Ulvilan kirkkoherra Mikael Lebell nai hänen<br /> t y t t ä r e n s ä , tuli h ä n e s t ä t i l o j en h a l t i j a . K e s ä k u u n 26 p : n ä 1754 osti h ä n<br /> ne perinnöksi. Mikael L e b e l l i n kuoltua j o u t u i v a t ne h ä n e n p o j a l l e e n<br /> Aadolf Berndt Lebellille ja seurasivat sitten kauan a i k a a Isoakart<br /> a n o a ( K s . t ä t ä ) , kunnes viimein v. 1884 K a a r l e V i l h e lm P a l i n myi<br /> ne K a a r l e Aleksanteri S u n d v a l l i l l e . (P u o l i s o : Maria.) Kun t ä m ä v. 1887 oli kuollut,<br /> m y i v ä t hänen perillisensä v. 1889 Holstilan V a n h a - S i p p o l an<br /> o m i s t a j a l l e Robert Sippolalle, ja on tila edelleenkin liitettynä V a n h<br /> a a n - S i p p o l a a n . Nikin t a a s myivät K a a r l e Aleksanteri S u n d v a l l in<br /> p e r i l l i s e t v. 1890 hänen veljelleen E r l a n d S u n d v a l l i l l e , (P u o l i s o : S e r a f i a) jolta tila<br /> v. 1905 oston k a u t t a siirtyi nykyiselle o m i s t a j a l l e J u h o F a l l i l a l l e . (P u o l i s o : S o f i a , H o l s t i l a n lampuodin tytär.)<br /> '''I I I J u n n i l a''' , 1 / 4 m a n t t a a l i a , joutui 1730-luvulla Sippolan<br /> h a l t i j a n kapteeni Berndt J u h a n a n Eneskiöldin haltuun, ostettiin<br /> perinnöksi h e i n ä k u u n 2 p : n ä 1754 j a on s e n j ä l k e e n seurannut S i p p o l a n<br /> o m i s t a j i a . Kun t ä m ä tila v. 1844 jaettiin, joutui puoli J u n n i l aa<br /> V a n h a n - S i p p o l a n j a puoli M ä k i - S i p p o l a n y h t e y t e e n . (T i e t o j a R a v a n i n k y l ä n uudemmista vaiheista on antanut<br /> I l m a r i Sippola.)<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Leineperi&diff=12888 2013-01-02T11:04:38Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Leineperi on [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Lautela&diff=12887 2013-01-02T11:04:07Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Lautela on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Lattomeri&diff=12886 2013-01-02T11:03:36Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Lattomeri on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III. Satakunta - Kotiseutututkimuksia V [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_V.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Koivisto&diff=12885 2013-01-02T11:03:08Z

<p>Kkylakos: /* Lähteet */</p> <hr /> <div>Koivisto on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Kaasmarkku&diff=12884 2013-01-02T11:02:49Z

<p>Kkylakos: /* Lähteet */</p> <hr /> <div>Kaasmarkku on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Harjunp%C3%A4%C3%A4&diff=12883 2013-01-02T11:02:32Z

<p>Kkylakos: /* Lähteet */</p> <hr /> <div>Harjunpää on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Haistila&diff=12882 2013-01-02T11:02:12Z

<p>Kkylakos: /* Lähteet */</p> <hr /> <div>Haistila on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Anola&diff=12881 2013-01-02T11:01:48Z

<p>Kkylakos: /* Lähteet */</p> <hr /> <div>Anola on [[Ulvila|Ulvilassa]]<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Finbyy&diff=12880 2013-01-02T10:53:14Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Finbyy on kylä Noormarkussa http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Noormarkku<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja1.pdf)<br /> <br /> Vanhoissa maakirjoissa käytetään Noormarkun (Asiakirjoissa myöskin: Norrmark, Norrmarken.) nimeä niin nykyisestä<br /> Noormarkusta kuin sen läheisyydessä olevasta Finbyyn<br /> kylästäkin puhuttaessa. Finbyyn nimi ei kuitenkaan entisinäkään<br /> aikoina ollut aivan tuntematon, joka nähdään siitä, että sitä ainakin<br /> kahdesti käytetään 1500-luvulta säilyneissä asiakirjoissa. Kaikissa<br /> 1400-luvun asiakirjoissa sekä — merkillistä kyllä — eräässä<br /> asiakirjassa vuodelta 1753 tavataan Finby-nimen asemasta nimi<br /> Kainunkylä, joka tätä nykyä on peräti tuntematon. Todennäköistä<br /> on sentähden, että Noormarkun kylän toisen osan nimenä alkuansa<br /> oli Kainunkylä, mutta että seudun ruotsalaiset käyttivät nimeä<br /> Finby, joka vähitellen syrjäytti alkuperäisen Kainunkylä-nimen.<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatilosta. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_I.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Noormarkku_(kyl%C3%A4)&diff=12879 2013-01-02T10:52:45Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Noormarkku on kylä Noormarkussa http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Noormarkku<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja1.pdf)<br /> <br /> Vanhoissa maakirjoissa käytetään Noormarkun (Asiakirjoissa myöskin: Norrmark, Norrmarken.) nimeä niin nykyisestä<br /> Noormarkusta kuin sen läheisyydessä olevasta Finbyyn<br /> kylästäkin puhuttaessa. Finbyyn nimi ei kuitenkaan entisinäkään<br /> aikoina ollut aivan tuntematon, joka nähdään siitä, että sitä ainakin<br /> kahdesti käytetään 1500-luvulta säilyneissä asiakirjoissa. Kaikissa<br /> 1400-luvun asiakirjoissa sekä — merkillistä kyllä — eräässä<br /> asiakirjassa vuodelta 1753 tavataan Finby-nimen asemasta nimi<br /> Kainunkylä, joka tätä nykyä on peräti tuntematon. Todennäköistä<br /> on sentähden, että Noormarkun kylän toisen osan nimenä alkuansa<br /> oli Kainunkylä, mutta että seudun ruotsalaiset käyttivät nimeä<br /> Finby, joka vähitellen syrjäytti alkuperäisen Kainunkylä-nimen.<br /> <br /> Mikäli tiedetään, puhutaan Noormarkusta ensi kerran v. 1402.<br /> Pyhän Henrikin päivänä mainittuna vuonna lahjoitti Suomen ensimäinen<br /> arkkiteini Henrik Maununpoika »arkkiteinin pöydän hyväksi<br /> » 8 tangon suuruisen tilansa Noormarkussa, sillä tavalla<br /> ansaitaksensa omalle ja vanhempiensa sieluille autuutta. Kauanko<br /> tila arkkiteinin istuimen hallussa pysyi, on tietämätöntä. Kuluu<br /> kokonaista kaksi vuosisataa, ennenkuin Noormarkusta on mitään<br /> muistiinpantavaa tavattavissa. Sen 12 tilaa pysyi 1600-luvun<br /> alkupuoleen asti verotiloina. Siitä lähtien rupeaa Noormarkussa<br /> kuitenkin lahjoitusmaita ilmaantumaan. Luutnantti Olavi Juhananpoika<br /> sai syyskuun 13:ntena päivänä 1603 elinkautiseksi lahjoitukseksi<br /> erään tilan Noormarkussa. Ennen pitkää Olavi Juhananpojan<br /> nimi kuitenkin katoaa maakirjoista. Luutnantti Pietari<br /> Niilonpojan lippukuntaan kuuluva sotamies Sakari Knuutinpoika,<br /> jolta jalka Käkisalmen piirityksessä oli ammuttu, sai 27:ntenä päivänä<br /> marraskuuta 1613 elinkautiseksi lahjoitukseksi yhden Noormarkun<br /> tilan. Lahjoitus uudistettiin 1643 heinäkuun 8:ntena<br /> päivätyllä kunink. kirjeellä. Olipa myöskin Hannu Ragvaldinpoika<br /> Örneramilla, Pietniemen herralla, elokuun 20:ntenä 1614 sekä huhtikuun<br /> 8:ntena 1616 päivättyjen kunink. kirjeiden johdosta elinkautisena<br /> lahjoituksena yksi tila Noormarkussa.<br /> <br /> Kaikki nyt luetellut lahjoitukset olivat ainoastaan elinkaudeksi<br /> annetut ja joutuivat sentähden lahjoituksen-saajan kuoleman<br /> jälkeen takaisin kruunulle. Mutta useita Noormarkun tiloja annettiin<br /> myöskin rälssiksi. Huhtikuun 15:ntena päivänä 1622 sai päämajoitusmestari<br /> Gotthard Zechler Norrköpingin kokouksen ehdolla<br /> useampia tiloja, joista 7 lienee (Tiedot Zechlerin Noormarkussa omistamien tilojen luvusta vaihtelevat<br /> suuresti. Maakirjoissa vuosilta 1623 ja 1629 mainitaan hänellä olleen<br /> 10 tilaa, myöhemmissä maakirjoissa puhutaan milloin 5:stä, milloin 6:sta,<br /> milloin 7:stä tilasta. Todennäköisesti oli näitä kuitenkin 7, siitä päättäen<br /> että Reinhold Böning, joka osti appensa tilat, sai tuomiokirjoien mukaan<br /> kiinnityksen 7:ään tilaan.) ollut Noormarkussa. Omistusoikeutensa<br /> tiloihin sai Zechler 23 p. kesäkuuta 1646 vahvistetuksi.<br /> Pian kuitenkin tilat siirtyivät hänen vävylleen Reinhold Böningille.<br /> Tämä sai v. 1651 kihlakunnanoikeudessa kiinnityksen 3:een tilaan,<br /> jotka hän 30 p. lokakuuta 1648 oli apeitaan ostanut, sekä sen<br /> lisäksi vielä yhteen tilaan, jonka Zechler oli antanut sadan riikintaalerin<br /> ja sadan kuparitaalerin pantiksi ratsumestari Niilo Olavinpojalle,<br /> ja jonka rahasumman Böning oli suorittanut. V. 1656 sai<br /> Reinhold Böning kaiken lisäksi vielä kiinnityksen kolmeen tilaan,<br /> jotka hän myöhemmin oli apeitaan ostanut. Näin joutuivat kaikki<br /> Zechlerin Noormarkussa olevat rälssit Böningin haltuun.<br /> <br /> Neljä Noormarkun tilaa liitettiin v. 1651 Porin kreivikuntaan.<br /> Paitsi kreivikuntaan kuuluvia ja Böningin hallussa olevia tiloja,<br /> oli Noormarkussa vielä yksi tila, joka oli annettu eräälle Gabriel<br /> Eskilinpojalle mieliaikaiseksi lahjoitukseksi.<br /> <br /> Reduktsionin aikoina tehtiin — 1685:n maakirjan mukaan —<br /> Noormarkun tiloista seuraavat uudet tilat: yksi Liewenin rykmentin<br /> Hammarin komppanian uusijakoinen ratsutila; yksi Rehbinderin<br /> komppaniaan kuuluvan sotamiehen tila; yksi akumenttitila;<br /> yksi jakamaton kruununtila sekä yksi Liewenin rykmentin Hammarin<br /> komppanian luutnantin palkkatila.<br /> <br /> Böningin rälssiin kuuluvista tiloista peruutettiin ainakin kolme<br /> vuoden 1683:n verolla, mutta annettiin kuitenkin kymmeneksi vuodeksi<br /> takaisin entiselle omistajalle. Muut rälssitilat olivat 1685:n<br /> maakirjan mukaan edelleenkin jääneet Reinhold Böningin († 1691)<br /> haltuun, mutta, koska Noormarkussa ei sittemmin rälssitiloja mainita,<br /> tuntuu tämä tieto epäilyttävältä.<br /> <br /> Noormarkun maatilojen jako muuttuu ennen pitkää, niin että<br /> varsinaisessa Noormarkussa tavataan tästedes seuraavat tilat:<br /> Herrgårdin säteri- ja verorustholli, säteri-osa 2/3 ja vero-osa 1/3<br /> manttaalia, Ollilan verotila, 5/12 mantaalia, Tommilan verotila,<br /> 1/2 manttaalia, Vrangin verotila, 1/2 manttaalia, Kleemolan akumenttitila,<br /> 2/3 manttaalia, ja Simulan akumenttitila, 1/3 manttaalia,<br /> sekä Finbyyssä: Uotilan verotila, 1/3 manttaalia, Heikkilän verotila,<br /> 1/3 manttaalia, Kaharin verotila, 5/12 manttaalia, Kaapelin<br /> verotila, 1/4 manttaalia, Keitingin akumenttitila, 3/4 manttaalia,<br /> Kuurin verotila, 1/3 manttaalia, ja Klemetin verotila, 1/4 manttaalia.<br /> <br /> '''Herrgårdin rusthollin''' haltijana oli 1700-luvun alkupuolella<br /> kapteeni Kustaa Böning, Reinhold Böningin poika. Tämä luovutti<br /> kuitenkin rusthollin Porin kauppiaalle, raatimies Adrian<br /> Gottlebenille, jonka isä raatimies Gabriel Gottleben (Puoliso: Kristina Grelsintytär († 1687).) (10/8 1673) Lyypekistä oli muuttanut Poriin ja tullut lavean kauppiassuvun<br /> kantaisäksi. Adrian Gottleben kuoli 31 p. maaliskuuta 1710.<br /> Herrgårdin rustholli joutui nyt hänen leskelleen Saara Niilontytär<br /> Qvistille sekä tämän kuoltua v. 1739 hänen vävylleen kauppias<br /> Kaarle Indebetoulle. (Puoliso: Maria Gottleben.) Tämä myi marraskuun 5:ntenä päivänä<br /> 1748 rusthollin Turun piispalle, varakansleri Juhana Browalliukselle,<br /> professori Niilo Hasselbomille sekä M. Svederille ja H.<br /> Lidinille. Vähää myöhemmin ostivat nämä kauppias Adrian<br /> Adrianinpoika Gottlebenin leskeltä Saara Polvianderilta 1/3:n Tommilan<br /> verotilaa. Piispa Browallius myi kuitenkin jo joulukuun<br /> 10:ntenä päivänä 1750 omistamansa 1/4:n Herrgårdia sekä 1/12:n Tommilaa<br /> kauppias Niklas Pippingille. Häneltä osti puheena-olevat<br /> maatilanosat maaliskuun 27:ntenä päivänä 1751 kauppias Kustaa<br /> Aadolf Wittfoot, joka entiseltä omisti 2/3:aa Tommilaa. Maaliskuun<br /> 6:ntena päivänä 1751 tehtiin Herrgårdin ja Tommilan<br /> omistajien kesken sellainen suostumus, että Hasselbom, Sveder<br /> ja Lidin myivät Wittfootille 1/4:n Herrgårdia 2,942:sta kuparitaalerista,<br /> mutta Wittfoot puolestaan luovutti Hasselbomille, Svederille<br /> ja Lidinille 1/4 :n Tommilaa l,492:sta kuparitaalerista. Tämän<br /> suostumuksen perustuksella tulivat Herrgård ja Tommila<br /> jaetuiksi mainittujen henkilöiden kesken siten, että kauppias Wittfoot<br /> sai puolen Herrgårdia ja puolen Tommilaa, professori Hasselbom<br /> sekä Sveder ja Lidin yhteisesti toisen puolen. Sveder ja<br /> Lidin luovuttivat kuitenkin jo ennen vuotta 1753 osansa asessori<br /> Kristoffer Rappelle. Professori Hasselbom, kauppias Wittfoot ja<br /> asessori Rappe ostivat tammikuun 22:ntena päivänä 1756 Herrgårdin<br /> perinnöksi.<br /> <br /> Kauppias Kustaa Aadolf Wittfootin kuoltua v. 1758 joutuivat<br /> hänen maatilansa hänen pojilleen pääkonsuli Arvid Wittfootille<br /> ja kauppias Tuomas Wittfootille. (Puoliso: Ulrika Albertina Weissmann.) Professori Niilo Hasselbomin<br /> (Puoliso: l:ksi Saara Meurman ja 2:ksi Helena Lagerflycht.) kuoltua v. 1764 joutui hänen osansa hänen pojalleen hovioikeudenneuvos<br /> Niilo Hasselbomille,(Puoliso: l:ksi Katarina Margareta Gederraark, 2:ksi Magdalena Hästesko—<br /> Fortuna ja 3:ksi Sofia Albertina Taube.) joka v. 1770 aateloittiin<br /> Fredenskiöldin nimellä. Asessori Rappe taas myi osuutensa Herrgårdiin<br /> ja Tommilaan kornetti Adam Reinhold Weissman von<br /> Weissensteinille. Vuoden 1790:n vaiheilla tapaamme siis Herrgårdin ja Tommilan omistajina pääkonsuli Wittfootin ja kauppias<br /> Wittfootin, joilla kummallakin oli hovioikeudenneuvos Fredenskiöldin,<br /> jolla oli 3/8:aa, sekä kornetti Weissman von Weissensteinin,<br /> jolla oli 1/8 kysymyksessä-olevia tiloja. Hovioikeudenneuvos<br /> Fredenskiöld kuoli 1792. Hänen leskensä Sofia Albertina<br /> Taube hallitsi poikansa kornetti Reinhold Vilhelm Fredenskiöldin<br /> holhoojana miesvainajansa maatiluksia. V. 1795 elokuun 6:ntena<br /> ja lokakuuta 12:ntena päivätyillä kauppakirjoilla myivät A. R.<br /> Weissman von Weissenstein, A. ja T. Wittfoot sekä S. A. Taube<br /> poikansa holhoojana Herrgårdin rusthollin ja Tommilan verotilan<br /> ynnä niihin aikojen kuluessa liitetyt Ollilan ja Vrangin verotilat,<br /> Simulan ja Kleemolan akumenttitilat sekä Längelmäen ja Lampin<br /> yksinäiset verotilat 16,000:sta riikintaalerista kenraaliajutantti<br /> Kaarle Konstantin de Carnallille. Huhtikuun 22:ntena päivänä 1806<br /> annetun lupakirjan nojalla perusti tämä Herrgårdin säterin maalle<br /> Torajärvenjoen vasemmalle rannalle Makkarakosken luo Noormarkun<br /> rautaruukin. De Carnallin kuoltua v. 1832 omistivat tiloja<br /> hänen leskensä Ulrika Charlotta Renström († 1833) sekä hänen<br /> molemmat tyttärensä Katarina Maria Charlotta ja Magdalena<br /> Vilhelmina. Näistä oli edellinen naimisissa laivastokapteenin<br /> Fredrik Frans Wallensträlen ja jälkimäinen Keis. Senaatin oikeusosaston<br /> varapuheenjohtajan salaneuvos Akseli Kustaa Mellinin<br /> kanssa. Wallensträlen kuoltua v. 1857 myivät hänen poikansa<br /> Paavo Emil Wallensträle ja tyttärensä kammarineuvoksetar Martta<br /> Charlotta Stuart 17 p. toukokuuta 1864 omistamansa toisen puolen<br /> Herrgårdin rusthollia kaikkine siihen kuuluvine tilanosineen<br /> varatuomari Kaarle Juhana Lönegrenille,(Puoliso: Anna Helena Björnberg.) joka samaan aikaan<br /> salaneuvos Mellinin perillisiltä osti toisen puolen puheena-olevia<br /> tiloja. Varatuomari Lönegren teki kuitenkin pian vararikon. Lokakuun<br /> 17:ntena päivänä 1870 toimitetussa pakkohuutokuupassa osti<br /> kauppaneuvos Antti Ahlström (Puoliso: l:ksi Juhana Liljebladin leski Anna Margareta Längfors<br /> († 21/11 1870) ja 2:ksi Eva Helena Holmström.) 182,000:sta markasta Herrgårdin,<br /> Simulan, Wrangin, Kleemolan, Ollilan, Tommilan, Finbyyn Uotilan,<br /> Pomarkun kappelissa sijaitsevat Längelmäen tilat sekä Lampin<br /> Kallelan. Kauppaneuvos A. Ahlströmin kuoltua 10 p. toukokuuta<br /> 1896 omistavat tiloja hänen perillisensä.<br /> <br /> '''Ollilan verotila''' oli 1600-luvun loppupuolella yhdessä Tommilan<br /> kanssa kapteeni Kustaa Böningin ratsutilana. Sen jälkeen<br /> mainitaan Ollila jakamattomana kruununtilana, mutta määrättiin<br /> sittemmin kornetti Berndt Juhana Eneskiöldin palkkatilaksi. Tämä<br /> jätti sen seurakunnan takausta vastaan palkka-apuna Noormarkun<br /> ensimäisen papin Yrjö Kuhlmanin viljeltäväksi, mutta kun tämä<br /> v. 1753 luopui tilasta, luovutti Eneskiöld sen syyskuun 27:ntenä<br /> päivänä samana vuonna asessori Kristoffer Rappelle, joka toukokuussa<br /> 1756 osti sen perinnöksi. Jonkun kauppasopimuksen<br /> kautta joutui tila kaikkien Herrgårdin rusthollin osallisten omaksi<br /> ja on sitten seurannut Herrgårdia.<br /> <br /> '''Tommilan verotila''' oli v. 1690 Ollilan ohessa kapteeni Kustaa<br /> Böningin ratsutilana. Sitten se oli jonkun aikaa jakamaton kruununtila.<br /> Vähää myöhemmin tehtiin kuitenkin sen toisesta puoliskosta kornetin ja toisesta kihlakunnanvoudin palkkatila. 1700-luvun neljännellä kymmenluvulla joutui molempien puoliskojen<br /> viljelysoikeus kauppias Adrian Adrianpoika Gottlebenille. Tämä osti<br /> kesäkuun 8:ntena päivänä 1747 Tommilan perinnöksi, mutta myi<br /> pian sen jälkeen 2/3:aa siitä Turun kauppiaalle Kustaa Aadolf Wittfootille.<br /> Adrian Gottleben kuoli 1750. Hänen leskensä Saara Polviander<br /> myi nyt Herrgårdin omistajille, Brovalliukselle, Hasselhornille,<br /> Svederille ja Lidinille omistamansa 1/3:n Tommilaa.<br /> <br /> '''Vrangin verotila''' oli 1700-luvun keskivälissä kapteeni Fredrik<br /> Dellvikin palkkatilana. Hänen lampuoteinaan viljeli sitä kaksi<br /> talonpoikaa. Nämä luopuivat kuitenkin maistaan, jotka nyt joutuivat<br /> asessori Kristoffer Rappen haltuun, toinen 27 p. toukokuuta<br /> 1754, toinen 7 p. elokuuta 1755. Asessori Rappe osti 25 p. toukokuuta<br /> 1756 Vrangin perinnöksi. Jonkun kauppasopimuksen kautta<br /> joutui se samaten kuin Ollilakin Herrgärdin rusthollin omistajien<br /> yhteisomaisuudeksi. Vielä nytkin on se mainitun rusthollin yhteydessä.<br /> <br /> '''Kleemola ja Simula''' ovat Herrgärdin akumenttitiloja. Talonpoikien<br /> hallusta joutuivat ne 1750-luvulla Herrgårdin omistajille,<br /> jotka 22 p. tammikuuta 1756 ostivat ne perinnöksi ja liittivät ne<br /> päätilaan.<br /> <br /> '''Viiki ja Tommilammi''' nimiset uudet, 1/3:n manttalin suuruiset<br /> tilat muodostettiin isossa jaossa v. 1803 Noormarkun kylään kuuluvista<br /> liikamaista. Tilat ovat aina olleet talonpoikien hallussa.<br /> <br /> '''Uotilan ja Heikkilän''' tilat Finbyyssä olivat 1600-luvun loppupuolella<br /> yhdistetyt everstiluutnantti Vilhelm von Liebstorpin ratsutilaksi.<br /> Ne näyttävät sitten jonkun aikaa olleen jakamattomana<br /> kruununtilana, mutta erotettiin pian toisistansa. Uotila joutui<br /> hovioikeudenneuvos Niilo Fredenskiöldin ja vihdoin tämän alaikäisen<br /> pojan kornetti Reinhold Vilhelm Fredenskiöldin haltuun.<br /> Viimemainitun holhoojana myi äiti Sofia Albertina Taube 12 p.<br /> lokakuuta 1795 Uotilan kenraali-ajutantti De Carnallille, joka 18 p.<br /> lokakuuta 1797 osti sen perinnöksi. Sen jälkeen on tila seurannut<br /> Herrgårdia. Heikkilä on aina ollut maalaisten hallussa. Sama on<br /> ollut laita melkein kaikkien muidenkin Finbyyn tilojen. Näitä oli<br /> alkuaan neljä: Keitinki, Kaapeli, Kahari ja Klemetti eli Svenssilä,<br /> mutta aikojen kuluessa on kukin näistä tullut jaetuksi useampiin<br /> osiin. Svenssilää omisti vuodesta 1844 kruununnimismies<br /> Otto Magnus Gestrin. Tämän kuoltua v. 1848 joutui tila hänen<br /> leskelleen Amalia Charlotta Branderille sekä muille perillisille.<br /> Nämä luovuttivat sen v. 1867 kamreeri Anian Bäckströmille<br /> († 1894 l 6 / 9 ) . Nykyänsä omistaa Svenssilää viimemainitun leski<br /> Augusta Bäckström.<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatilosta. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_I.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=S%C3%B6%C3%B6rmarkku&diff=12878 2013-01-02T10:51:53Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Söörmarkku on kylä Noormarkussa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Noormarkku)<br /> <br /> Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maataloista. Satakunta - kotiseutututkimuksia I<br /> <br /> Söörmarkku (Asiakirjoissa myös: Södermark, Sudermark.) on kylä, jossa vanhaan aikaan oli kymmenen<br /> eri tilaa. Kylän aikaisimmista vaiheista on kuitenkin hyvin vähän<br /> tietoa. Sen verran ainoastaan on varmaa, että eräs Henrik Svart<br /> v. 1473 omisti siellä yhden tilan. Tämä henkilö oli kenties samaa<br /> rälssisukua, kuin se Olavi Svart, joka vähän myöhemmin tavataan<br /> Suoliston Grannilan omistajana. V. 1590 oli Götrik Fincken hallussa<br /> kahden tangon suuruinen rälssitila Söörmarkussa. Fincke<br /> luovutti kuitenkin tämän langollensa Herman Flemingille, Hannulan<br /> herralle, joka 14 p. tammikuuta 1635 200:sta kuparitaalerista<br /> myi tilan päämajoitusmestari Gotthard Zechlerille. (Puoliso: l:ksi nimeltään tuntematon († 1687) ja 2:ksi Anna Djurklou<br /> († 1709).) Tila oli<br /> siis Zechlerin rälssinä, vaikka se maakirjoissa vähän myöhempään<br /> erehdyksestä mainitaan autioksi verotilaksi. Kun v. 1651<br /> Porin kreivikunta muodostettin, annettiin äskenmainittu Söörmarkun<br /> tila muiden tilojen ohessa kreivi Kustaa Kaarlenpoika<br /> Hornille. Asian johdosta valitti Zechler kihlakunnanoikeuteen,<br /> mutta tämä ei katsonut voivansa ottaa juttua käsiteltäväkseen,<br /> vaan lykkäsi sen korkeampaan oikeuteen, koska se marraskuun<br /> 28:ntena päivänä 1636 oli antanut Zechlerille kiinnityksen tilaan ja<br /> tämä kiinnitys helmikuun 12:ntena päivänä 1638 oli tullut laamanninoikeudessa<br /> vahvistetuksi. Lopulta ratkaistiin riita Zechlerin<br /> eduksi ja tila jäi hänelle, ei kuitenkaan ikuiseksi rälssiksi,<br /> vaan Norrköpingin kokouksen ehdolla annettuna tilana. Reduktsionissa<br /> se peruutettiin 1683:n vuoden verolla Zechlerin leskeltä<br /> Dorotea Böningiltä.<br /> <br /> Kuudennentoista sataluvun alkupuolella mainitaan Akseli Kurjella,<br /> Anolan herralla Söörmarkussa kahden tangon suuruinen<br /> rälssitila. Tätä viljeli eräs Ingemar Laurinpoika, jota 1623:n vuoden<br /> tuomiokirjassa kiitetään hyväksi maanviljelijäksi. Vielä tänäpäivänä<br /> on Söörmarkussa Inkemaarin akumenttitila, jonka nimi<br /> kenties on johtunut yllämainitusta Akseli Kurjen rälssimaan viljelijästä.<br /> Tila oli kyllä alkuaan rälssitila, mutta esiintyy sitten —<br /> ihmeellistä kyllä — verotilana. Eräs toinen Söörmarkun tila joutui<br /> kunink. kirjeellä elokuun 20:ntenä päivänä 1614 elinkautiseksi<br /> rälssiksi Pietniemen herralle Hannu Ragvaldinpoika Örneramille. (Puoliso: Rakel Martintytär, jonka isä oli Porin kirkkoherra.)<br /> Molemmat viimemainitut tilat liitettiin v. 1651 Porin kreivikuntaan<br /> ja peruutettiin 1681 :n vuoden verolla.<br /> K<br /> unink. kirjeellä annettiin kesäkuun 16:ntena päivänä 1616<br /> neljä Söörmarkun tilaa Pohjanmaan rykmentin everstille Hannu<br /> Reckenbergerille. (Ks. Vaaranen, Urkundet rörande Finlands historia V.) Tätä lahjoitusta ei kuitenkaan mainita Jesper<br /> Krusin luettelossa ja vuoden 1618 jälkeen Reckenbergerin nimi<br /> katoaa maakirjoistakin. Huhtikuun 15:ntena päivänä 1622 annettiin<br /> Gotthard Zechlerille Söörmarkussa seitsemän tilaa, joihin epäilemättä<br /> kuuluivat entiset Reckenbergerinkin tilat. Zechlerin kuoltua<br /> viljeli tiloja hänen leskensä Dorotea Böning. Neljänneksen<br /> korjauksen johdosta peruutettiin häneltä heinäkuun 18:ntena päivänä<br /> 1663 kolme tilaa. Nämä olivat ensin eversti Kaarle von Arendorffin<br /> rykmenttiin kuuluvan ratsumestarin Niilo Filipinpojan ja<br /> sitten ratsumestari Bogislaus von Pahlenin palkkatiloina. Samat<br /> tilat joutuivat 25 p. maaliskuuta 1675 vaihdon kautta amiraali<br /> Lorentz Creutzille, (Puoliso: Elsa Duwall.) joka kesäkuun l:senä päivänä 1676 Ölannin<br /> luona hukkui taistellessaan Tanskan laivastoa vastaan. Reduktsionissa<br /> peruutettiin tilat Lorentz Creutzin perillisiltä. Dorotea<br /> Böningin kuollessa v. 1679 joutuivat hänelle neljänneksen korjauksessa<br /> jääneet tilat kruunulle ja tehtiin niistä kaksi Liewenin<br /> rykmentin Hammarin komppaniaan kuuluvan luutnantin ratsutilaa,<br /> yksi akumenttitila ja yksi ratsumiehen tila.<br /> <br /> Ruotujakolaitosta toimeenpantaessa tapahtui Söörmarkussa,<br /> niinkuin muuallakin, uusi tilojen järjestely. Näin muodostui täällä<br /> Kartano-niminen rustholli, Tyykilän kornetintila sekä Eljaksen<br /> (Eliegärdin), Inkemaarin, Kihlakallion, Stählin eli Vallin, Kuurin,<br /> Mäen ja Prakan akumenttitilat.<br /> <br /> '''Kartanon rusthollia''' hallitsi ensin Porin porvari Kustaa Juhonpoika<br /> sekä sittemmin eräs Lauri Lind. Pian se kuitenkin jaettiin<br /> neljään osaan ja on tällä kannalla nykyäänkin.<br /> <br /> '''Eljaksen akumenttitilaa''' hallitsi vuodesta 1768 alkaen toimitusvallesmanni<br /> Antti Vidberg ja sitten hänen leskensä Katarina Rönberg,<br /> jolta se joutui maanmittari Iisakki Tillbergille. Tämä myi<br /> vuonna 1810 Eljaksentalon everstiluutnantti Kaarle Konstantin von<br /> Schantzille, (Puoliso: Karolina Lovisa Weissman von Weissenstein.) jolta tila v. 1812 siirtyi kapteeni Akseli Ludvig<br /> Granfeltille. Viimemainittu kuoli naimatonna v. 1815 ja tilan osti<br /> vielä samana vuonna koulukollega Kaarle Reinhold Brander<br /> (f 1831). Oston kautta joutui Eljaksentalo v. 1832 hänen leskeltään<br /> Briita Kristina Grönforsilta kruununnimismies Juhana Aadolf<br /> Kristian Jordanille (Puoliso: Anna Charlotta Grönlund.) († 1845). Tämän poika Kaarle Juhana Oskar<br /> Jordan myi sen v. 1870 ent. rustitilalliselle Juhana Sigfrid Inbergille<br /> Kellahdelta. Siitä lähtien on Eljaksentalo ollut talonpoikaisten<br /> miesten hallussa. Äskettäin on se jakaantunut useaan osaan.<br /> <br /> '''Mäen akumenttitilaa''' hallitsi 18:nnen vuosisadan keskivaiheilla<br /> luutnantti Berndt Juhana Eneskiöld sekä hänen kuoltuaan v.<br /> 1777 hänen perillisensä, jotka myivät sen kenraaliajutantti Kaarle<br /> Konstantin De Carnallille. Mäkitalo on sittemmin ollut talonpoikien<br /> hallussa.<br /> <br /> '''Inkemaarin akumenttitila''' jaettiin jo aikaisin kahteen osaan, joista<br /> toinen Anttila-niminen, aina on ollut talollisten hallussa, toinen,<br /> Inkemaari-niminen, oli 18:nnen vuosisadan alkupuolella kirjanpitäjä<br /> Juhana Abraham Sonckin oma. Häneltä se meni ylioppilas<br /> Reinhold Julius Nybergille ja tältä taas kruununnimismies Otto<br /> Magnus Gestrinille, (Puoliso: Amalia Charlotta Brander.) joka v. 1844 myi sen eräälle talolliselle.<br /> <br /> Muut Söörmarkun akumenttitilat ovat aina olleet talollisten<br /> hallussa.<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatilosta. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_I.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ylikyl%C3%A4_(%C3%96verby)&diff=12877 2013-01-02T10:51:19Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Ylikylä on kylä Ahlaisissa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ahlainen)<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja1.pdf)<br /> <br /> Ahlaisten (Asiakirjoissa myöskin: Hvittisbofjärd, Huittispåfjärd, Hvittsbofjärd,<br /> Hvitsbogärde.) nimellä kutsuttiin toisinaan ennen vanhaan sekä<br /> Ahlaisten kappelin nykyistä Alakylää että Ylikylää yhteisesti.<br /> Useasti erotettiin kumminkin kylät toisistaan siten, että jompaakumpaa<br /> niistä nimitettiin Ahlaisiksi ja toista sitten asemansa perustuksella<br /> Ytterbyyksi tahi Öfverbyyksi.<br /> I6:nnen vuosisadan keskivaiheilla oli Ahlaisissa maanomistajana<br /> eräs aatelismies Klaus Holst, joka vuonna 1557 lahjoitti kuninkaalle<br /> puolen Ahlaisten kylää, puolen Viikkalan kylää sekä<br /> puolen Ulvilan Isoakartanoa. Miten tämä maa-alue oli hänen<br /> haltuunsa joutunut, ei selviä asiakirjoista.<br /> <br /> Kunink. kirjeellä annettiin 22 p. huhtikuuta 1622 11 tilaa<br /> Ahlaisten Ylikylässä Norrköpingin kokouksen ehdolla pää-majoitusmestari<br /> Gotthard Zechlerille. Tämä kuitenkin myi tilansa jo<br /> heinäkuun 8:ntena päivänä 1638 Turun hovioikeuden presidentille<br /> Juho Kurjelle, Anolan herralle. Hänen kuoltuaan v. 1652 oli tilojen<br /> omistajana hänen poikansa valtaneuvos Knut Kurki, Lempäälän<br /> vapaaherra. Reduktsionissa tilat ensin peruutettiin, mutta<br /> annettiin 5 p. heinäkuuta 1686 kymmeneksi vuodeksi takaisin<br /> entiselle omistajalle. Knut Kurki (Puoliso: Uksi Lukretia Kristina Tuomaantytär von Stackelbruch,<br /> 2:ksi Barbro Natt och Dag ja 3ksi Kristina Sparre.) kuoli v. 1690 ja tilat<br /> joutuivat sittemmin kruunulle. Niistä annettiin yksi, Greppgärdniminen<br /> tila, v. 1699 Ahlaisten vastaperustetulle seurakunnalle<br /> kappalaisentilaksi. Muista Ylikylän tiloista annettiin Sakarintalo<br /> (Zackrisgård), Markuksentalo (Markusgård) ja Lasitintalo (Lassitgård)<br /> marraskuun 29:ntenä päivänä 1692 maaherra Lorentz| Creutzille,<br /> joka niistä kruunulle luovutti muualla olevia rälssitiloja. Sama<br /> henkilö hankki itselleen vähää myöhemmin myöskin Malmgårdin<br /> ja Stengårdin rusthollit Ylikylässä sekä Herrgärdin ja Uppgårdin<br /> rusthollit Alakylässä. Ylikylässä olevat akumenttitilat Tyykilä,<br /> Ollila ja Heikkilä joutuivat sitä vastoin talonpoikien haltuun.<br /> Lorentz Creutz (Puoliso: l:ksi Ebba Maria Fleming ja 2:ksi Hedvig Eleonora Stenbock.) myi tilansa eversti Kristian von Stefkenille, joka<br /> kuoli joulukuun 8:ntena päivänä 1695. Tilat peri nyt hänen poikansa<br /> eversti Maunu Kristian von Stefken,(Puoliso: Anna Beata Fleming.) joka tammikuun<br /> 23:ntena päivänä 1698 kihlakunnanoikeudessa sai niihin kiinnityksen.<br /> Eversti von Stefkenin kuoltua v. 1704, joutuivat tilat<br /> hänen vävylleen majuri Kaarle Kustaa Roosille (Puoliso: Martta Magdalena von Stefken.) ja häneltä oston<br /> kautta raatimies Böökille, joka heinäkuun 5:ntenä päivänä 1722<br /> sai niihin kiinnityksen, mutta jo lokakuussa samana vuonna myi<br /> ne 14,000:sta kuparitaalerista merikapteeni Eerikki Inbergille<br /> Tukholmassa. Tämän ainoa poika Eerikki Eerikinpoika Inberg<br /> muutti Suomeen, rupesi kauppiaaksi Poriin ja nai pormestari<br /> Henrik Elvingin tyttären Anna Kristina Elvingin († 1766). Eerikki<br /> Eerikinpoika Inberg hankki itselleen myöskin Tyykilän, Ollilan<br /> ja Heikkilän akumenttitilat Ylikylässä sekä Härkyksen ja Ollaksen<br /> akumenttitilat Alakylässä, jotenka hänellä kuollessaan v. 1751 oli<br /> koko Ahlaisten Yli- ja Alakylä, paitsi Greppgårdin kappalaistilaa ja<br /> Knuutilan rälssitilaa. Eerikki Eerikinpoika Inbergin pojat jakoivat<br /> maaliskuun 7:ntenä päivänä 1761 tilat keskenään. Näin sai talouskomissari<br /> Jaakko Inberg (Puoliso: Kristina Beata Magdalena Bärling (†1829.)) Herrgärdin rusthollin sekä Ollaksen<br /> akumenttitilan, kauppias Henrik Inberg (Puoliso: l:ksi Emerentia Bjugg († 1768) ja 2:ksi Katarina Elisabet<br /> Elving († 1792).) Uppgårdin rusthollin<br /> sekä Sakarintalon rälssitilan ja Härkyksen akumenttitilan, rälssikamreeri<br /> Eerikki Inberg (Puoliso: Katarina Avolin († 1826).) Malmgårdin rusthollin, Markuksen<br /> rälssitilan, Heikkilän akumenttitilan ja toisen puolen Tyykilän akumenttitilaa<br /> ynnä suorituskomissari Olavi Inberg (Puoliso: Maria Rein(†1829).) Stengårdin rusthollin<br /> sekä Lassitin rälssitilan, Ollilan akumenttitilan ja toisen<br /> puolen Tyykilän akumenttitilaa. Kauppias Henrik Inberg († 1790)<br /> myi kuitenkin jo ennen vuotta 1777 Uppgårdin ja Härkyksen<br /> suutari Eerikki Wittsbergille. Toisilla veljeksillä, joista Jaakko<br /> Inberg kuoli v. 1812, Olavi Inberg v. 1823 ja Eerikki Inberg v.<br /> 1827, oli kullakin useampia lapsia ja jaettiin heidän jälkeensä<br /> tilat moneen osaan.<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatilosta. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_I.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Alakyl%C3%A4_(Nederby)&diff=12876 2013-01-02T10:51:03Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Alakylä on kylä Ahlaisissa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ahlainen)<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja1.pdf)<br /> <br /> Ahlaisten (Asiakirjoissa myöskin: Hvittisbofjärd, Huittispåfjärd, Hvittsbofjärd,<br /> Hvitsbogärde.) nimellä kutsuttiin toisinaan ennen vanhaan sekä<br /> Ahlaisten kappelin nykyistä Alakylää että Ylikylää yhteisesti.<br /> Useasti erotettiin kumminkin kylät toisistaan siten, että jompaakumpaa<br /> niistä nimitettiin Ahlaisiksi ja toista sitten asemansa perustuksella<br /> Ytterbyyksi tahi Öfverbyyksi.<br /> 16:nnen vuosisadan keskivaiheilla oli Ahlaisissa maanomistajana<br /> eräs aatelismies Klaus Holst, joka vuonna 1557 lahjoitti kuninkaalle<br /> puolen Ahlaisten kylää, puolen Viikkalan kylää sekä<br /> puolen Ulvilan Isoakartanoa. Miten tämä maa-alue oli hänen<br /> haltuunsa joutunut, ei selviä asiakirjoista.<br /> <br /> Alakylä. (Asiakirjoissa: Ytterby, Ytherby, Ytteby, Ytteböll, Ylkeby.)<br /> <br /> '''A. Knuutilan rälssitila.''' Kun Eerikki XIV v. 1560 nousi valtaistuimelle,<br /> pyysi valtaneuvos Kustaa Fincke, Sunniemen herra,<br /> verovapautta yhteen Ahlaisten Alakylässä olevaan tilaan. (Ks. J. J. Tengström, Blad ur Finlands Häfder för Gustaf den I:s<br /> regeringstid.) Tähän<br /> pyyntöön epäilemättä suostuttiin, koska valtaneuvos Fincke sen jälkeen<br /> mainitaan rälssimaan omistajana Ahlaisissa. Myöhemmin<br /> tätä rälssimaata alettiin kutsua nimellä Knuutila. Kustaa Fincke<br /> kuoli v. 1566 ja joutui Knuutila Sunniemen raja- ja pyykkitalona<br /> valtaneuvos Götrik Kustaanpoika Finckelle, joka kauan oli Savonlinnan<br /> päällikkönä ja kuoli v. 1617. Hänellä oli tytär Margareta,<br /> joka v. 1613 oli joutunut naimisiin Kankaisten herralle, sotamarsalkka<br /> Evert Hornille. Tämä kuitenkin kaatui jo v. 1615<br /> Pinkovan edustalla, jättäen jälkeensä vuoden vanhan pojan,<br /> Kustaan. Isänsä jälkeen peri tämä Kankaisten kartanon ja tuli<br /> äitinsä kuoltua myöskin Porkkalan, Sunniemen, Autisten ja näihin<br /> liitettyjen tilusten herraksi. Hän kuoli v. 1666. Sunniemen sekä<br /> sen raja- ja pyykkitaloja omisti senjälkeen hänen leskensä Maria<br /> Silfverhjelm sekä hänen poikansa Kaarle Horn. Reduktsionissa<br /> Knuutila ensin peruutettiin, mutta annettiin maaherra Lorentz<br /> Creutzin 1684 syyskuun 18:ntena päivätyllä kirjeellä takaisin entiselle<br /> omistajalle. Kaarle Horn muutti vihdoin Roomaan paavin<br /> kamariherraksi. <br /> <br /> Ennen maasta siirtoaan lienee hän noin vuoden<br /> 1705:n seuduilla myynyt tilansa vuorineuvos Antti Strömnerille.<br /> Tämä kuoli v. 1730 ja omistivat Knuutilaa ynnä muita maaalueita<br /> hänen leskensä ja lapsensa, joiden hallusta ne noin v. 1750<br /> joutuivat valtaneuvos Kaarle Hermelinille († 1789). Hän taas v. 1763<br /> myi maatilansa eversti, vapaaherra Juhana Hastfehrille († 1769)<br /> ja tämän vaimolle Margareta Elisabet Stackelbergille († 1773).<br /> Näiden poika, Anjalan liiton historiasta kuuluisa eversti Berndt<br /> Juhana Hastfehr, osti heinäkuun 29 p. 1768 myöskin Anolan<br /> allodiaalisäterin, mutta myi tämän jo 21 p. marraskuuta 1781<br /> asessori Jonas Beckmanille. Samalla joutui myöskin Knuutila,<br /> joka, kuten olemme nähneet, näihin asti oli seurannut Sunniemen<br /> omistajia, asessori Beckmanin († 1811) haltuun. <br /> <br /> Beckmanin perilliset<br /> myivät vihdoin tilan kauppaneuvos Juhana Ascholinille<br /> († 1824). Useamman vuosikymmenen omistivat sitä kauppaneuvos<br /> Ascholinin perilliset, mutta myytiin se vihdoin lesken Johanna<br /> Sticksénin kuoltua kauppias Fredrik Borgille. Tämä teki vararikon<br /> v. 1868, ja Knuutila joutui laivuri Juhana Malénin omaksi.<br /> Nykyänsä se on useampaan osaan jaettuna.<br /> <br /> B. Martti Boijen lippukuntaan kuuluva ratsumies Yrjö Prydz<br /> mainitaan v. 1583 Ahlaisissa usean verovapaan tilan omistajana.<br /> Kun Prydz sitten 22 p. syyskuuta 1587 tehtiin aatelismieheksi,<br /> myönnettiin hänelle rälssiksi kaikki ne tilat, jotka hän avioliiton<br /> tahi muun laillisen saannin kautta jo oli itselleen hankkinut<br /> tahi vastaisuudessa hankkisi. Prydz sai v. 1599 surmansa<br /> Ahlaisissa tehdessään vastarintaa Kaarle herttuan miehille, jotka<br /> olivat tulleet häntä vangitsemaan. (Ks. Gottlundin Kopiokirjaa, siv. 199. Anrep, Lagus ja Vasastjerna<br /> sanovat Y. Prydzin kuolleen noin v. 1609, mutta tämä on erehdys.) Hänen tilansa annettiin 1599<br /> marraskuun 15:ntena päivätyllä kunink. kirjeellä lahjoitukseksi<br /> amiraali Jaakkima Scheelille, Suchoun ja Köningsbergan herralle.<br /> Tämä lahjoitus tuli vielä vahvistetuksi uudella 1603 elokuun<br /> 13:ntena päivätyllä kunink. kirjeellä. Omituisuutena sopii mainita,<br /> että Kaarle IX matkoillaan Suomessa poikkesi Ahlaisiin Scheelin<br /> luo. Ainakin ilmoittaa eräs Niilo Björninpoika 1604 tammikuun<br /> 30:ntenä päivätyssä kirjeessään käyneensä Ahlaisissa Scheeliltä<br /> kuninkaalle yösijaa tilaamassa. Amiraali Scheel kuoli v. 1606. Hänen<br /> tilansa Ahlaisissa annettiin kuninkaan 1608 heinäkuun 8:ntena<br /> päivätyllä kirjeellä laivuri Balthasar Skutzille. (Ks. Vaaranen, Urkunder ur Finlands historia III.) Tämä kuoli<br /> pian ja tilat joutuivat takaisin kruunulle.<br /> <br /> Kolme Prydzin ja Scheelin entistä tilaa annettiin Juhana de la<br /> Gardien 1612 helmikuun 24:ntenä päivätyllä kirjeellä elinkautiseksi<br /> eläkkeeksi Yrjö Prydz-vainajan leskelle Beata Grelsintyttärelle,<br /> joka miehensä kuoltua oli joutunut suureen köyhyyteen. Lahjoitus<br /> sai kuninkaan vahvistuksen heinäkuun 14:ntena päivänä 1618.<br /> Beata Grelsintytär kuoli ennen vuotta 1630. Hänen hallussaan<br /> olleet tilat joutuivat kruunulle, mutta annettiin syyskuun l:senä<br /> 1631 päivätyllä kunink. kirjeellä luutnantti Olavi Juhananpojalle.<br /> Tämä oli, mikäli maakirjoista voi päättää, vielä v. 1660 näiden<br /> tilojen haltijana. Mutta sitten joutuivat ne kruunulle ja sanotaan<br /> niitä v. 1665 Kaarle von Arendorffin rykmentin ratsumestarin<br /> Niilo Filipinpojan palkkatiloiksi. Sittemmin annettiin tilat, jotka<br /> v. 1671 olivat yhdeksi maaomaisuudeksi yhdistetyt, heinäkuun<br /> 14:ntena päivänä 1675 valtiokomissari Juhana Ehrenskiöldille<br /> Norrköpingin kokouksen ehdolla. Häneltä puheena-oleva maaomaisuus<br /> reduktsionissa peruutettiin.<br /> <br /> Kunink. kirjeellä annettiin 16 p. huhtikuuta 1614 muiden lahjoitusten<br /> ohessa neljä Prydzin ja Scheelin entistä tilaa Norrköpingin<br /> kokouksen ehdolla ratsumestari Otto Juhana Grothusenille. Hänen<br /> kuoltuaan joutuivat tilat ensin hänen pojalleen majuri Juhana<br /> Grothusenille sekä tämän jälkeen hänen toiselle pojalleen Henrik<br /> Grothusenille († 1666). Vihdoin tilat peruutettiin eräältä Juhana<br /> Grothusenilta, joka todennäköisesti oli Henrik Grothusenin poika.<br /> Yllämainituista Juhana Ehrenskiöldiltä ja Juhana Grothusenilta<br /> peruutetuista tiloista muodostettiin reduktsionin jälkeen Herrgårdin<br /> ja Uppgårdin rusthollit sekä Härkyksen (Härkösen) ja<br /> Ollaksen (Ollgård) akumenttitilat. Herrgårdin rustholli joutui<br /> aluksi erään herra Henrik Paulinuksen ja Uppgårdin rustholli<br /> kammariviskaali Juhana Eliaanpoika Enholmin (Enholm oli kahdesti nainut. Hänen ensimäinen vaimonsa kuoli<br /> v. 1692, mutta tämän nimeä eivät kirkonkirjat mainitse. Hänen toinen puolisonsa<br /> oli Agneta Giers.) haltuun, mutta<br /> tulivat molemmat rusthollit ennen pitkää maaherra Lorenz Creutzin<br /> omiksi.<br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatilosta. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_I.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Lyttyl%C3%A4&diff=12875 2013-01-02T10:50:36Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Lyttylä on kylä Porin maalaiskunnassa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Porin_maalaiskunta)<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja1.pdf)<br /> <br /> Lyttylä (Asiakirjoissa myöskin: Lyttskär, Lytteböle, Lötteböle, Lyftböll,<br /> Luftböle.) on yhden manttaalin suuruinen säterirustholli, mutta<br /> oli entiseen aikaan seitsemän äyrin verotila.<br /> <br /> Kustaa II Aadolfin 1614 huhtikuun 16:ntena päivätyllä kirjeellä<br /> annettiin Lyttylä, kuten sen naapuritilat Kellahdella, ratsumestari<br /> Otto Juhana Grothusenille Norrköpingin kokouksen ehdolla.<br /> Otto Grothusenin kuoleman jälkeen saivat hänen perillisensä<br /> 1653 toukokuun 2:sena päivätyssä kunink. kirjeessä hallintooikeutensa<br /> isä-vainajansa tiloihin vahvistetuksi. Kun yksi näistä,<br /> Elisabet Grothusen joutui naimisiin kamreeri Engelbrekt Niilonpoika<br /> Eneskiöldille, luovuttivat muut perilliset tälle Lyttylän, joka<br /> siihen asti oli ollut yhdysviljelyksessä Kellahden kanssa. Engelbrekt<br /> Eneskiöld pyysi nyt, että kuningas vahvistaisi hänen omistusoikeutensa<br /> Lyttylään. Heinäkuun 9:ntenä 1663 päivätyssä kirjeessä<br /> kuningas myöntyikin tähän, mutta määräsi samalla, että<br /> Lyttylä, jos Eneskiöld-suku miespuolelta sammuisi, lankeisi kruunulle<br /> eikä enää Grothusen-suvulle. Jo vuonna 1655 oli Engelbrekt<br /> Eneskiöld saanut kihlakunnanoikeudessa kiinnityksen 3 1/2:n<br /> äyrin suuruiseen osaan Lyttylää, jonka hän vähää ennen säteritalon<br /> perustamista varten oli ostanut entisen omistajan perillisiltä,<br /> Maalina Antintyttäreltä Ruohoniemessä ja Matti Antinpojalta Hyvelässä.<br /> Engelbrekt Eneskiöldin (Puoliso: l:ksi Elisabet Grothusen ja 2:ksi Ebba Elisabet Hirscheidt<br /> († 1681).) kuoltua joutui Lyttylä hänen<br /> poikansa Kustaa Eneskiöldin omaksi. 1682 elokuun 12:ntena päivätyllä<br /> kunink. kirjeellä sai tämä omistusoikeutensa vahvistetuksi.<br /> Pian tämän jälkeen ulotettiin kuitenkin reduktsioni pieniinkin<br /> tiluksiin ja Lyttylä määrättiin peruutettavaksi vuoden 1682:n<br /> verolla. Tila annettiin kuitenkin heti takaisin Kustaa Eneskiöldin<br /> elinkaudeksi viljeltäväksi. <br /> <br /> Kustaa Eneskiöld kuoli v. 1715 ja<br /> hänen jälkeensä hallitsivat Lyttylää peräkkäin seuraavat Eneskiöld-sukuiset<br /> henkilöt: Kapteeni Berndt Juhana Eneskiöld (Puoliso: Maria Eleonora von Graman.) († 1726),<br /> majuri Berndt Juhana Eneskiöld (Puoliso: l:ksi Kristina Eleonora Eneskiöld, 2:ksi Margareta Magdalena<br /> Hastfehr ja 3:ksi Katarina Charlotta De Carnall.) († 1777) sekä luutnantti Berndt<br /> Kustaa Eneskiöld (Puoliso: Anna Kristina Mörtengren.) († 1829). Viimemainittu myi v. 1793 5/7:aa<br /> Lyttylästä kenraali adjutantti Kaarle Konstantin De Carnallille. (Puoliso: Ulrika Charlotta Renström († 1833).)<br /> Jäännöksen 2/7:aa rusthollista hän sitä vastaan piti edelleenkin hallussaan.<br /> Kenraaliadjutantti De Carnallin († 22/12 1832) omistama osa<br /> Lyttylää joutui ennen vuotta 1810 hänen vävyllensä laivasto-kapteeni<br /> Fredrik Frans Vallenstrålelle (Puoliso: Maria Charlotta de Carnall.), joka samaan aikaan luutnantti Eneskiöldiltä<br /> osti tämän hallussa olevan osan tilaa. Syyskuun 2 p. 1853<br /> osti Vallenstråle Lyttylän perinnöksi. Hän muutti kuitenkin pian<br /> senjälkeen Ruotsiin ja kuoli siellä v. 1857. Seuraavana vuonna<br /> myivät hänen poikansa luutnantti Paavo Emil Vallenstråle ja tyttärensä<br /> kamarineuvoksetar Martta Charlotta Stuart Lyttylän rustitilallisenpoika<br /> Kaarle Kustaa Inbergille. Tämä kuitenkin velkaantui<br /> ennen pitkää. <br /> <br /> Lyttylä myytiin pakkohuutokaupalla ja joutui<br /> se 14 p. joulukuuta 1869 68,000:sta markasta kuvernementin sih-<br /> teeri Pietari Birkmanin (Puoliso: Anna Sofia Inberg (f 1880).) haltuun. Tämän kuoltua v. 1882 omisti<br /> sitä ensin hänen poikansa maanviljelijä Akseli Birkman († 1897)<br /> sekä sitten neidet Alma ja Hanna Birkman. Viimemainituilta<br /> osti Lyttylän 200,000:11a markalla sahanomistaja Valdemar Heyman.<br /> (Puoliso: Olga Terichoff.) Tämä hakkautti ja sahautti metsän melkein paljaaksi<br /> sekä ansaitsi täten alkuperäisen ostohintansa. Senjälkeen hän<br /> 17 p. joulukuuta 1900 myi tilan alustalaisille ja eräille muille<br /> näiden kanssa yhtiöön käyneille. Nykyänsä se on jaettuna 22<br /> henkilön kesken.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatilosta. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_I.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Kellahti_(K%C3%A4llfjerd)&diff=12874 2013-01-02T10:50:09Z

<p>Kkylakos: </p> <hr /> <div>Kellahti on kylä Ahlaisissa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ahlainen)<br /> <br /> Niilo J. Avellanin artikkelista Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja1.pdf)<br /> <br /> Kellahden kylä (Asiakirjoissa myöskin: Källfjärd, Kelefjärd, Kieldfjerdh, Kielefjerd.) oli vanhimpina aikoina jaettuna kuuteen eri tilaan, joista kahta kuudennentoista sataluvun alkupuolella mainitaan autioksi. <br /> <br /> V. 1590 puhutaan Kellahdella eräästä Lauri Ahkeraisesta, jota sanotaan talonpoikaiseksi ratsumieheksi. Tämä sai 13 p. maaliskuuta 1594 veronvapautta Kellahdella omistamaansa<br /> tilaan. Kuninkaan 16 p. huhtikuuta 1614 antamalla kirjeellä sai ratsumestari Otto Juhana Grothusen monien muitten tilojen ohessa koko Kellahden kylän lahjoitukseksi Norrköpingin<br /> kokouksen ehdolla. (Norrköpingin valtiopäiväkokouksessa v. 1604 määrättiin, että aatelismiehille<br /> lahjoitetut tilat olivat perinnölliset miesperillisille, mutta miespolven<br /> sammuttua piti niiden joutua jälleen kruunulle.) <br /> <br /> Kylässä asuvilta talonpojilta osti Grothusen säterin perustamiseen tarvittavan maan. Tällöin maksoi hän esim. eräälle Hannu Antinpojalle 8 viljatynnyrin hinnan, viljatynnyri<br /> kahdeksi taaleriksi luettuna. (Ks. Tuomiokirjaa vuodelta 1623.) Kolmea Kellahden tilaa<br /> hän viljeli säterinä, kolmea raja- ja pyykkitaloina. Grothusen asui itse Kellahdella ja hallitsi täältä laajoja lahjoitusmaitansa. Hänen kuolinvuodestaan ei ole varmaa tietoa, mutta sanotaan häntä ainakin jo v. 1653 vainajaksi. <br /> <br /> Otto Grothusenilla (Otto Grothusen oli nainut l:ksi erään Elinin (f 1616), 2:ksi Margareta<br /> Rehbinderin ja 3:ksi Kristina Henrikintyttären.) oli useampia perillisiä, joista tässä mainittakoon pojat: Otto Grothusen († 3/10 1658), Henrik Grothusen († 16/2 1666) ja Kristoffer Grothusen († 6/2 1670). Otto Grothusen vanhemman jälkeen näyttää Kellahti ensin olleen Otto Grothusen nuoremman ja sittemmin ainakin vuodesta 1659 Kristoffer Grothusenin hallussa. (Lagus: »Finska Adelns gods och ätter» puhuu ainoastaan yhdestä Otto Grothusenista, joka olisi kuollut v. 1656. Tämä olisi ensin yksin hallinnut Kellahden kylää ja sittemmin, ainakin v. 1654, yhdessä veljensä Henrikin kanssa, joka taas, ainakin v. 1658, olisi Kellahtea yksin hallinnut. Tämä ei kuitenkaan sovellu yhteen niiden tietojen kanssa, joita maakirjoista saamme. Anrep: »Svenska Adelns ättartaflor» mainitsee Henrik Grothusenin kuolleen v. 1645, joka on suora erehdys. Kristoffer Grothusenin kuolinpäivä on ylempänä merkitty Porin kaupungin kuolleitten luettelon mukaan. Anrep sanoo hänen kuolleen 22 p. helmikuuta.)<br /> <br /> Viimemainitun jälkeen oli Kellahden omistajana Juhana Grothusen, joka luultavasti oli Henrik Grothusenin ja Briita Sabelhjertan poika. Tämän aikana pantiin reduktsioni toimeen. Kellahti, niinkuin monet muutkin lahjoitusmaat, peruutettiin 1683:n vuoden verolla. Senjälkeen tavataan kuitenkin Juhana Grothusenin hallussa Kellahden säteri, yksi Kellahden tiloista, jota seurasi<br /> akumenttina kaksi muuta tilaa samassa kylässä. Kolme muuta Kellahden tilaa, joita asui Henrikki Joosepinpoika, Tapani Akselinpoika Filppula ja Kaarle Knuutinpoika, mainitaan samaan aikaan<br /> Liewenin rykmentin Hammarin komppaniaan kuuluviksi ratsutiloiksi. Siitä alkaen ei Kellahti enää koskaan ole ollut yhden henkilön hallussa, vaan on kylä ollut kahdessa osassa, sillä tavalla<br /> että toiseen ovat kuuluneet Juhana Grothusenin säteri ja akumenttitilat, jotka vuodesta 1690 alkaen esiintyvät yhtenä säterirusthollina, toiseen taas yllämainitut kolme ratsutilaa, niinikään yhdeksi verorustholliksi koottuina.<br /> <br /> '''Kellahden säterirustholli''' ( 3 / 4 vanhaa eli 1 1/2 uutta manttaalia).<br /> <br /> Rusthollia hallitsi kuolemaansa asti (v. 1703) Juhana Grothusen,joka oli nainut Margareta Böningin. Hänellä oli kaksi lasta: vänrikki Magnus Reinhold Grothusen ja tytär Kristina Grothusen. (Laguksen väite, että Kristina Grothusen olisi ollut Reinhold Grothusenin<br /> tytär, ei pidä paikkaansa.) Näistä asui ensin vänrikki Grothusen toista puolta rusthollia,<br /> mutta toinen puoli oli hänen äitinsä Margareta Böningin hallussa.<br /> Vänrikki Grothusen testamenttasi v. 1725 rusthollin-osansa langolleen Pentti Vesterlundille, jonka haltuun v. 1730 Margareta Böningkin († 1740) luovutti osuutensa. Täten tuli Pentti Vesterlund koko rusthollin haltijaksi. Mutta hänen raha-asiansa joutuivat<br /> rappiolle ja hänen täytyi v. 1740 2,000:sta kuparitaalerista<br /> myydä toinen puoli rusthollia Tukholman kauppiaalle Pietari<br /> Lindellille, joka otti kapteeni Juhana Urbanus Penschin uuden<br /> tilansa hoitajaksi. Lindell, jolle kaukaisen tilan viljeleminen lienee<br /> käynyt vaikeaksi, myi jo v. 1745 3066:sta kuparitaalerista<br /> rusthollin-osansa Porin kauppiaalle, raatimies Kaarle Indebetoulle (Kauppias Indebetou, s. 18/ 12 1696, oli aikoinansa Porin varakkaimpia<br /> porvareita sekä kaikesta päättäen erittäin sivistynyt ja älykäs mies.<br /> Hänen isänsä oli Tukholman kauppias Govert Indebetou ja äitinsä Helena<br /> Brandt. Isoisä Govert Indebetou oli valtiollisten rauhattomuuksien tähden<br /> muuttanut Hollannista Ruotsiin.), joka v. 1750 Pentti Vesterlundilta 6,000:sta kuparitaalerista osti<br /> toisenkin puolen rusthollia. Kaupassa Pentti Vesterlund († 4/6 1765) ja Kristina Grothusen († 12/12 1762) edustivat itselleen<br /> Ämttöön, säterirusthollin alle kuuluvan luodon ja torpan, elinkautisesti<br /> veronvapaana nautittavaksi. <br /> <br /> Pentti Vesterlundin poika, Pietari Vesterlund teki v. 1758 kunink. majesteetille sen anomuksen,<br /> että hänen, Indebetoulle annetusta kiinnityksesta huolimatta,<br /> sallittaisiin lunastaa takaisin Kellahden säterirustholli, joka oli<br /> hänen äitinsä perintömaata ja jonka hänen isänsä ilman sanottavaa<br /> pakkoa hänen alaikäisenä ollessaan oli myynyt. Kuningas<br /> hylkäsi anomuksen ja Vesterlund velvoitettiin maksamaan 30<br /> hopeataaleria sakkoa, siitä että hän oli kuningasta suotta vaivannut.<br /> Vähä sen jälkeen Indebetou 17 p. helmikuuta 1759 osti<br /> rusthollin perinnöksi. Indebetou kuoli 28 p. marraskuuta 1778.<br /> Hänen leskensä Maria Gottleben testamenttasi kuollessaan 8 p.<br /> heinäkuuta 1796 rusthollin tyttärensä pojalle koulukollega Kaarle<br /> Reinhold Rranderille sekä tyttärensä tyttärelle Lovisa Fredrika<br /> Branderille, joka oli naimisissa Kokemäen kirkkoherran,<br /> rovasti Kustaa Avellanin kanssa. (Indebetoun ja Maria Gottlebenin ainoa tytär Johanna Lovisa<br /> Indebetou († 18/4 1768) oli naitu rehtori Fredrik Reinhold Branderille,<br /> joka kuoli Vehmaan kirkkoherrana v. 1800. Nämä olivat kollega Kaarle<br /> Reinhold Branderin ja Fredrika Lovisa Avellanin vanhemmat. Rehtori<br /> Brander nai sittemmin Maria Magdalena Pippingin († 1786) ja vihdoin<br /> Barbro Helena von Willebrandin († 1813). Hänen ensimäisestä puolisostaan<br /> ei Strandbergin Herdaminne tiedä mitään.) <br /> <br /> Kun kollega Brander ja rovasti<br /> Avellan samana vuonna hakivat kiinnitystä rustholliin, koetti<br /> vuorostaan Pentti Vesterlundin pojanpoika lampuoti Fredrik Vesterlund saada oikeutta rusthollia lunastaa, mutta tämäkin anomus<br /> hyljättiin. Kollega Brander († 13/5 1831) ja hänen vaimonsa<br /> Briita Kristina Grönfors olivat lapsettomat ja testamenttasivat<br /> rusthollin-osansa Lovisa Fredrika Branderille ja rovasti Avellanille.<br /> Testamenttia valittivat edellisen velipuolet, vaatien itselleen<br /> myöskin perintöoikeutta, mutta valitukset kumottiin 7 p.<br /> toukokuuta 1834. Tätä ennen oli kuitenkin rovasti Avellan kuollut<br /> 24 p. syyskuuta 1832. Perilliset, joitten haltuun vainajan leski<br /> oli jälkeenjäämistön luovuttanut, päättivät muuttaa maaomaisuuden rahaksi<br /> (Paitsi Kellahden säterin toista puoliskoa, omisti rovasti Avellan<br /> Nakkilassa Villilän säterin (1 7/ 1 2 mant.), Porin maaseurakunnassa puolen<br /> Liinaharjan verorusthollia ja Pekan akumentin, Laitilan pitäjässä Palttilan<br /> säterin (2 2/3 mant.) ynnä Junnilan, Sepän ja Haverin akumentit, Pyhämaanpitäjässä<br /> Ollin akumentin sekä Raumalla kaupungintalon. Kun sitten<br /> kollega Branderin perinnöstä syntynyt oikeudenkäynti päättyi suotuisasti,<br /> joutui perillisten haltuun myös toinen puoli Kellahden säteriä, toinen<br /> puoli Liinaharjaa sekä Kapralin akumentti.). Rovasti Avellanin osan Kellahtea osti 30 p. toukokuuta<br /> 1833 pidetyssä huutokaupassa 14,701:sta pankkoruplasta<br /> hovioikeudenauskultantti Kustaa Aadolf Avellan. Sittemmin hankki<br /> tämä 9 p. tammikuuta 1835 14,600:sta pankkoruplasta itselleen<br /> toisenkin osan rusthollia, johon rovasti Avellanin perilliset nyt olivat<br /> saaneet laillisen oikeuden. Kustaa Aadolf Avellan (Puoliso: Gallista Fredrika Tennberg († 11/8 1868).) kuoli 20 p.<br /> joulukuuta 1859 ja Kellahden säterirustholli joutui sen nykyiselle<br /> omistajalle kunnallisneuvos Edvin Avellanille (Puoliso: Katarina Ulrika Hahnsson († 22/2 1901).) (s. 1/5 1830).<br /> <br /> '''Kellahden verorustholli''' muodostettiin niistä ratsutiloista, jotka<br /> syntyivät Kellahdella reduktsionin aikana. Sitä hallitsi ensin<br /> eversti Kustaa Eneskiöld.(Puoliso: Hildegard Elisabet Rehbinder, joka kuoli Porin kaupungin<br /> kuolleiden kirjan mukaan 12/11 1735 eikä v. 1718, kuten Vasastjernan<br /> »Ättartaflor»eissa mainitaan.) Hänen kuolemansa jälkeen v. 1715<br /> lienee rustholli vähän aikaa ollut perillisten hallussa, mutta siirtyi<br /> sitten yksinomaan schoutbynahti (Vastaa jokseenkin meidän aikamme kontre-amiraalia.) Edvard Juhana Taubelle,<br /> († 1759), joka oli nainut Kustaa Eneskiöldin tyttären, Kristina<br /> Eneskiöldin († 1760). Edvard Tauben ja hänen puolisonsa kuoltua<br /> jaettiin rustholli heidän poikansa luutnantti Kaarlo Maunu Tauben<br /> ja tyttäriensä Kristina Elisabet Tauben ja Eva Ulrika Tauben<br /> kesken. Näiden aikana se 9 p. kesäkuuta 1763 ostettiin perinnöksi.<br /> Kristina Elisabet ja Eva Ulrika Taube († 1792) luovuttivat<br /> v. 1781 rusthollin-osansa kapteeni Kustaa Vilhelm Weissmanille. (Puoliso: Anna Appelman († 1795).)<br /> <br /> Kaarle Maunu Taube kuoli naimatonna 1785. Hänen rusthollinosansa<br /> joutui majuri Kaarle Juhana Weissman von Weissensteinille,<br /> (Puoliso: Margareta Elisabet Bergenfelt († 1811).) joka luultavasti oli Kustaa Vilhelm Weissmanin veli.<br /> Majuri Weissman von Weissenstein omisti lopulta koko rusthollin<br /> ja joutui se hänen kuollessaan v. 1812 hänen pojalleen majuri<br /> Adam Kustaa Weissman von Weissensteinille (Puoliso: Kristina Lovisa Finheim.) († 1833). Tämä<br /> myi v. 1825 tilansa Kustaa Reinhold Inbergille († 1836) (Puoliso: Anna Margareta Sippola.). Kun<br /> tämän poika Juhana Sigfrid Inberg teki vararikon, huusi rusthollin<br /> v. 1868 pakkohuutokaupassa maakauppias Juhana Norrgård<br /> († 1892). Sitä omistaa nykyänsä tammikuun 14:nnesta päivästä<br /> 1898 alkaen Juhana Norrgårdin vävy, ent. kansakoulunopettaja<br /> Pekka Sallinen. (Puoliso: Maria Norrgärd.)<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatilosta. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_I.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=L%C3%A4ngelm%C3%A4ki&diff=12873 2013-01-02T10:46:52Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Pomarkku&diff=12872 2013-01-02T10:46:45Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * Harhala<br /> * Honkakoski<br /> * Kiilholma<br /> * Kivijärvi<br /> * Laitila<br /> * [[Längelmäki]]<br /> * Pomarkku<br /> * Tuunajärvi<br /> * Uusikylä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> :* Piikaflikkoja ja plankkukuormia: Tiina Lintunen: Jyväskylä 2001: ISBN 952-91-4139-4<br /> ::&amp;ndash; Pomarkun kotiseutukirja<br /> :* Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike: Oiva Virkkala: Joensuu, 1970<br /> ::&amp;ndash; kirkkohistoriallinen tutkimus <br /> ::&amp;ndash; Aiheena on erityisesti Pomarkussakin vaikuttanut 1800-luvun loppupuolen herännäisyysliike ja tämän ns. pyhä-liikkeen johtajan Gestrinin edesottamuksia. Emil Teodor Gestrin toimi vuosina 1858-1867 Ahlaisten, Noormarkun ja Pomarkun yhteisessä apukappalaisen virassa, johon oli liitetty myös kansakoulunopettajan tehtävät. <br /> ::&amp;ndash; muutamia kyläläisiä ja maallikkosaarnaajia mainittu nimeltään<br /> :* Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa: L. I. Kaukamaa: Pori, 1933<br /> ::&amp;ndash; Tarkka kuvaus paikoitellen kellonaikoineen valkoisten puolen toimista kapina-ajalta, useita valkoisia mainittu nimiltä<br /> ::&amp;ndash; Pomarkku mainittu mm. sivuilla 25, 82-83, 98, 108, 112, 178, 363, 387, 395 ja 467<br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Soinila&diff=12871 2013-01-02T10:45:45Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Lammainen&diff=12870 2013-01-02T10:45:26Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Nakkila&diff=12869 2013-01-02T10:45:09Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> :* [[Arantila]]<br /> :* Kirkkosaari<br /> :* [[Kukonharja]]<br /> :* [[Kuorila]]<br /> :* Kyllijoki<br /> :* [[Lammainen]]<br /> :* Lautila<br /> :* [[Leistilä]]<br /> :* Masia<br /> :* [[Myllärinkylä]]<br /> :* [[Nakkila (kylä)]]<br /> :* Pakkala<br /> :* Ruhade<br /> :* Ruskela<br /> :* [[Soinila]]<br /> :* [[Tattara]]<br /> :* Viikkala<br /> :* [[Villilä]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Kuorila&diff=12868 2013-01-02T10:44:36Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Nakkila&diff=12867 2013-01-02T10:44:29Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> :* [[Arantila]]<br /> :* Kirkkosaari<br /> :* [[Kukonharja]]<br /> :* [[Kuorila]]<br /> :* Kyllijoki<br /> :* Lammainen<br /> :* Lautila<br /> :* [[Leistilä]]<br /> :* Masia<br /> :* [[Myllärinkylä]]<br /> :* [[Nakkila (kylä)]]<br /> :* Pakkala<br /> :* Ruhade<br /> :* Ruskela<br /> :* [[Soinila]]<br /> :* [[Tattara]]<br /> :* Viikkala<br /> :* [[Villilä]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Villil%C3%A4&diff=12866 2013-01-02T10:43:35Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Nakkila&diff=12865 2013-01-02T10:43:15Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> :* [[Arantila]]<br /> :* Kirkkosaari<br /> :* [[Kukonharja]]<br /> :* Kyllijoki<br /> :* Lammainen<br /> :* Lautila<br /> :* [[Leistilä]]<br /> :* Masia<br /> :* [[Myllärinkylä]]<br /> :* [[Nakkila (kylä)]]<br /> :* Pakkala<br /> :* Ruhade<br /> :* Ruskela<br /> :* [[Soinila]]<br /> :* [[Tattara]]<br /> :* Viikkala<br /> :* [[Villilä]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Harjunp%C3%A4%C3%A4&diff=12864 2013-01-02T10:40:17Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ulvila&diff=12863 2013-01-02T10:40:09Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * [[Anola]]<br /> * [[Friitala]]<br /> * [[Haistila]]<br /> * [[Harjunpää]]<br /> * [[Kaasmarkku]]<br /> * [[Koivisto]]<br /> * [[Lattomeri]]<br /> * [[Lautela]]<br /> * [[Leineperi]]<br /> * [[Rantala]]<br /> * [[Ravanni]]<br /> * [[Saari]]<br /> * [[Sunniemi]]<br /> * [[Suolisto]]<br /> * [[Suosmeri]]<br /> * [[Vanhakylä]]<br /> * [[Viikkala]]<br /> * Uusikoivisto (1921)<br /> * Toejoki (1921)<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Suvut (Huomioita suvuista) ==<br /> *[[(ANDRISSASSON)]]<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Kaasmarkku&diff=12862 2013-01-02T10:39:44Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ulvila&diff=12861 2013-01-02T10:39:35Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * [[Anola]]<br /> * [[Friitala]]<br /> * [[Haistila]]<br /> * Harjunpää<br /> * [[Kaasmarkku]]<br /> * [[Koivisto]]<br /> * [[Lattomeri]]<br /> * [[Lautela]]<br /> * [[Leineperi]]<br /> * [[Rantala]]<br /> * [[Ravanni]]<br /> * [[Saari]]<br /> * [[Sunniemi]]<br /> * [[Suolisto]]<br /> * [[Suosmeri]]<br /> * [[Vanhakylä]]<br /> * [[Viikkala]]<br /> * Uusikoivisto (1921)<br /> * Toejoki (1921)<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Suvut (Huomioita suvuista) ==<br /> *[[(ANDRISSASSON)]]<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Haistila&diff=12860 2013-01-02T10:39:09Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ulvila&diff=12859 2013-01-02T10:38:44Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * [[Anola]]<br /> * [[Friitala]]<br /> * [[Haistila]]<br /> * Harjunpää<br /> * Kaasmarkku<br /> * [[Koivisto]]<br /> * [[Lattomeri]]<br /> * [[Lautela]]<br /> * [[Leineperi]]<br /> * [[Rantala]]<br /> * [[Ravanni]]<br /> * [[Saari]]<br /> * [[Sunniemi]]<br /> * [[Suolisto]]<br /> * [[Suosmeri]]<br /> * [[Vanhakylä]]<br /> * [[Viikkala]]<br /> * Uusikoivisto (1921)<br /> * Toejoki (1921)<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Suvut (Huomioita suvuista) ==<br /> *[[(ANDRISSASSON)]]<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rinkyl%C3%A4&diff=12858 2013-01-02T10:38:07Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Nakkila&diff=12857 2013-01-02T10:37:58Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> <br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> :* [[Arantila]]<br /> :* Kirkkosaari<br /> :* [[Kukonharja]]<br /> :* Kyllijoki<br /> :* Lammainen<br /> :* Lautila<br /> :* [[Leistilä]]<br /> :* Masia<br /> :* [[Myllärinkylä]]<br /> :* [[Nakkila (kylä)]]<br /> :* Pakkala<br /> :* Ruhade<br /> :* Ruskela<br /> :* [[Soinila]]<br /> :* [[Tattara]]<br /> :* Viikkala<br /> :* Villilä<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Pietniemi&diff=12856 2013-01-02T10:36:30Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Porin_maalaiskunta&diff=12855 2013-01-02T10:36:22Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * Aittaluoto<br /> * [[Hyvelä]]<br /> * Kokemäensaari<br /> * [[Kuuminainen]]<br /> * [[Lyttylä]]<br /> * [[Pietniemi]]<br /> * Preiviiki<br /> * Ruosniemi<br /> * [[Toukari]]<br /> * [[Tuorsniemi]]<br /> * Viasvesi<br /> * [[Vähä-Rauma]]<br /> * [[Yyteri]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Yyteri&diff=12854 2013-01-02T10:35:57Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Porin_maalaiskunta&diff=12853 2013-01-02T10:35:48Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * Aittaluoto<br /> * [[Hyvelä]]<br /> * Kokemäensaari<br /> * [[Kuuminainen]]<br /> * [[Lyttylä]]<br /> * Pietniemi<br /> * Preiviiki<br /> * Ruosniemi<br /> * [[Toukari]]<br /> * [[Tuorsniemi]]<br /> * Viasvesi<br /> * [[Vähä-Rauma]]<br /> * [[Yyteri]]<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Huomioita suvuista ==<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Suolisto&diff=12852 2013-01-02T10:35:18Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ulvila&diff=12851 2013-01-02T10:35:01Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * [[Anola]]<br /> * [[Friitala]]<br /> * Haistila<br /> * Harjunpää<br /> * Kaasmarkku<br /> * [[Koivisto]]<br /> * [[Lattomeri]]<br /> * [[Lautela]]<br /> * [[Leineperi]]<br /> * [[Rantala]]<br /> * [[Ravanni]]<br /> * [[Saari]]<br /> * [[Sunniemi]]<br /> * [[Suolisto]]<br /> * [[Suosmeri]]<br /> * [[Vanhakylä]]<br /> * [[Viikkala]]<br /> * Uusikoivisto (1921)<br /> * Toejoki (1921)<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Suvut (Huomioita suvuista) ==<br /> *[[(ANDRISSASSON)]]<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Leineperi&diff=12850 2013-01-02T10:34:36Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ulvila&diff=12849 2013-01-02T10:34:28Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * [[Anola]]<br /> * [[Friitala]]<br /> * Haistila<br /> * Harjunpää<br /> * Kaasmarkku<br /> * [[Koivisto]]<br /> * [[Lattomeri]]<br /> * [[Lautela]]<br /> * [[Leineperi]]<br /> * [[Rantala]]<br /> * [[Ravanni]]<br /> * [[Saari]]<br /> * [[Sunniemi]]<br /> * Suolisto<br /> * [[Suosmeri]]<br /> * [[Vanhakylä]]<br /> * [[Viikkala]]<br /> * Uusikoivisto (1921)<br /> * Toejoki (1921)<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Suvut (Huomioita suvuista) ==<br /> *[[(ANDRISSASSON)]]<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Viikkala&diff=12848 2013-01-02T10:33:14Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ulvila&diff=12847 2013-01-02T10:33:07Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * [[Anola]]<br /> * [[Friitala]]<br /> * Haistila<br /> * Harjunpää<br /> * Kaasmarkku<br /> * [[Koivisto]]<br /> * [[Lattomeri]]<br /> * [[Lautela]]<br /> * [[Rantala]]<br /> * [[Ravanni]]<br /> * [[Saari]]<br /> * [[Sunniemi]]<br /> * Suolisto<br /> * [[Suosmeri]]<br /> * [[Vanhakylä]]<br /> * [[Viikkala]]<br /> * Uusikoivisto (1921)<br /> * Toejoki (1921)<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Suvut (Huomioita suvuista) ==<br /> *[[(ANDRISSASSON)]]<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Lautela&diff=12846 2013-01-02T10:32:30Z

<p>Kkylakos: Ak: Uusi sivu: ==Lähteet== * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarj...</p> <hr /> <div>==Lähteet==<br /> * Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]</div>

Kkylakos http://sukuhistoria.fi/wiki/index.php?title=Ulvila&diff=12845 2013-01-02T10:32:21Z

<p>Kkylakos: /* Kylät */</p> <hr /> <div>[[Paikkakunnat]]<br /> <br /> [[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br /> <br /> <br /> == Tietoja kirkonarkistosta ==<br /> '''Yleistä'''<br /> :*<br /> <br /> '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br /> :*<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> == Asukasluku ==<br /> <br /> <br /> == Kylät ==<br /> * [[Anola]]<br /> * [[Friitala]]<br /> * Haistila<br /> * Harjunpää<br /> * Kaasmarkku<br /> * [[Koivisto]]<br /> * [[Lattomeri]]<br /> * [[Lautela]]<br /> * [[Rantala]]<br /> * [[Ravanni]]<br /> * [[Saari]]<br /> * [[Sunniemi]]<br /> * Suolisto<br /> * [[Suosmeri]]<br /> * [[Vanhakylä]]<br /> * Uusikoivisto (1921)<br /> * Toejoki (1921)<br /> <br /> == Talot ==<br /> <br /> == Isäntäluettelot ==<br /> <br /> == Kirjallisuus ==<br /> <br /> <br /> '''Sukukirjoja'''<br /> <br /> :*<br /> <br /> == Suvut (Huomioita suvuista) ==<br /> *[[(ANDRISSASSON)]]<br /> <br /> == Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br /> <br /> <br /> ----<br /> ----<br /> <br /> [[luokka:Paikkakunnat]]</div>

Kkylakos