Digiarkiston keskustelufoorumi

Esi-isälläni Caroluksella, s. 1799, oli mummonsa lisäksi säätyläiskummeja ja sen tiedän että käytäntö oli se, koska siten yritettiin käsittääkseni turvata lapsen tulevaisuus, jos vanhemmille jotain kävi.

Mutta mietin kummiutta muutoinkin, kastettiinko lapsi tuolloin yleensä kirkossa vai kotona ja oliko niin, että pappi nimesi nämä säätyläiskummit asuinpaikan mukaan? Esi-isäni vanhemmat olivat sotilasvirkatalossa työväessä eli rahvasta ja myöhemmin saman virkatalon torppareina.

Muistaako joku, oliko tästä aiheesta joku kirjakin kirjoitettuna - itsellä hämärä muistikuva.

Tämän "Tilan väkeä ja naapureita" avulla löytyy ainakin Sofia Kotilaisen väitöskirja "Suvun nimissä: Nimenannon käytännöt Sisä-Suomessa 1700-luvun alusta 1950-luvulle" (Helsinki 2008: Suomen Kirjallisuuden Seura, ISBN:9789522220486).
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123 ... 210632.pdf

Kiitos taltta! Perehdyn tuohon