miten merkitsen asuinpaikan?

Tänne voit lähettää sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä, henkilöhakuja, linkkivinkkejä ja muuta sellaista.
aalto
Viestit: 43
Liittynyt: 30.09.2019 21:05

miten merkitsen asuinpaikan?

Viesti Kirjoittaja aalto » 11.09.2020 20:39

miten pitää tulkita kun henkilön torppatidot ovat aina samat mutta seurakunta muuttuu, jopa muuttaneiden kirjasta löytyy tietoa että muuttanut paikasta A paikkaan B. Tarkastelen Tyrväänn seutua, Mouhijärvi/Suodenniemi/Kiikka. Luotanko rippikirjojen kylä/talo tietoihin ja merkitsen heidät syntyneeksi/elääneeksi/kuolleeksi vai pitääkö ajatella seurakunnittain? Kysymys on epäselvä, mutta niin on pohdiskeliakin

moi
Viestit: 22
Liittynyt: 24.03.2020 11:16

Re: miten merkitsen asuinpaikan?

Viesti Kirjoittaja moi » 17.09.2020 12:38

Tuntuu tuo nurkka olevan kovin eläväinen, en tiedä onko muualla vastaavaa. Seurakunta ja asuinpaikka vaihtuvat vaikka talo on se sama. Itse olen seurannut noita rippikirjojen määrityksiä; oma iso-isoisäni asui Huittisissa ja yks kaks olikin Keikyällä vaikkei ollut muuttanut mihinkään :o . Kuolinpaikka on siis Keikyä. Samaten rippikirjoissa on välillä paikat sekaisin, sama talo on välillä Tyrväällä, välillä Kiikassa ja välillä molemmissa :roll:

Pirjo L.
Viestit: 40
Liittynyt: 17.07.2007 06:57

Re: miten merkitsen asuinpaikan?

Viesti Kirjoittaja Pirjo L. » 17.09.2020 13:22

Keikyä kuului aiemmin Huittisiin ja seurakunta erotettiin Huittisista 1908 ja se sai omat kirjat vasta 1913.

timotk
Viestit: 269
Liittynyt: 22.03.2011 17:23

Re: miten merkitsen asuinpaikan?

Viesti Kirjoittaja timotk » 25.11.2020 12:55

Kannattaa ottaa tavaksi merkitä syntymäpaikka ja kuolinpaikka kuntatietojen eli pitäjätietojen mukaan perustuen henkikirjoihin. Kuntaliitosten ja jakojen vuoksi voi käydä niin, että kuolee eri paikassa kuin syntyi, vaikka ei ole muuttanut mihinkään. Se on ehkä vietävä selitykseksi tekstiin. Jos kappeliseurakuntaa käytetään tarkentamassa, niin se on tulkittava pitäjän osaksi ja sen tarkentimeksi. Tästä on esimerkkinä Kirvun kappeli Jääsken pitäjässä. Jääski on hallintopitäjä, joka on paikkakunta, Kirvu vasta kun siitä tuli pitäjä. Kylä on maaseudulla useimmiten riittävän täsmällinen tarkenne pitäjätiedon jälkeen. Helsingissä on käytetty seurakuntaa paikkakunnan tarkentimena esim 1900-luvulla.

Kaste, vihkiminen ja hautaus seuraavat seurakuntajako, siis paikka on esim. Viipurin maaseurakunta. Joskus kuitenkin nämä toimitukset tapahtuvat eri seurakunnassa kuin missä oli rippikirjassa. Silloin asia on mahdollisesti syytä selittää tekstissä. Minä en kastepaikkaa vie sukukirjaan enkä yleensä muihinkaan sukuselvityksiin. Sillä on harvoin merkitystä. Siviilivihkitoimituksiin voi kirjata maistraatin, jos se on tiedossa.

Ainakin Viipurin läänissä oli pitäjien rajoilla kirkkokuntia, joissa hallintopitäjä ja kirkkokunta olivat eri tahoilla. Esim henkikirjoissa on selvästi kyliä, jotka olivat Jääsken hallintopitäjässä ja samalla Viipurin kirkkokunnassa. Näiden tapausten vuoksi kannattaa seurata edellä kuvattua käytäntöä.

Tämä on vedenpitävä tapa silloinkin, kun pitäjässä on rinnakkaisia seurakuntia, esim ruotsalainen ja suomalainen. Kirkosta eroamisen jälkeen (1800-luvun lopulta alkaen) tämä käytäntö toimii johdonmukaisesti kirkollisten käytäntöjen kanssa.

Vastaa Viestiin