Muuttaneiden kirjauskäytännöstä ja kysymys Norjasta

Tänne voit lähettää sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä, henkilöhakuja, linkkivinkkejä ja muuta sellaista.
HRantala
Viestit: 20
Liittynyt: 01.01.2017 15:40
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Muuttaneiden kirjauskäytännöstä ja kysymys Norjasta

Viesti Kirjoittaja HRantala » 04.02.2017 15:48

Tutkin erään tytön muuttohistoriaa v1872. Hän joko karkasi tai vietiin 11-vuotiaana kotoaan. Perinnetieto kertoo tyttöä etsityn pitkään eikä löydetty. Muuttokirjoissa on kuitenkin merkintä sekä lähtö- että saapumispaikkakunnalla. Rippikirjan muuttomerkintä näyttäisi käsialan perusteella jälkikäteen kirjatulta. Kysymys kuuluukin: miten muuttokirjaus tuohon aikaan tehtiin, kuinka ilmoitus annettin ja kenelle, kuka kirjasi? Entä olivatko lähtö- ja kohdepaikkakunnan viranomaiset keskenään synkronissa? Olen kiitollinen mikäli joku minua valistaisi tässä.

Toinen kysymys: rippikirjassa merkintä muutosta Rysstadiin eli ilmeisesti Norjaan. Jos haluaisin selvittää henkilön kulkua Norjassa, niin mihin arkistoon minun pitäisi rynnätä. Ja onko digitaalisena?

Kiitos mahd. komenteista.

tuulacu
Viestit: 373
Liittynyt: 07.09.2014 17:23

Re: Muuttaneiden kirjauskäytännöstä ja kysymys Norjasta

Viesti Kirjoittaja tuulacu » 04.02.2017 16:17

Toiseen kysymykseesi:

http://www.arkivverket.no/eng/content/view/full/629
(voi vaihtaa tietysti norjaksikin)
ja saman saitin hyvä foorumi (voi kirjoittaa ruotsiksi ja englanniksikin)
http://forum.arkivverket.no/forum/6-bru ... get-forum/

Tuula K

tuulacu
Viestit: 373
Liittynyt: 07.09.2014 17:23

Re: Muuttaneiden kirjauskäytännöstä ja kysymys Norjasta

Viesti Kirjoittaja tuulacu » 05.02.2017 15:33

Kaivoin vielä ekaan kysymykseesi kattavampaa vastausta Päivi Happosen Sukututkimuksen asiakirjaoppaasta (löytyy Karjala-tietokannan sivuilta) ja siellä sanotaan:

"Muuttaneiden luettelot ja muuttokirjat

Vuoden 1686 kirkkolaki velvoitti seurakunnan kirjaamaan seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneet henkilöt. Aikajärjestykseen perustuvat luettelot sisältävät muuttajan nimen, muuttokirjan numeron, lähtö- tai tulopaikan
sekä viittaukset rippikirjan sivulle. Seurakuntien arkistoissa on säilynyt muuttaneiden luetteloita 1800-luvun
alkupuolelta alkaen. Sen sijaan muuttaneiden luetteloiden pohja-aineisto, muuttokirjat, on tallessa paremmin: vanhimmat muuttokirjasarjat alkavat 1720-luvulta. Muuttokirjassa mainitaan muuttajan nimi, syntymäaika ja -paikka, ammatti, asuinpaikka lähtöseurakunnassa, muuttokohde, viimeinen ehtoollisella käyntiaika, konfirmointipaikka, kristinopintaito, lukutai
to, rokotus, kruununverojen maksaminen ja esteettömyys/esteellisyys avioliittoon. Muuttaja sai kotiseurakunnastaan muut
tokirjan, joka täytyi toimittaa uuden seurakunnan kirkkoherralle. Vuoden 1768 asetuksen mukaan muuttokirja oli esitettävä kahden kuukauden kuluessa, vuodesta 1805 lähtien kahden viikon sisällä muutosta.
Muuttokirjan pohjimmaisena tarkoituksena oli osoittaa, että henkilö sai nauttia ehtoollista. Sen avulla ajantasaistettiin kirkollista väestökirjanpitoa, ehkäistiin irtolaisuutta ja valvottiin, että palkollisella oli työpaikka. Palvelusväki sai vapaan muutto-oikeuden läänistä toiseen vuonna 1766. Seurakunnat eivät ottaneet vastaan sellaisia muuttajia, joista olisi koitunut köyhäinhoidollisia rasitteita."

Omat kokemukset osoittavat, että jos sisään-/ulosmuuttaneet tallella tai jopa muuttokirjat, aika hyvin löytyy. Eri asia on, jos on kyseessä henkilö, jolla perässä rippikirjassa "kringvandrande" tms. Lapsistakin muuttotietoja löytyy, niissä lukee ammattina esim. "gosse". Mutta ongelmaa tuottaa se, että lähtijä ei ole mennytkään sinne seurakuntaan, minne hänen on pitänyt mennä...

Tuula K

HRantala
Viestit: 20
Liittynyt: 01.01.2017 15:40
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Muuttaneiden kirjauskäytännöstä ja kysymys Norjasta

Viesti Kirjoittaja HRantala » 05.02.2017 23:44

Kiitos vastauksesta. Norjan arkistolinkki oli hyvin hyödyllinen.

Vastaa Viestiin