Digiarkiston keskustelufoorumi

Pääseekö nykyisin tutkimaan 1900-luvun kirkonkirjoja enää olenkaan? Ja jos pääsee, mistä olette hankkineet tarvittavat luvat? Tarvitaanko jotain asiapapereita tms.?

Meillä tekeillä olevan sukukirjan yksi sukuhaara katkeaa 1900-luvun alkuun, kun ovat muuttaneet naapuriseurakuntaan - eikä keneltäkään löytynyt enää muistitietoa edes perheen lasten nimistä. Nyt ko. seurakunta oli - harkittuaan asiaa pitkään - lähettänyt sähköpostilla kieltävän vastauksen tutkintapyyntöön. Muilta seurakunnilta emme ole vielä kysyneet...

Uudempien kirkonkirjojen tilanne on aika sekava ja kaipaisi parempaa ohjeistusta, nyt tietojen saatavuus on riippuvainen seurakunnasta. Ymmärtääkseni seurakunta ei voi kieltäytyä tietopyyntöihin vastaamisesta silloinkaan kun pyynnön syynä on sukututkimus, mutta aikaa ja rahaa saattaa palaa, kun ei palvelutasosta ole mitään määräyksiä.
Mutta eivåt kirkonkirjat suinkaan ole sukututkimuksen ainoa lähde (ja sukukirja, joka on laadittu pelkästään niiden perusteella jää väistämättä puutteelliseksi). 1900-luvulta löytyy jo paljon muutakin aineistoa. Ensiksi henkikirjat, jotka luettelevat koko pitäjän väestön pikkkulapset ja muut henkiverosta vapaat mukaanlukien. Nettiin niitä on digitoitu viiden vuoden välein vuoteen 1915 saakka, uudemmat löytyvät alueensa maakunta-arkistolta ja KA:sta ainakin 1960-luvulle, joskus 1980-luvulle. Noin vsta 1940 lähtien on niihin nimihakemistot ja perheen jäsenet on lueteltu syntymäaikoineen, jopa kastamattomat vauvat. Niiden käyttöönsaamiseen tarvitaan käyttölupa, jonka kyllä saa sukututkimukseen. Ilmoitusasioiden tuomiokirjat sisältävät mm. tilojen lainhuutoja, joihin sisältyy luopuvan tai kuolleen omistajan sukuselvitys. Tuomiokuntien arkistoissa on myös perukirjoja ym. sukulaisuustietoja sisältävää aineistoa. Sen lisäksi on lukemattomia matrikkeleita koulujen oppilaista, ammattiryhmistä, sotien veteraaneista ja niissä kuolleista, netissä mm. vuoden 1918 sotasurmissa ja viime sodissa kuolleet, ym. ym. Nämä tulivat ensiksi mieleen, joku muu osaa varmaan ehdottaa lisää.

Kuten Eevakin sanoi, riippuu paljon seurakunnasta, edetäänkö sitä kautta vai ei ja miten.

Osa seurakunnista kuitenkin on antanut kirjansa arkistolaitokseen, löytyvät tästä, samoin kuin tiedot, miten haetaan lupaa tutkia arkistossa olevia nuorempia asiakirjoja (tutkitaan arkistolaitoksen yksiköissä, sisäverkossa):
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/lomakkeet/

Jos haluat, kerro, mistä seurakunnasta on kyse. Meistä joku ehkä tietää enemmän, mitä "kiertoteitä" voi kussakin tapauksessa käyttää - erityisesti jos on jollekin meistä tuttu seurakunta.

Tuula K

Kiitoksia vinkeistä - tällaisille amatööritutkijoille hyvinkin hyödyllisiä kaikki! Kaikkiin ei kuitenkaan saata aika riittää - 'oman työn ohessa' kun tekee...

Tämä (omatoimisen) tutkimisen kieltänyt seurakunta oli Juuan (Juuka) seurakunta. Muita mahdollisia tarpeita voisi olla Juankosken (+ Säyneisen), Kaavin, Nilsiän ja ehkä Nurmeksenkin seurakunnat. Koillis-Savon Hyvösiä ja Hyvösten jälkeläisiä jäljittelemme.

Yt: Eki Koo