Plootujen arvo

[Lenni]

Selvittelen erään hämäläisen kylän vaiheita. Muutama vuosi sitten sieltä löytyi rakennustyön yhteydessä maasta rahakätkö, jossa oli 3 kappaletta kahden taalerin ja kuusi neljän taalerin arvoista plootua. Rahat on leimattu vuosina 1721 – 1747.

Mietin mikä rahojen "käyttöarvo" on tuolloin 1700-luvun puolivälissä ollut, ja se kai onnistuisi vertailutietojen avulla. Osaako joku sanoa paljonko tuolloin maksoi vaikkapa hyvä hevonen tai joku muu rahassa kaupankäynnin yhteydessä arvotettu kohde?

[marhaminta]

SSHY:n tietokannassa on esimerkiksi Sääksmäen tuomiokunnan perukirjoja. Katselin sieltä täältä muutamia 1730-1750-luvuilta. Niissä esimerkiksi tynnyri rukiita oli arvoltaan noin 12 kuparitalaria. Lypsävä lehmä oli arvioitu 10-18 kuparitalarin arvoiseksi. Hevosia oli talleissa moneen lähtöön mossesta jaguaariin, nuoria ja ikäloppuja, joten arviot vaihtelivat suuresti (20-100 talaria).

Yksi keino arvioida rahan arvoa olisi ehkä ns. verohintaluettelot, joita pitäisi löytyä läänintileistä. Niissä on siis merkitty vuosittain kussakin läänissä käytössä olleet muuntotaulukot, joista esimerkiksi näkee, paljonko tynnyri rukiita on rahana. En nyt ehtinyt saamaan tähän linkkiä yhteenkään tuon ajan taulukkoon, kun vaatii vähän selailua.

Sitten tuli myös mieleen kirja, jossa on esimerkkejä hinnoista eri aikoina:
Lars O. Lagerqvist ja Ernst Nathorst-Böös, Vad kostade det? : priser och löner från medeltid till våra dagar.

[Lenni]

Kiitos vastauksestasi

[joukon66]

Tässä hieman lisätietoa Pohjanmaalta 1700-luvun puolenvälin molemmin puolin. Tietoihin pitää suhtautua pienellä varauksella. Aina ei ole selvää, onko rahan yksikkö sama.

manttaalin tila: 600-700 kuparitaalaria (vaihtelee suuresti)
uusi tupa:28 kuparitaalaria (kt)
navetta:10 kt
aitta: 10 kt
ohratynnyri:20 kt, ruistynnyri hieman enemmän
lehmä vajaa 20 kt
tynnyri tervaa: 10 kt
ohratynnyriala peltoa: 10 kt
rengin vuosipalkka: 22 kt
sotilaan vuosipalkka: 50 kt