Fellman-Björn

Tänne voit lähettää sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä, henkilöhakuja, linkkivinkkejä ja muuta sellaista.
Eudokia
Viestit: 163
Liittynyt: 09.07.2012 19:20

Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Eudokia » 30.01.2013 20:45

Fellman nimeä käytti ensimmäisenä ilmeisesti "Lapin Pappi" Esaias Fellman s. 1620. Hänen isänsä tiedetään olleen Masvetus Jacobi s. noin 1594. Hänen isänsä Jacobus Olai s. noin 1550 toimi ensin Isokyrössä kappalaisena, josta sitten siirrettiin Iihin kirkkoherraksi (1581-1615).

Fellman suvun alkuperään liitetään lisäksi nimi Björn, Biörn. Artikkelissa Uusi Fellman -suvun haara? Sukututkimusta geenivertailun avulla mainitaan mahdollisesta nimiyhteydestä Björn ja Fellman suvun kesken. Tästä edelleen ainoastaan mielikuvituksen innoittamana etsinnät tuottivat tuloksena tietoja Olaus Olai Björn´sta. Olaus Olai toimi Kangasalan kirkkoherrana 1550. Kirkkoherra Olavi Olavinpojan kerrotaan omistaneen Monikkalan suurtilan 1584-1604 (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0722-0 ... GASALA.pdf), sivu 873 .

Lisäksi lähteessä Kangasalan kirkko ja sen palvelijat 1400 - 1995 kerrotaan Olavi Olavinpoika Björnin olleen 1555 Kangasalan kirkkoherrana. Hänen tiedetään kuolleen 1584 (http://kla.fi/files/1213/5601/1635/kang ... elijat.pdf). Alla suora lainaus tekstistä:

"Olavi Olavinpoika Björn mainitaan 1555 Kangasalan kirkkoherrana. Hän näyttää olleen Juhana-herttuan miehiä, kun hänelle määrättiin 1563 50 markan sakkorangaistus uskollisuudenvalasta herttualle Juhanan jouduttua vankeuteen. Kun Juhanasta 1568 tuli kuningas, tiedetään kirkkoherra Olavin purjehtineen joidenkin toisten kanssa täältä Kangasalta uudistamaan hänelle antamansa uskollisuudenvalan. Björn mainitaan maarovastina, kun hän oli 1582 tuomiokapitulissa hyväksymässä n.s. punaista kirjaa liturgiseen käyttöön. Samana vuonna tuomiokapituli määräsi hänet asettamaan virkaan Sahalahden kirkkoherran Johan Sassen. Rovasti Olaus Björn kuoli 1584. Muistettakoon, että kunigatar Kaarina Maununtytär saapui 1577 Liuksialaan, jonka jälkeen Kangasala oli hänen
kotiseurakuntansa 35 vuotta."


Lisäksi tässä samassa lähteessä kerrotaan Olavi Finkestä, joka myös oli Kangasalan kirkkoherrana noin 1475. Nämä tietysti saattanevat todennäköisesti olla eri sukua, mutta kirkkoherroja molemmat, ja Olaveja.


Kommentteja ja arvailuja niinkin kaukaisista asioista.

taltta
Viestit: 473
Liittynyt: 27.06.2008 01:05

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja taltta » 05.02.2013 03:57

Vanhoja juttuja ovat. Kaivoin Diplomatarium Fennicumista sanalla Fellman tämän verotusjutun, jossa eräs J. Fellman mainitaan muistiinpanoistaan:
http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=5935

"Förordning av storfurst Vasilij Ivanovitsch angående skatteuppbörden i Lappmarken.

Aktstycket ingår i en 1745 avfattad ”Beskrivelse över Wardehus amt”, uti norska finmarkens amtskontor, och därifrån avtryckt i J. Fellmans Anteckningar om Lappmarken III, sid. 706, med uppgift att urkunden är daterad i ”Moskva uti julii efter Christi födelse 1517”.
Juli 1517.

Stormägtigste Herre Basilius af Guds nåde Zar und Herre aller Russen, Grossfurste, Vladimirske, Moschowske, Smålenske, Thverske, Permske, Viorske, Bolgorske og Indigarske, haver benådet de vilde Lapper af den Norrske Ssöestranden, de Terske (Trineser lappar), Lofforske (Lagoner), Berske Lappar, og af den fläch Sumtoufskage Sten Jacobsson, og af den fläch Babinitskago (Akseld) Kiel Nauneksen(?), og af den Lottoserske fläch Storius Pordinussen, og af den Therske odde Jekaja Malendivnasen, og udi alle Lapparnas städ och värn som haver til mig suppliceret och tillkiende gifvit hvorledes vår skattfoged der drager till dennem att samle skatt etc. etc.Jag stormägtigste Herre etc. hafver benådet mine Lappar att när våres skattfogde drager till dem uti Lapparnes land att uppbära våres skatt, då skall den ena af våres skattfogde draga till Kandalax og udi Babinits og udi Lottoser og udi Saniel og udi Niafdain og udi öfverste Niadri og udi Udziuckei och udi Varjagi og udi den Norrske ända – – – – – Så hafver jag også benådet dennem deres söestrand från Palizrekou (d. är Patsjoki) och intill Ombo: på dennem deras söestrand skulle hvarken Corelierne eller de Neugardske eller de Svenske eller nogen anden fördriste sig dit att draga og bruka sin näring."

t.taltta P.S. Diplomatarium Fennicum http://extranet.narc.fi/DF/index.htm

Eudokia
Viestit: 163
Liittynyt: 09.07.2012 19:20

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Eudokia » 17.02.2013 11:31

Hieno juttu kun löytyi jälleen uusi tiedonsaantikanava.

Sukututkija JaSKa
Viestit: 6
Liittynyt: 27.04.2013 10:31

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Sukututkija JaSKa » 04.05.2013 20:14

Onko Eudokia löytänyt jotain uutta noiden tiedossa olevien asioiden lisäksi. Olen itse yrittänyt metsästää kyseisen Olaus Olain sinettiä sitä löytämättä. Jos löytäisin sinetin, voisin verrata sitä Jacobus Olain pojan Mansuetus Jacobin tai itse Jacobus Olain sinettiin (jotka minulla jo on tiedossa). Tuossa Kangasalan Olaus Olain mahdollisessa yhteydessä Jacobus Olai:hin on muutamia muitakin mielenkiintoisia yhtymäkohtia ja siksi en vielä ole valmis ainakaan tyrmäämään ajatusta mahdollisesta sukulaisuudesta.

Eudokia
Viestit: 163
Liittynyt: 09.07.2012 19:20

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Eudokia » 05.05.2013 09:02

Valitettavasti en ole viisastunut asian suhteen enempää kuin on tiedossa.

Mielenkiintoista Björnin osalta on se, että hänet on merkitty Monnikkalan kartanon omistajaksi paimenmuistion mukaan. Monnikkala kuului Liuksialan kartanoon, joka oli Kaarina Maununtyttären hallinnassa. Mietin edelleen yhteyksiä seuraavaan tekstinpätkään, lähde: http://archive.org/stream/finlandshisto ... t_djvu.txt:

(Björn, Olaus Oluj, kkh i Kangasala, 82)

För den ordentliga rättsskipningens behof tillsattes snart en särsskild lagman öfver Finland, uti hvilket embete redan år 1324 en viss Bero eller Björn omnämnes.
Jos nyt ollaan samassa henkilössä, niin piispainkronikan mukaan tämä Bero / Björn -henkilö olisi kotoisin Länsi-Götanmaalta, kuningas Eerik Eerikinpojan kansleri ja sukulainen. Hänet on haudattu Koroisten kirkkoon 1258. En tiedä kuinka näihin vuosilukuihin on suhtautuminen.

Mikäli tässä puhutaan henkilön ns. sukunimestä, löytyisikö tästä jotakin yhteyksiä.
Viimeksi muokannut Eudokia, 06.05.2013 06:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Sukututkija JaSKa
Viestit: 6
Liittynyt: 27.04.2013 10:31

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Sukututkija JaSKa » 05.05.2013 11:13

Toki Olaus Olai asui ilmeisesti Monnikkalassa mutta tuskin hän sitä omisti juuri mainitsemastasi syystä. Olaus lienee ollut Juhanan luottomiehiä ja siksikin ehkä asui Monnikkalassa. Olihan Kangasniemellä pappilakin missä asua. Jos Olaus Olai oli, kuten on tuohon paimenmuistioonkin kirjattu, maarovasti, lienee tarvinnut pappilaa paremman "kämpän" ja saanut sen Liuksialan Monnikkalasta.
Syy miksi kaivelen kyseistä Olaus Olaita on se, että teettämieni DNA- tutkimusten mukaan Mansuetus Jacobilla on dna- sukulaisia Somero, Pertteli, Salo suunnalla oikein kolmen eri osuman kautta. Kyseessä siis vahva näyttö siihen ilmansuuntaan. Kangasalan Olaus Olailla on ollut käytössään tuo suku- /lisänimi Björn- Biörn, joka ilmeisesti on ollut Suomessa lähinnä sotilasnimenä. Miksi ihmeessä kirkkoherra olisi saanut itselleen tuollaisen lisänimen sotilasnimenä??? Samoin Mansuetus Jacobin veli Josephus Jacobi Björn? Mistä hänelle moinen suku-/lisänimi, kirkomiehiä hänkin.
Kun Kaarina Maununtytär matkusti Liuksialaan vuonna 1577, hänen matkaseurueessaan oli Herr Jacob Olaui. Voisiko kyseinen Herra olla tutkimani Jacobus Olai ja matkalla Kangasalalle vanhempiensa luo????
Yksi DNA- osumista on Perttelin Kuusjoenperän Ruicka- sukuun. SAY:n mukaan Kangasalan Monnikkalan Roselissa on asunut 1540-1552 Matts Prueka niminen henkilö.
Tuo kaipaamani sinetti olisi vaan yksi epätoivoinen yritys saada lisää mahdollisia yhtymäkohtia Jacobus Olain ja Olaus Olain välille.
Tuo mainitsemasi suvun tuleminen Göötanmaalta sopisi myös hyvin yhtälöön. Tutkitun DNA:n kautta sain isäni isälinjaiseen testiin siis vain kolme osumaa, joka lienee suhteellisen vähän verrattuna moneen muuhun sukuun. Tuo voisi siis viestiä siitä, että kyseinen suku on tullut Suomeen esim. 1400- luvulla. Kerrothan, jos löydät lisää mielenkiintoista aiheeseen liittyvää.

Sukututkija JaSKa
Viestit: 6
Liittynyt: 27.04.2013 10:31

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Sukututkija JaSKa » 05.05.2013 12:47

Tuossa tekstissä ilmeisestikin tarkoitetaan Vehmaalla syntynyttä Suomen Piispaa Bero II, myös joissain yhteyksissä Björn ja kyseessä Balk- sukuinen henkilö. Bero/Björn siis etunimi, olisiko voinut siirtyä kirkkoherran suku-/lisänimeksi myöhemmin tiedä häntä......

Sukututkija JaSKa
Viestit: 6
Liittynyt: 27.04.2013 10:31

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Sukututkija JaSKa » 05.05.2013 12:56

Otetaanpa takaisin, kyseessä lienee kuitenkin laamanni Bero/Björn:

Bero (1300-luvun alkupuoli)

laamanni

Bero on varhaisin tunnettu Suomen oikeusviranomainen. Hän toimi laamannina sekä Uudellamaalla että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 1300-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Beron toiminta näyttää liittyvän erityisesti ruotsalaisten uudisasukkaiden piiriin sekä ruotsalaisen oikeuden mukaiseen lainkäyttöön.

Bero oli jo piispa (->) Ragvalduksen aikana (1309 - 1321) läsnä sovittaessa papin ruokalisästä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen saaristossa "Helsingin eli Hälsinglandin oikeuden alueella" asuvien kanssa. Vuosina 1324 - 1347 hän esiintyy kahdeksassa kirjeessä - ajan lähdesuhteisiin nähden epätavallisen usein ja kauan - ja kaikissa niissä hän on legifer tai lagman eli laamanni.

Vuonna 1324 Bero oli mukana panemassa täytäntöön Suomen päämiehen (->), drotsi Matias Kettilmundinpojan tuomiota Luonnonmaan kahden kylän välisestä rajasta. Toinen osapuoli kuului tällöin ruotsalaiseen eli Helsingin oikeuden mukaiseen veronmaksualueeseen. Bero oli 1327 todistamassa Stensbölen myyntiä todennäköisesti Porvoossa, ja 1332 hän antoi samasta kaupasta tuomion käyttäen virkanimitystä legifer parcium orientalium Finlandie (Suomen itäisten osien laamanni). Kun Bero oli maanluovutuksen vahvistajana Turussa, hänen tittelinsä oli legifer Finlandensis. Noin 1340 Bero sinetöi Kirkkonummella Tallinnaan lähetetyn kirjeen, jossa hänen sanotaan olevan legifer terre nostre, siis Uudenmaan laamanni. Tenholassa 1345 hän oli legifer Nylandie, mutta 1347 hän tuomitsi jälleen Turussa Kokemäenjoen Lammaisten kosken kalastusriidassa. Siinä oli toisena osapuolena ruotsalaisen vero-oikeuden alaiset uudisasukkaat.

Beron toiminta näyttää siis liittyvän erityisesti Uudenmaan ruotsalaisasutuksen piiriin sekä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ruotsalaisen oikeuden ja uudisasukkaiden etujen mukaiseen lainkäyttöön. On lisäksi huomattava, että samanaikaisesti 1347 laamannin titteliä, legifer parcium orientalium iuris finnonici, käytti myös (->) Jakob Andreaanpoika. Hänen virkanimityksensä on suomennettava "Itämaan niiden osien laamanni, joissa on käytössä suomalainen oikeus" (Ahlbäck).

Etunimestään Björn, latinaksi Bero, päätellen Bero oli kotoisin Suomen ruotsinkielisten uudisasukkaiden joukosta. Hän oli aatelitonta syntyperää, koska käytti vielä 1344 sinettiä, jonka kuvio, kolme kolmikantaan asetettua ristiä, on selvästi kehitetty puumerkistä ja joka ei ole vaakunakilvessä. Beroa ei voi siten mitenkään rinnastaa Ruotsin maakuntien ylimyksellisiin laamanneihin. Toisaalta hän ei ollut kuitenkaan suoranaisesti Suomen päämiehinä toimineiden Turun linnanpäälliköiden palvelijakaan, koska Matias Kettilmundinpoika ei muista häntä 1326 laaditussa testamentissaan. Sen sijaan tämä on ainakin tilapäisesti käyttänyt Uudellamaalla laamannina palvelijaansa Inge Diekniä, joka sai testamenttilahjoituksen.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. O. Ahlbäck, Legius Iuris Finnonici // Historisk tidskrift för Finland 1964; E. Anthoni, Tvenne finländska sigill från medeltiden // Historisk tidskrift för Finland 1955; R. Hemmer, Några blad ur den svenska rättens äldre historia i Finland // Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 1931; R. Hemmer, Om karaktären hos Finlands rättsordning vid slutet av 1300-talets förra hälft // Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 1941, 1943, 1944, 1945, 1961, 1965; J. Jaakkola, Suomen oikeus, jus finnonicum // Historiallinen aikakauskirja 1940, 1942, 1943; G. Kerkkonen, Spår av Helsingerätt i Finland // Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 1966; H. T. Klami, Jus Finnonicum : ruotsalaisen maakuntaoikeuden omaksumisesta Suomessa. 1981; S. Suvanto, Satakunnan historia III : keskiaika. 1973; Y. Koskinen, Suomenmaan keskiaikaisesta aatelistosta // Historiallinen arkisto VIII. 1884.

Kirjoittaja(t): Seppo Suvanto

Julkaistu 20.10.2002
Kansallisbiografia

Eudokia
Viestit: 163
Liittynyt: 09.07.2012 19:20

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Eudokia » 05.05.2013 16:37

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Prese ... x?id=15238

Fellman suvun oletetaan olevan lähtöisin Pohjanmaalta, Österbotten. Kaksi ensimmäistä ”Fellman suvun alkuisää” olivat Närpiön kappalainen Simon Olai ja hänen veljensä Jacob Olai (k. noin 1615). Jakob oli Vaasan läänin Isokyrössä kappalaisena kun veli Simon oli Närpiössä. Simon Olai (k. 1618) mainitaan Porin kappalaisena 1577 eli yhtä aikaa kuin veljensä olisi ollut Turun linnansaarnaajana. Närpiön kappalaisena hän ollut 1593, jolloin veli Jakob oli jo Iissä.

Pitänee selvittää ajat, missä samainen Jakobus Olai mainitaan kappalaisen tehtävissä, menisikö ajoitus loogisesti. Huomattavaa on lisäksi se, että Jakobus Olain toinen poika Josephus Jacobi käytti Björn nimeä Oulussa ollessaan.

Eräs Jacobus Olai oli Turun linnan saarnaajana ja kappalaisena Turussa samoihin aikoihin ja hän oli ilmeisesti juuri samainen Jacobus Olai, Turun linnansaarnaaja vuonna 1577, joka matkusti Kaarina Maununtyttären seurueessa Kangasalalle. Jacobus Olai mainitaan paimenmuistiossa Turun tuomiokirkon kappalaisena vuosina 1576 ja 1578. Välivuonna 1577 hänet mainitaan Turun linnansaarnaajana. Olisiko hän tosiaan matkustanut Turusta Kangasalalle, jonka jälkeen olisi sitten siirtynyt Isokyröön ja sieltä Iihin vuonna 1581. Tutkimisen paikka olisi tosiaan Kangasalan Olaus Olain tausta.

Fellman suvun veljeksistä Simonista ja Jacobista ei paljoa tiedetä. Se kuinka Olaus Olai Kangasalalta sopii kuvioon, tulisi mieleen ehdottaa ajan huomioiden heidät veljiksi. Olaus Olai toimi myös tuomiorovastina. Voisiko jollakin Olavuksella olla kolme poikaa pappina?

Sukututkija JaSKa
Viestit: 6
Liittynyt: 27.04.2013 10:31

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Sukututkija JaSKa » 05.05.2013 17:29

Ajallisesti Jacobus Olain Turun aika kävisi hyvin yhteen Isokyrön ja Iin aikojen kanssa. Simon ja Jacobus käyvät veljiksi, koska Jacobuksella tiedetään olleen Simon niminen veli. Kangasalan Olaus Olai ei oikein passaa ajallisesti edellisten veljeksi, koska oli ainakin 25v vuotta vanhempi kuin Simon tai Jacobus, tai sitten joku Olaus teki veljessarjan esim. kahden puolison kanssa. Mieluummin näkisin Olaus Olain Jacobuksen ja Simonin isänä.

Eudokia
Viestit: 163
Liittynyt: 09.07.2012 19:20

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Eudokia » 06.05.2013 06:59

Toden totta, Olaus Olai on vanhempi ja sopisi isäksi.

Voisiko tämä laamanni Björn olla ensimmäinen Suomeen lähetetty virkamies, jonka jälkeläisiä Fellmanit olisivat? Valitettavasti kysymyksen tueksi ei ole asettaa muuta kuin lisää kysymyksiä.

Ruotsin kuninkaalla on ollut tarve lähettää erityinen laamanni paimentamaan suomalaisia 1300 -luvulla, tarve on ollut vielä kiireinen. Kuningas on nähnyt, että suomalaisten asuttamalla alueella tarvitaan järjestelmällistä oikeuden jakamista. Tähän tehtävään on nimetty sitten tämä Björn, joka tuli Götanmaalta.

Olivathan myös papit samalla tavoin kuninkaan virkamiehiä kuin laamannitkin ja
olihan heillä usein myös poliittista vaikutusvaltaa, ainakin korkeammilla kirkonmiehillä. Ruotsin kansallisarkiston aineistosta löytyy tarinaa Björnistä, Turun piispasta Björnistä, joka oli samalla ensimmäinen Turun piispa, joka joutui maksamaan palveluista. Tarkoitusta varten tehtiin arvio vuotuisista tuloistakin. (lähde: http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Prese ... x?id=19018)
Jos Turussa oli piispa Björn, voisiko hän olla Turun linnansaarnaajan ja kappalaisen Jakobus Olain ja Simon Olain sekä Olauksen esi-isä.

Mietin näiden henkilöiden patronyymejä vielä elleivät ole veljeksiä. Voisi tietysti olla niin, että Olauksen isäkin oli Olaus. Monikkalassa on kirjattuna Oleff Mongsson, joka voisi olla Olaus Magnusson (lähde: http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0722-0 ... GASALA.pdf)

Sukututkija JaSKa
Viestit: 6
Liittynyt: 27.04.2013 10:31

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Sukututkija JaSKa » 06.05.2013 19:23

Kyllähän tuo on melko selvää, että Olaus Olai Björnin isä on Olaus, Oleff, Olav tms. Olen itsekin tutkinut noita Satakunnan asutusluetteloita varsinkin Kangasalan osalta. Toki on mahdollista ja todennäköistäkin ettei Olaus Olain isä ole edes ollut Kangasalalla. Voisiko tosiaankin olla mahdollista, että etunimi Bero/ Björn olisi kääntynyt Olaus Olaille sukunimeksi. Vai onko tavallaan ylimääräinen patronyymi. Mielenkiintoista on vaan se, etten ole onnistunut löytämään tuota Björn- nimeä muilta. Tuo Prueka- sukuinen Monnikkalan Roselin naapurissa on mielenkiintoinen yhtymäkohta. Voisiko kyseessä olla Perttelin Kuusjoenperällä asuvan Ruickan- suvun jäseniä, jos on, siinä olisi yhtymäkohta DNA- sukulaisuuteen ja yksi vahvistus siihen, että Olaus Olai voisi hyvinkin liittyä sukuun esi-isiensä kautta.

Eudokia
Viestit: 163
Liittynyt: 09.07.2012 19:20

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Eudokia » 06.05.2013 20:26

Laamanni Björn Göötanmaalta oli myös tuomiorovasti. Alla tekstiä lähteestä: Muinaisuuden tutkimus on mainarin työtä – asiakirjat ja Mynämäen varhaishistoria. Viljamaa Toivo. Auraica. Scripta a Societate Porthan edita. Vol.3, 2010: 53-63.

Yksi asiakirja kuitenkin löytyi, Hallenius jatkaa: ”Virmon kirkonpaimenen virka on perustettu kohta Pyhän Henrikin käännytysretken jälkeen, mikäli uskomme inventaariasiakirjaan, jota säilytetään vielä nykyään kirkon arkistossa. Sen mukaan papinvirka perustettiin todennäköisimmin noin vuonna 1260, jolloin piispana oli Bero (Björn) Länsi-Göötanmaalta. Kirkko itse epäilemättä rakennettiin pian sen jälkeen, kun kristinusko istutettiin näille seuduille. ”Gregorius Hallenius ja hänen professorinsa Algot Scarin saivat käsiinsä Mynämäen kirkon arkistosta asiakirjan, jonka mukaan
Mynämäen kirkko olisi perustettu jo ennen vuotta 1260. Scarin kiinnostui luonnollisesti kovasti asiakirjasta. Osoittihan se, että Mynämäen kirkko olisi perustettu aikana, jolloin hänen omalta kotiseudultaan Länsi-Göötanmaalta lähtöisin ollut Björn (10) oli Turun
piispana.

Alaviitteessä mainitaan:
(10) Bero, ensimmäinen Uppsalan arkkipiispan alainen Turun piispa n. 1248–1258; Bero eli Björn oli kotoisin Länsi-Göötanmaalta. Vehmaalta kotoisin ollut Bero II Balk taas oli Turun piispana v. 1385– 1412. Ironista on, että jos asiakirja onkin 1400-luvun alkuvuosilta, niin silloinkin piispana oli Björn.

Remar Gisleson ja Nicolaus Karhu
Ainoa dokumentissa mainituista henkilöistä, joka tunnetaan muista asiakirjoista, on siis Remar Gisleson. Turun tuomiokirkon Mustankirjan mukaan (REA 395) hän oli Mynämäen kirkkoherrana vuonna 1422 (”Remar Gisleson kirkioherre i Virmo och kanik i Åbo”) ja vuosien 1422–1434 välillä myös Turun kaniikki ja tuomiokirkon taloudenhoitaja. Näiden tietojen perusteella on ilmeistä, että Remar Gisleson tuli Mynämäen kirkkoherraksi ennen vuotta 1422. Mikään ei estä, että kirkkoherran viran vastaan otto tapahtui jo vuonna 1410. Tämä on siksikin todennäköistä, että tiedämme Remar Gislesonin kuuluneen piispa Bero II Balkin lähipiiriin jo vuonna 1402. Muista katselmukseen osallistuneista – Turun tuomiorovasti, Turun kaniikki Sigismund Johansson, Tukholman kaniikki Remigius Gisleson, Uppsalan kaniikki maisteri Magnus Waldemarsson ja paikallinen rovasti maisteri Nicolaus Karhu – ei ole varmaa tietoa. Tiedot Turun hiippakunnan viroista ovat hämmästyttävän niukat ennen 15. vuosisadan alkua.

Alaviite:
14 Remar oli ollut vuonna 1402 Tukholmassa yhdessä Turun piispa Björnin kanssa todistamassa arkkipiispa Henrikin äidin testamenttilahjoitusta (FMU 2013 = REA 436). Leinberg 1894, 48; ks. myös Eero Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli (Turku 1976), 30.

Bilmark toteaa edelleen, että Uppsalan ensimmäinen tuomiorovasti, joka oli tiettävästi nimeltään Bero, kuoli vuonna 1268; on luonnollista, että tuomiorovastin virka perustettiin Turkuun myöhemmin kuin Uppsalaan, hän jatkaa ja arvelee, että ensimmäinen Turun tuomiorovasti olisi ollut Remarus Gislonis vuonna 1343.


Lisään vielä kysymyksen kuka oli Nicolaus Karhu (Björn?)

Eudokia
Viestit: 163
Liittynyt: 09.07.2012 19:20

Re: Fellman-Björn

Viesti Kirjoittaja Eudokia » 08.05.2013 06:36

Aineistoista löytyy lisäksi Herr Björn, jonka ilmoitetaan eläneen ja vaikuttaneen Ruotsissa. Hän vaikutti Skellefteåssa pappina ja tuli Johan Petrin seuraajaksi.

Her Björn (Bero) (1530-41), förut prebendarie i Sthm, hit- kom som khde vid helgonamessotid (nov.) 1530. Under hans tid förstördes Skellefteå prästgård af vådeld 27 se pt. 1531. Församlingen visiterades 1534 af ärkebiskopen Laurentius Petri, som påbjöd, att de katolska kyrkobruken småningom skulle aflysas. Första försöket gjordes juldagen 1536 i Skellefteå kyrka, då mässan lästes på svenska och »war icke mycket wälkommen», såsom khden Andreas Olai,
då kapellan, antecknat i kyrkboken. Khde Björn, som i sin kapellan funnit ett starkt stöd för sin reformatoriska verksamhet, var prost öfver södra prosteriet 1539 och gjorde räkenskap för sakörespgr, biskops- och kyrkotionden. Han afled tempore nativitatis Mariæ (8 sept.) 1541.

Enl. Buræiska släktregistret hade han en dotter, g. m. Anders Mosesson i Bure


lähde: Skellefteå med Norsjö kapell och Ytterstfors bruksförsamlin. Västerbotten. http://www.solace.se/~blasta/herdamin/skelleftea.pdf

En tiedä kuinka hän sopii tähän Karhu kuvioon Suomessa. Olihan kuitenkin Skellefteån ja Oulun maankaari nimetty tuohon aikaan Västerbotten yleisnimellä eli alue oli varsin laaja.

Vastaa Viestiin