Digiarkiston keskustelufoorumi

Anna Caisa Henrikintytär Räisänen voi olla tullut Kemin rippikirjaan tehdyn merkinnän mukaan 1828 Kemijärveltä ja sieltä löytyy muuttomerkintä. Hiskistä löytyy syntymäkin, mutta syntymäajalla 27.12.1807 ja sisaren eli Maria Räisäsen syntymä 22.2.1811. Kemijärven rk 1816-1822 digi 112 kertoo, että Henrik Räisänen meni töihin Uhtualle Venäjälle ja oli siellä vuositolkulla. Vaimo ja molemmat tyttäret jäivät Isokylään asumaan Kemijärvelle. Valtavan haastellisia kohtia löytyy ylivalottuneista rippikirjoista Kemijärveltä. Mutta digi 53 rk 1801-1806 kertoo tilanteen vihkimisen 1806 aikaan. Henrik Matinpoika Soppela avioitui Ollilana ja morsian oli Carin Laurintytär Räisänen.

Tuossapa on pari osumaa, joista voi alkaa rakentelemaan Räisäsiä eli digikuvat 53 ja 112:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 199/53.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 99/112.htm

Etsintöjen jälkeen esitän yhden linkin, josko olisivat samaa perhettä Kemijärven rippikirjassa vuosilta 1787-1800: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524927
Kuka tässä mahtaisi olla vuonna 1775 syntyneen Henric Matthiaen äiti? Onko v. 1740 syntynyt Margaretha eli Carin?

Vastaukseni on, että Matin äiti on Anna. Matin sisko Maria syntyi rippikirjan mukaan 9.2.1778.
Perustelut ovat Hiskistä:
*9.2.1778 15.2.1778 Storby Ollila ISÄ Matts Henricsson ÄITI Anna TYTÄR Maria
* 11.1.1775 Storby U.drg. Matts Henr.s Ollila Pig. Anna Matts:dr Kelloniemi

Näinhän se on nähtävä. Anna on äidin nimi, minkä voi lukea myös digitaaliarkiston kuvasta koskien Kemijärven rippikirjaa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527993
Henrik Mathiae on ilmeisesti ollut esikoinen koska hän on syntynyt 22.5.1775 ja pariskunta on vihitty 11.1.1775. Mutta, edellisessä viestissäni linkitetyssä rippikirjan kuvassa ei näy nimeltä Annaa, mihinkä Anna on tässä vaiheessa joutunut.

"Gustav Schroderus ja Catharina Andrea ovat asuneet ilmeisesti Kemin msrk :n pappilassa ja viimeisinä aikoinaan Gustaf näyttäisi asuneen Gestilän eli Rimalin talossa Lautiosaaressa. Hautauspäiväksi on kirjattu 23.7.1775 Lautiosaari, talo Gestilä. Epäilin olisiko olemassa jokin sukulaisuussuhde koska Beata Remahl, Johan Remahlin tytär, oli naimisissa Petter Schroderuksen kanssa.

Etsintöjen jälkeen löysin Limingasta Abram Schroderuksen, jolla olisi Gustaf niminen poika s. 27.2.1726. Linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859840
"

Tämä Gustaf muutti myöhemmin Oulun kautta Kemin maaseurakuntaan. Hän avioitui Oulussa ollessaan ilmeisestikin samassa talossa piikana olleen neitosen kanssa nimeltä Carin (Catharina). Catharina on rippikirjamerkintöjen mukaan syntynyt 1726 ja löysin Oulun henkikirjasta merkinnän, jossa mahtaa olla Catharinan sukunimi, mutten valitettavasti saa siitä mitään selvää. Liitän linkin ja toivon, että joku vanhojen tekstien taitaja osaisi tulkata sukunimen Carin Andrealle ????: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12207812
Pari löytyy Henrik Zimmermanin taloudesta, Gustaf renkinä ja tuleva vaimo Carin piikana (aukeaman oikealla sivulla).

Entäpä jos sittenkin Zimmermanin taloudessa oli renkinä Gustaf ja piikoina oli kaksi Kaarinaa?
Heidän jälkeensä alkaa uusi tontti ja sen kohdalla ei kenties ole asukkaita lainkaan. Lukee pelkästään:
Tompten. Huomautussarakkeessa on selituksenä jotakin, esimerkiksi Under Rådstugan?

Löysin merkinnän siitä, että tämä Carin olisi Gustafin vaimo (juuri samasta taloudesta Zimmermanilla): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 90&pnum=24
Kirjauksia näkyy olevan vuosina 1756-58, mikä sopii. Vuoden 1758 lopulla Carin ja Gustaf näkyvät jo Kemin maaseurakunnassa ja tuliko Zimmerman vaimoineen Kemiin?? Olen pohdiskellut, että olisiko tämä Henrik Zimmerman mahdollisesti Gustafin oletetun äidin Margareta Zimmermanin veli ja sitä kautta olisivat perheessä töitä tekemässä??

En nyt oikein ymmärtänyt mistä nämä kaksi Carinia löytyvät? Ellet tarkoita, että pappi olisi kirjannut kaksi Carinia ja -sanalla, mitä en ole missään kohdassa vielä nähnyt. Eikö tuossa voisi olettaa lukevan Carin And(rea) ...sukunimi??..Lisäksi tämä "Tomten" on numeroitu erillisenä numerolla 14 kun taasen Zimmermanin asukkaat numerolla 13.

Perun saman tien sanani tarkemmin tutkittuani asiakirjaa, onhan siellä kirjattu piikoja samalle riville muissakin taloissa. Eli kyllä tässä tietysti näyttäisi olevan juuri niin kuin sanoit, oli kaksi Carin -nimistä piikaa talossa.

Eikö vieläkään sukunimi auennut??? Mistähän tämän vuonna 1726 syntyneen Carinin perhetietoja voisi etsiä.

Pitänee tässä nyt kaikkia oljenkorsia käännellä, jotta Carinin/Catharinan tausta selviäisi.
Kukahan Carin Laakonen Poseniuksen talossa oli yhtäaikaa Gustafin kanssa töissä, Gustaf renkinä ja Carin piikana?
Tässä linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 36/168.htm

Kemistä muutti 1789 Ouluun Gustaf Schroderuksen leski Catharina ja sukunimi näytti hänellä rippikirjassa olleen esimerkiksi Palmgren tai sinne päin. Kun tänään katson uudelleen, niin pystyn lukemaan tuoksi sukunimeksi: Schroderus!
Kun Hiskistä katsoo, niin Iin seurakunnasta löytyy hyvä ehdokas: Kaarina Antintytär Laakkonen, isä oli kirkonvahti ja siltavouti ja äiti oli Beata Juhontytär Kuokka, s. 9.11.1690 Iissä. Isä Antti oli ollut aviossa aikaisemmin Iin kappalaisen tyttären Greta Uhlströmin kanssa.

Hiski: *29.12.1725 30.12.1725 Anders Lauckoinen Beata Joh:dr Carin

Raatimies Posseniuksen taloon on rippikirjan mukaan tullut jo vuonna 1751 rengiksi Gustaf Schroderus ja aivan yllättäen hänelle on merkitty vaimoksi Kaarina, vaikka tuo rippikirja olisi kuulunut olla vuoteen 1754 saakka.
Digi 110: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 29/110.htm

Posseniuksen talosta löytyy myös renki Johan Laakkonen, joten Kaarinan tulo olisi ymmärrettävää, mikälis he ovat sukulaisia Juho ja Kaarina.

Tässä kyllä palaset sopisivat hyvin yhteen, Catarinan syntymävuosikin. Sehän on ilmoitettu rippikirjoissa 1726 ja jos hän lähes vuoden viimeisenä päivänä syntyi. Löysin Carinin syntymätiedot Iin seurakunnan syntyneiden kirjasta: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 00&pnum=50
En tiedä sitten mistä tuo Catharina nimi on tullut mukaan kun kasteessa on nimeksi kirjattu Carin. Kummeista en varmuudella saa selvää: Hendrig Jönssön ja vaimo Maria, Sigfrid Korwala ja vaimo Anna Korwala sekä Margaretha Johansdr Kuocka. Tätä perhettä olen yrittänyt selvitellä jo toisessakin yhteydessä koskien tytär Beataa, joka avioitui pohjoisemmas.

Tuossa edellä esitetyssä kuvalinkissä voidaan nähdä Gustaf Schroderuksen nimen perään kirjatun jotakin, mitähän siinä mahtaa lukea (Digi 110).

Gustaf Schroderuksen nimen jäljessä saattaisi lukea vaikkapa näin:
... med (herr eller högvärdige) probsten Fellmans bewiis af 28.12.1751, xx
Limingalla kuoli 1756 rovasti Esaias Esaiaksenpoika Fellman ja luultvasti tämä rovasti on antanut vuoden 1751 lopulla muuttokirjan tai vastavan todistuksen Gustaf Schroderukselle, joka läksi Ouluun.
On mahdollista että Kaarina / Katariina / Kaisa Laakkonen on saanut ante nuptias tyttären vuonna 1755 ja on antanut tälle etunimet Anna Greta ja vasta huhtikuussa 1756 on avioitunut Gustaf Schroderuksen kanssa Oulussa ja sitten 1759 (tai 1758 lopulla) perheeseen on syntynyt poika Johan Oulussa tai Kemissä, jonne perhe muutti 1758 lopulla.

Tämä kuulostaa hyvältä teorialta. Mistähän tuon Anna Gretan syntymän voisi löytää kun kohtuullisella etsinnällä en ole onnistunut löytämään.

Anna Greta Schroderus ei ole minkään tietolähteen mukaan syntynyt vuonna 1754 tai sitä aikaisemmin ja se on suuri harmi! Syy löytyy Digitaaliarkiston (= Narc) huolella tehdystä listauksesta, jossa mainitaan Oulun tuomiokirkkoseurakunnan säilyneet syntyneiden luettelot. Vuodet 1741-1754 löytyvät signumin IC:3 kohdalta. Seuraavana tulee signum IC:4 ja se käsittää vuodet 1792-1801. Vuodet 1755-1781 näyttävät kerta kaikkiaan puuttuvan! Anna Greta Schroderus on melkoisella varmuudella syntynyt Oulussa 1755. Kun perhe muutti Oulusta Kemiin 1758, niin tuolloin oli tapana muuttokirjassa mainita vain vuosiluku, ei tarkkaa syntymäpaikkaa tai asia riippui toki seurakunnasta, vaihtelua oli.

Harmi ettei mistään löydy Anna Gretalle syntymätietoja. Mistä päätellään että hän olisi syntynyt nimenomaan Oulussa?

Hiskin "Lisätietoja seurakunnasta" osiosta löytyy syykin puuttuville syntyneille:
Kaupungin palossa 1822 tuhoutui osa arkistoa mm. historiakirjat 1755-91, kellotapuli ja kirkkokin paloi silloin pahasti 23/5 1822.