Hei
Osaako joku auttaa tekstin lukemisessa? Ehtoolliskäyntimerkintöjen seassa on jotain kirjoitusta aukeaman yläosassa. Jotain sairaalasta tms. Ehtollisilla käynnitkään eivät oikein ole minulle selviä; kuka milloinkin kävi. Minua kiinnostava henkilö on Maria Henricsdotter, jolle on merkitty väärä syntymäaika, po 1806 eikä 1816.
Kiitos JormaS
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5215634
Lukuapua RK 1839-46
Re: Lukuapua RK 1839-46
Ehtoolliskäyntien päälle kirjoitetut tekstit saattavat liittyä myös 10.8.1840 kuolleeseen Maria Gustafsdotteriin. Samalle ehtoolliskäyntien riville on kirjoitettu niin vanhan kuin uudenkin vaimon käynnit. Jälkimmäisen merkintöjä ovat varmaan nuo 1/5 1842 alkavat. Päällekirjoitetun tekstin ylärivistä en varmuudella saa irti muuta kuin sanan ”sjuklig” ja alemman rivin lopun ”varföre hon varit å Lazarettet”.
Maria Henriksdotter ja Jacob Johansson vihittiin 6.2.1842 (tältäkin osin rippikirjassa väärä kuukausi)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 77&pnum=29
Jacob Johanssonin rivin alkupäähän kirjoitetun huomautuksen voisi arvata vaikkapa:
” 1842 d. 28 Januari Erhll hindl. bet: till m: Maria Henriksdr p: 18.”
Eli liittynee uuteen avioliittoon vihkimisen esteettömyyteen.
Tähän kohtaan haluaisin laittaa aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen näihin kirkollisiin määräyksiin, mm. esteettömyysasioihin paremmin perehtyneille tutkijoille. Oliko tuohon aikaan (1800-luvulla) vielä jotain säännöksiä siitä, mikä oli säällinen aikaväli uudelleenavioitumiselle ja vaadittiinko esteettömyyteen myös esim. tehty perunkirjoitus kuolleen puolison jälkeen? Kuka tällaisen esteettömyden myönsi ja mahdollisen esteettömyystodistuksen kirjoitti?
terv. IlkkaA
Maria Henriksdotter ja Jacob Johansson vihittiin 6.2.1842 (tältäkin osin rippikirjassa väärä kuukausi)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 77&pnum=29
Jacob Johanssonin rivin alkupäähän kirjoitetun huomautuksen voisi arvata vaikkapa:
” 1842 d. 28 Januari Erhll hindl. bet: till m: Maria Henriksdr p: 18.”
Eli liittynee uuteen avioliittoon vihkimisen esteettömyyteen.
Tähän kohtaan haluaisin laittaa aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen näihin kirkollisiin määräyksiin, mm. esteettömyysasioihin paremmin perehtyneille tutkijoille. Oliko tuohon aikaan (1800-luvulla) vielä jotain säännöksiä siitä, mikä oli säällinen aikaväli uudelleenavioitumiselle ja vaadittiinko esteettömyyteen myös esim. tehty perunkirjoitus kuolleen puolison jälkeen? Kuka tällaisen esteettömyden myönsi ja mahdollisen esteettömyystodistuksen kirjoitti?
terv. IlkkaA
Re: Lukuapua RK 1839-46
Kyllä mielestäni nämä säännökset olivat yhä voimassa, eli naiselta vaadittiin vuoden leskeysaika, miehelle riitti puoli vuotta ja molemmilta vaadittiin edellisen puolison perukirja. Esteettömyystodistus vaadittiin vain toisesta pitäjästä tulevalle henkilölle - yleensä miehelle, koska aviokuulutus laadittiin morsiamen kotipitäjässä. Muuttokirjoissa on usein maininta "vapaa avioliittoon esitettyään mies(vaimo)vainajansa perukirjan". Pitäjässä asuvien naittilaiden naimakelpoisuus oli kuulutukset myöntävän papin vastuulla.
Tiedän, että säännöksiä rikottiin usein, erityisesti miehet joille jäi pikkulapsia huollettavaksi, saattoivat päästä vihille jo kolmen kuukausen leskeysajan jälkeen. Myöskään vihittävät eivät aina olleet laillisessa iässä. Tästä asiasta kyselin aiemmin SukuForumille, mutta mielestäni hyviä vastauksia en saanut siihen, millainen pappien virkavastuu oli näissä asioissa ja onko joku nähnyt pappeja vedetyn edesvastuuseen säännösten rikkomisesta. Mielelläni kuulisin, jos joku tietää asiasta enemmän.
Tiedän, että säännöksiä rikottiin usein, erityisesti miehet joille jäi pikkulapsia huollettavaksi, saattoivat päästä vihille jo kolmen kuukausen leskeysajan jälkeen. Myöskään vihittävät eivät aina olleet laillisessa iässä. Tästä asiasta kyselin aiemmin SukuForumille, mutta mielestäni hyviä vastauksia en saanut siihen, millainen pappien virkavastuu oli näissä asioissa ja onko joku nähnyt pappeja vedetyn edesvastuuseen säännösten rikkomisesta. Mielelläni kuulisin, jos joku tietää asiasta enemmän.
Re: Lukuapua RK 1839-46
Kiitoksia vastauksesta EevaH. Olen tuota asiaa pähkäillyt kun esimerkiksi ydessä tapauksessa sotaan 1808 lähteneen ja sille tielle jääneen ruotusotilaan leskelle ilmestyi aika pian uudeksi mieheksi saman ruodun uusi sotilas. Ehkä tässä jonkinlaista harkintaa - ja ehkä vähän laskelmointiakin -silloin tuohon suruaikaan sovellettiin, jotta kolmen pienen lapsen kanssa jääneelle leskelle saatiin pian uusi mies sotilastorpan pitäjäksi.
terv. IlkkaA
terv. IlkkaA