MERILÄINEN suku,>Veteli,Halsua. 1530.

Tänne voit lähettää sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä, henkilöhakuja, linkkivinkkejä ja muuta sellaista.
tommypohjanen
Viestit: 485
Liittynyt: 14.10.2008 21:37
Viesti:

MERILÄINEN suku,>Veteli,Halsua. 1530.

Viesti Kirjoittaja tommypohjanen » 26.03.2010 23:53

Tietääkö kukaan lisää tästä MERILÄINEN suvusta?

MERILÄINEN suku,länsirannikko,Pirkanmaan Kainuu>Veteli,Halsua

Pietari*1530-
lapsia:
MERILÄINEN/LIEDES 74,Peer*1558-†1633,Halsua). Länsirannikko,Pirkanmaan Kainuu>Veteli,Halsua,talollinen,isäntä:1605-33Meriläinen,Halsua
puoliso Carin Johansdotter
lapsia:
X=Anders*1578-,
X=Lars*1585-,
Matti*1600 talollinen 1627-36 Toholampi.

MERILÄINEN 98,Anders*1578/1590/1594-†12.1.1679Veteli*Halsua,isäntä:1627-62,kruunun metsästäjä 1629-34,
17-18.3.1652 sakotettiin Anders(X=*1578) ja Hans(X=*1621),jotka olivat haukkuneet pormestaria(daniel ivart)
puoliso 84,Liisa*1594-†(12.1).1679Veteli
lapsia:
91,Pekka Meriläinen Hanhisalo*1614-†24.4.1706&n.1645Ullava is:-1670&,
X=Hans*1621-,
X=MERILÄINEN 54,Margeta*1628-†1683&
puoliso SALO 73,Anders*7.11.1622-†7.11.1696,
66,Malin*1629-+h.29.6.1695&,
55,Brita*1633-+h.25.2.1688, hustru, syster Brita Andersdr. Meriläjnen, omainen: Anders Salos?,
Liisa,
X=Anders*1637-.

MERILÄINEN 88,Haans *1621-†h.25.1.1709 /†x.5,1708 *ja†Veteli,Halsua,tal.isäntä1673-77Meriläinen,Halsua
puoliso (STOR)KAINU 67,Liisa*(n).1629-†(14.3).1697
lapsia:
X=MERILÄINEN 78,Magdalena*1647-†(1.11.)1726Veteli* ja †Halsua,&28.12.1681
puoliso KAUPPINEN 83,Johan*27.2.1642-†(2.2.)1726,
X=MERILÄINEN 80,Walborg*1650-†(14.11.)1731/†6.6.1697?
puoliso LÖIJA/SAVO Hendric*1650-(†e.14.11.1731),
33,Matts Meriläinen/Karvonen*1653-+h.13.5.1686&2.7.1682,
42,Johan*1655-+h:1.5.1698,isäntäMeriläinen 1678-98&1.1.1677 puoliso Magdalena Erkintytär Isosalo*1660
lapsia:
Elias,
Hans,
0,Liisa*kast.22.9.1678-+h.8.12.1678,
Malin*kast.22.2.1680,
Anna*kast. 24.7.1681,
57,Juho*1682-+3.2.1740Kälviä, 1&25.10.1703,2&26.11.1727Kälviä,yhtiömies, ((? +3.3.1740 1740 sed i Wuolte Seipå iLochteå Johan Johanss. Wuolte 59 6 f.i.Halsu på Marikis Hu v.2 resor gift)),
Nils*11.7.1684,
Eric*10.12. 1685-+h:2.2.1689?,
Maria*4.9.1687-+h:2.2.1689?,
Mattz*6.3.1689,
Erik*1691,
2,Gabriel*6.11.1692-+h:31.3.1695,
0,Lapsi(*1.4.1694)-+h:1.4.1694,dödfödt barn,

42,Erich*1665-+h:11.5.1718,talollinen1699-1713&,
78,Vappu*1671-+8.3.1750Ullava&19.2.1693,
Maria 1&29.7.1694,2&12.8.1700,
21,Anders*21.9.1675-+25.8.1697,tv.,
0,Mattz*21.9.1675-+h.3.10.1675,tv.,
95,Haans*11.3.1677-+2.11.1772,talollinen1719-,&29.7.1694,
32,Elisabet*kast.1.11.1678-+2.2.1711+Toholampi&11.12.1698,
2,Peer*20.11.1680-+h.9.4.1683,Margareta+1682.

----------------------------------------------------------------------------------------------------

MERILÄINEN/KARVONEN 78,Anders Andersson*1637-†13.5.1716 Veteli *Halsua, >Karvonen 2,kotivävy,isäntä 1677(?)-90, 2&15.2.1681(2vaimoKarvosesta), 3&16.11.1690,
puoliso HOTAKAINEN 37,Karin*1640-†20.6.1680
lapsia:
X=Anders*1657,
X=KARVONEN 82,Malin*(10.8.)1675-†28.3.1758&5.12.1707 puoliso KLAPURI 74,Joseph*1660-†(5.5.)1734,
0,Barn,dödfödd(*)+h.13.6.1680.

KARVONEN 83,Anders*1657-†x.6.1731, h.13.6., * ja†Veteli &16.11.1690
puoliso HOTAKAINEN 87,Malin*2.7.1672-†31.3.1760
lapsia:
KARVONEN/TUUNALA/SAARALA 51,Lisbeth*10.1.1694-†(6.10).1745*Veteli,Halsua&14.7.1717
puoliso TORPPA/KARVONEN 75,Matts Gabrielsson*8.7.1693-†2.9.1768

----------------------------------------------------------------------------------------------------

MERILÄINEN/LIEDES Lars Peersson*1585- *Veteli,Halsua,Meriläinen, †Halsua, talollinen, 1635 Meriläisestä erotettiin Liedes niminen tila, is:1634-63Liedes,Halsua
puoliso HOTAKAINEN 37,Karin*1640-†20.6.1680
lapsia:
X=Pehr*1618-,
X=LIEDES 66,Kirstin*1623-†h.25.1.1690 * ja † Veteli,Halsua puoliso KARVONEN Pehr*1620-.

LIEDES 89,Pehr*11.6.1608-†11.12.1697† begr.h.d.n.b.klädet, talollinen i:1663-76
puoliso 69,hust.*1611-†19.6.1681†begr. Lijkpredjkan psal. …h.d.n.b.klädet, Veteli
lapsia:
86,Lauri*1647-+12.5.1734Ullava,kruununtalonpoika,&28.12.1682>e.1705VetelistäUllavaan,
Antti Liedes Meriläinen+1662talollinen 1629-62&,
Kaisa,
X.

LIEDES 61,Tomas*1648-†25.1.1710 Veteli *Halsua, sold., 2&7.10.1707,2 puoliso Anna Gabrielsdotter STOORKAINU*17.5.1662.
puoliso 59,Malin Erkintytär*1646-†21.1.1706
lapsia:
30,Malin*1666-+20.6.1697,
104,Elsa*21.1.1667-+12.4.1771&27.1.1695,
Elin*11.1.1674,
Walborg*3.3.1676,
Eric*15.4.1677,
X,
72,Peer*11.6.1680-+15.3.1753+bröstv.,b., isäntä1704-30&,
Karin*19.5.1682,
62,Kaarin*3.3.1683-+7.7.1745Kälviä&1.11.1711,
Göstaff*7.10.1683,
Eric*24.5.1685,
Thomas*13.3.1687,
Johan*20.6.1688 &7.12.1712,
83,Lisbet*16.10.1689-+11.11.1772&20.12.1719Lohtaja,
56,Maria*12.3.1691-+8.11.1747+Kälviä,
Anders*18.12.1691.
barn†begr.:16.4.1676,30.7.1682,6.8.1682,5.4.1686,dotter:16.4.1705:14 år.

LIEDES 86,Margeta*(13.4.)1679-†1.4.1766†ålderdom† (begr.)i kgd, Veteli&7.8.1704
puoliso TÅRP/TORPPA 86,Gabriel*25.8.1663-†(9.8.)1750

----------------------------------------------------------------------------------------------------

MERILÄINEN 75,Elina Thomasdotter*1616-†1.6.1691* ja †Veteli,†begr.: hade dhet nyia bårklädet, esipolvet?
puoliso KAUPPINEN 70,Hans*1612-†1.5.1682

----------------------------------------------------------------------------------------------------
Lisätietoja:
Meriläinen
Kantaisä Pietari Pietarinpoika oli Halsuan Meriläisen isäntänä vuosina 1605-1627. Hänen Meriläinen talonsa lienee rakennettu 1605 Luomajoen ja Venetjoen yhtymäkohdan tienoille Meriläisen kylään. Tällä paikalla, jota kutsutaan Autioniemeksi ei nykyisin ole asutusta. Meriläiset siirsivät jo kauan sitten asuinsijansa ylempään paikkaan.
Liedes
Halsuan Liedes ilmestyy veroluetteloihin 1635. Talo on kuitenkin vanhempi ja on todennäköistä, että Liedestä on asuttu pidempään jo ennen Pietarin Halsualle saapumista. Pietari Pietarinpoika Meriläinen siis raivasi syystä tai toisesta autiona olleen Liedeksen viljelyskuntoon asuessaan Meriläisen taloa. Kun Liedes valmistui asuttavaan kuntoon sinne muutti Pietarin poika Lauri. Talon verollinen syntyaika on ilmeisesti 1620-luvulla kuten joskus myöhemmin 1600-luvun lopun käräjillä on muisteltu. Liedeksessä näyttää siis kuitenkin asutun jo 1500-luvulla.

MERILÄINEN
Kylän muodostuminen
Perimätiedon mukaan Meriläisen ensimmäinen talo sijaitsi Venetjoen rannalla Autioniemeksi
kutsutulla paikalla. Luonnonolosuhteilla on merkitystä asuinpaikan valintaan ja pääelinkeinon,
karjanhoidon ja maanviljelyn, harjoittamiseen. Meriläisessä ensinnäkin joki ja harju muodostivat
hyvät kulkureitit. Toiseksi läheisellä Meriläisenjärvellä (Korteniitulla) sekä siitä jokeen laskevan
puron varrella kasvoi karjan rehuksi sopivaa kortetta. Kolmantena syynä asutuksen
muodostumiseen oli viljelemiseen sopiva maaperä. Myöhemmin asutus siirtyi kuitenkin noin puoli
kilometriä joenrannasta Luomanojan yläjuoksulle ja vanha asuinpaikka jätettiin autioksi.28
Varmoja tietoja asutuksesta on kuitenkin vasta 1570-luvulta, jolloin veroluettelossa Halsuan
kolmantena veroa maksavana talona mainitaan Meriläisessä tai Liedeksessä asuvan Mikko
Huntalaisen talo. Tosin kylän pelloilta ja harjulta on löydetty kautta aikojen kivikautisia aseita ja
työkaluja. Lähin inventoitu kivikautinen asuinpaikka on samalla harjumuodostelmalla Meriläisen
naapurikylässä Taipaleessa.
Meriläinen-nimi selitetään usein sillä, että kylään muutti asukkaita, jotka olivat olivat kotoisin
pohjoisempaa rannikolta eli meren rannalta ja olivat siis "meriläisiä", ympäristön asukkaiden
ollessa savolaista alkuperää. Jotkut mainitsivat kylän ensimmäiseksi asukkaaksi Lönni-nimisen
miehen, joka oli kotoisin Kruunupyyn Merijarven kylästä. Meriläinen nimi johtuisi siis
Merijärvestä.1600-luvulla Meriläisen talon karja oli kymmenenneksi suurin Pohjanmaan
voutikunnassa, taloon kuului jo tuolloin useita heinäjärviä ja puroniittyjä. Esimerkiksi vuosina
1555-58 Meriläisen kaksi taloa omistivat kukin 123 tynnyrinalaa niittyä, kun sitä koko
Perhonjokilaakson alueella oli vain 89 ta taloa kohden.34 Meriläisenjärven lisäksi Meriläisen
numeron yhteisiin niittyalueisiin kuului osa Iso-Liedesjärveä ja Näätinkiä, sekä useita alueita
Venetjoen, Pahkaojan ja Korpojan varsilla.Vuonna 1635 Meriläisentalon isäntä, Pietari
Meriläinen, jakoi talonsa kahtia poikiensa kesken, jolloin toinen poika sai Liedeksen toisen
Kujalan asuinrakennuksen (purettu 1960-70 lukujen vaihteessa) kerrotaan
siirretyn Kujalaan Autioniemestä. Meriläisen numeroon kuuluu vieläkin Autio-nimisen tilan lohkoja.
Vuonna 1756 Meriläisen taloa jaettiin toisen kerran ja talon maille
perustettiin myös Venetjoen talo. Vuonna 1791 Meriläisen taloa jaettiin jälleen, tällä kertaa
kolmeen osaan. Entisistä tytärtaloista muodostui vähitellen Meriläisen kylä sekä jaetuista
Liedeksen, Nygårdin ja Venetjoen taloista omat kylänsä. Itsenäisten tilojen jakaminen
rintaperillisten kesken onkin ollut Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle tyypillinen ilmiö. Jakojen
seurauksena syntyi useita pieniä tiloja ja pohjalainen kylä muodostui yhtenäisestä suku-
yhteisöstä, jolla oli kiinteät sosiaaliset suhteet. Meriläisen toimiminen "emokylänä" eli
jakautuminen uusiksi itsenäisiksi taloiksi ja sitä kautta uusiksi kyliksi voisi olla myös esimerkki
Redfieldin ajatuksesta ekologisesta kontrollista. Se tosin alunperin koskee kaskeamista
harjoittavaa mayakylää. Ekologisen kontrollin mukaan yhteisö asuu aluksi peltojen laidalla.
Yhteisön kasvaessa peltoja joudutaan tekemään yhä kauemmaksi kylästä. Lopulta osa kyläläisistä
muuttaa pysyvästi asumaan uusien peltojen luo, jolloin syntyy uusia kyliä, joilla on taas tilaa
laajentua. Vuonna 1830 Meriläinen jaettiin kolmeen osaan ja tässä jaossa muodostettiin Kujala-
niminen talo. Kaksi muuta taloa olivat Meriläinen ja Uusitalo, koska toista puolta kylää
kutsutaan "Uurentalonpuoleksi".
Tärkein Meriläisen kyläkuvaan vaikuttanut seikka on kuitenkin ollut Isojako vuonna 1861, jossa
Meriläisen numeron eli Halsua 4:n maat jaettiin kymmeneen osaan. Meriläisen manttaaliluku oli
tuolloin 0.6667. Suurimmiksi taloiksi muodostuivat Hankaintalo (Autio) ja Riihimäki, jotka
omistivat yhdessä yhtä paljon kuin loput kahdeksan pienempää taloa yhdessä.
Liedes on yhtä hyvin saattanut olla Meriläistä vanhempi asuinpaikka, vuonna
1635 Pietari Meriläinen kuitenkin omisti molemmat tilat.
Kylällä tarkoitetaan tässä työssä lähekkäin sijaitsevien maalaistalojen ryhmää, joka muodostaa
alueellisen kokonaisuuden. Se voi tarkoittaa myös rakennusryhmää tai taloihin kuuluvaa aluetta.
(Nykysuomen sanakirja 1973). Varsinaisia maakirjakyliä Halsualla on vain kaksi.
taloa olivat (ehkä) Vanha-Meriläinen, Luomala, Vanhatupa, Meriläinen eli Luoma ja Kujala sekä
kaksi muuta taloa, joista toinen luultavasti oli Kraatarintalo. Alkuperäistä kymmentä taloa on
vaikeaa enää täsmällisesti identifioida. 1900-luvun Meriläisessä oli jo kuitenkin jo edellisten
lisäksi muodostuneet seuraavat tilat: Hankaintalosta oli jaettu Ketola, Tuomi, Meriläinen,
Venetjoki, Mutkala ja Autio; Autiosta myöhemmin myös Mattila; Luomalasta Takala ja Ketolasta
erotettiin Pihlajanpalstatila. Luultavasti Vanhastatuvasta erotettiin Pellonpään palstatila.
Kraatarintalon jaosta muodostui Rantalan talo. Aution ja Venetjoen tilat muodostivat Keskitalon
eli Loistolan. Osa myöhemmissä jaoissa muodostuneista taloista oli ollut aikaisemmin Meriläisen
talon torppina.
Taloista käytettiin useita eri nimiä. Talo nimitystä voidaan käyttää sekä joko vain itsenäisen
maatilan asuinrakennuksesta tai koko rakennetusta maatilasta. Tässä tutkimuksessa talo tarkoittaa
kokonaista maatilaa rakennuksineen. Asuinrakennuksen perinteinen nimi Halsualla oli tupa, vaikka
se tarkoitti myös asuinrakennuksen suurinta huonetta. Kauppojen ja perintöjen myötä yhteen
taloon saattoi kuulua useitakin erinimisiä tilalohkoja, joista jokin oli koko maatilan varsinainen
maakirjanimi. Kyläläiset kutsuivat tiloja tai niitten rakennettua pihapiiriä usein jollakin toisella
nimellä kuin tilan varsinaisella maakirjanimellä. Se saattoi olla esimerkiksi jonkin maalohkon nimi
tai talon isännän tai emännän nimi, joka useinkin muuttui isäntien vaihtuessa. Vanha-Meriläinen
tunnettiin paremmin LiisanJuhontupana tai Iso-Juhanina, myöhemmin isännän kuoltua samaa taloa
kutsuttiin Tiltantuvaksi. Meriläisen tilaa kutsuttiin Luomantaloksi tai yhtä yleisesti
FiianNestontaloksi. Takala- nimeä käytettiin harvoin, tilaa kutsuttiin Susannaksi paikan
ensimmäisen asukkaan mukaan ja sitä käytettiin sukunimen asemasta. Taloista on tässä pyritty
käyttämään maakirjanimeä, mikäli se on mahdollista tai joistakin selvyyden vuoksi muuta yleisesti
käytettyä kutsumanimeä. Vuonna 1938 maatiloja, joiden omistajat asuivat Meriläisessä oli
kahdeksantoista, lisäksi pari tilaa (peltoja) oli naapurikyläläisten omistuksessa.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Meriläinen-Liedes sukuseura:
http://www.kase.fi/~merlie/

http://www.facebook.com/group.php?gid=47784966044
-----------
http://gw.geneanet.org/tommypohjanen_w? ... on&t=T&v=6

http://netinternetnet.angelfire.com/GGframesPC.htm

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com