Lastenkirja-rippikirja -yhteys

Tänne voit lähettää sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä, henkilöhakuja, linkkivinkkejä ja muuta sellaista.
interlorn
Viestit: 185
Liittynyt: 16.10.2009 22:20
Paikkakunta: Helsinki

Lastenkirja-rippikirja -yhteys

Viesti Kirjoittaja interlorn » 17.02.2010 03:28

Kuinka tulisi suhtautua siihen, että eräs henkilö esiintyy lastenkirjassa aviottomien lastensa äitinä, mutta rippikirjassa häntä ei näy? Tämän kyseisen henkilön kuolinaika on tällä hetkellä mysteeri ja ajankohtaa rajatakseni minun tarvitsisi tietää tarkoittaako LK-merkintä poikkeuksetta sitä, että vanhempi on hengissä, vai voiko merkintä vain viitata siihen, että vanhemman lapsia on olemassa siinä kylässä/talossa mihin heidät on merkitty, ottamatta kantaa siihen onko vanhempi itse siellä. Koska lapset olivat aviottomia, LK-merkinnät ovat luonnollisesti ilman isää. Ajankohta on 1880-1890-luvut ja paikka Myrskylä.

Maininnan arvoista lienee myös, että viimeisin löytämäni RK-merkinnän (vuodelta 1879) huomautukset-sarakkeessa on kaksirivinen teksti:

1871 fr Hgfors se. 1870 års Betyg 44. Död 1878 18/12.
1871 födt oäkta b. 1876 födt oäkta b. abs.


1871 Helsingistä, ks vuoden 1870 todistus nr 44. Kuollut 18.12.1878.
1871 synnytti aviottoman lapsen. 1876 synnytti aviottoman lapsen. Poissa.

Kuvittelin ensin tuon kuolinmerkinnän tarkoittavan henkilöä itseään, mutta kuolleiden kirjasta tarkistettaessa osoittautui, että merkintä koski 1871 syntynyttä tytärtä. Lastenkirjassa tytär oli vastaavasti merkitty kuolleeksi. Mutta mietin voiko tuo RK-merkintä olla syy siihen miksi tutkimaani henkilöä ei näy myöhemmissä rippikirjoissa...

Kiitän etukäteen kommenteista :D

Juhana
Questions are a burden to others. Answers are a prison for oneself.

vaino4
Viestit: 30
Liittynyt: 18.04.2009 20:41

Re: Lastenkirja-rippikirja -yhteys

Viesti Kirjoittaja vaino4 » 19.02.2010 22:01

Tämä ei luultavasti vastaa kysymykseesi ....

Omien pohjoissavolaisten havaintojen perusteella sanoisin "ei voi päätellä, mutta"

Tyypillinen LK merkintä olisi kun vain äiti on tiedossa
Maria Korhoses barn:
Mats Korhonen

Jos äiti on kuollut merkinnän tekemisen jälkeen, lisätty af[liden]
*af* Maria Korhoses barn:
Mats Korhonen
En usko nähneeni tapausta jossa "af" kuuluisi alkuperäiseen merkintään

Toisaalta heti kun lapsi on muuttanut jonnekin muualle (rengiksi tai piiaksi) - siis pois vanhempien kodista, vanhempia ei enää mainita:
Mats Korhonen
tai
Mats Mariasson Korhonen
Tästä tiedosta ei voi päätellä mitään äidin elämänvaiheista

Itsellä ei ole tullut vastaan tapausta jossa *selkeästi* äiti olisi kuollut mutta lapsi asuisi edelleen samassa paikka.

VäinöH

EevaH
Viestit: 723
Liittynyt: 23.05.2007 23:35
Paikkakunta: Mikkeli/Helsinki

Re: Lastenkirja-rippikirja -yhteys

Viesti Kirjoittaja EevaH » 20.02.2010 18:37

interlorn kirjoitti: Maininnan arvoista lienee myös, että viimeisin löytämäni RK-merkinnän (vuodelta 1879) huomautukset-sarakkeessa on kaksirivinen teksti:

1871 fr Hgfors se. 1870 års Betyg 44. Död 1878 18/12.
1871 födt oäkta b. 1876 födt oäkta b. abs.


1871 Helsingistä, ks vuoden 1870 todistus nr 44. Kuollut 18.12.1878.
1871 synnytti aviottoman lapsen. 1876 synnytti aviottoman lapsen. Poissa.

Juhana
Sen verran lisäisin tähän, että toisen rivin "abs." ei tarkoita "absent" vaan "absolverad" eli saanut asianmukaisen synninpäästön au-lapsen syntymän vuoksi. "Päästetty" lukee yleensä myöhemmissä suomenkielisissä rippikirjoissa.

interlorn
Viestit: 185
Liittynyt: 16.10.2009 22:20
Paikkakunta: Helsinki

Re: Lastenkirja-rippikirja -yhteys

Viesti Kirjoittaja interlorn » 23.02.2010 00:06

Kiitos kommenteista Väinö & Eeva :D

Tämä on todella kinkkinen tapaus.. Äiti todellakin katoaa tuon viimeisen löytämäni rippikirjamerkinnän (1879) jälkeen RK:sta kuin tuhka tuuleen, mutta esiintyy sen jälkeen vielä kahdessa lastenkirjassa (1880-1889 & 1890-1899). Ja sitten kun tuo vanhempi tytär pääsee ripille 1892 ja siirtyy LK:sta RK:aan, hän ei esiinny äitinsä tyttärenä, vaan erillään piikana - ja ottaa itselleen vieläpä eri sukunimen!
EevaH kirjoitti:Sen verran lisäisin tähän, että toisen rivin "abs." ei tarkoita "absent" vaan "absolverad" eli saanut asianmukaisen synninpäästön au-lapsen syntymän vuoksi. "Päästetty" lukee yleensä myöhemmissä suomenkielisissä rippikirjoissa.
Tämä oli erittäin hyödyllinen huomio! Kiitos siitä.

Juhana
Questions are a burden to others. Answers are a prison for oneself.

Maija
Viestit: 843
Liittynyt: 17.11.2007 02:08
Paikkakunta: Vantaa

Re: Lastenkirja-rippikirja -yhteys

Viesti Kirjoittaja Maija » 24.02.2010 00:22

Äiti on ilmeisesti edelleen kateissa. Poistumismerkintä rippikirjaan on siis jäänyt tekemättä. Lastenkirjassakaan ei ole merkintää, että kyseessä ovat vainajan lapset. Jos hän kuitenkin on kuollut Myrskylässä ja haudatuistakaan ei löydy, on kirjanpitäjä ollut huolimaton tai kuolemaan liittyy jotakin epäselvää. Tehtiinköhän hautausmaan ulkopuolelle haudatuista aina merkintöjä kuolleiden luetteloon? Olen kyllä sellaisia silloin tällöin nähnyt. Jos kuolemaan liittyy jotakin epäselvää, sitä on kaiketi käsitelty käräjillä.

Oletko katsonut henkikirjan? Löytyykö sieltä ja häviääkö samaan aikaan?

Jos hän on muuttanut paikkakuntaa elävänä eikä löydy muuttaneista, on mahdollista, että hän on lähtenyt seikkailemaan ilman muuttokirjaa. Sellaisessakin tapauksessa kyllä yleensä tehtiin merkintä "karkaamisesta". (Kyllä olisi kiva, kun Hiski olisi valmis ja voisi etsiä sieltä haudatuista koko Suomen alueelta.) Toistaiseksi pitää arvailla, mihin olisi todennäköisimmin lähtenyt. Naapuripitäjiin mentiin luultavasti useimmiten ihan laillisesti muuttokirjojen kanssa? Yksi mahdollisuus on takaisin Helsinkiin. Seuraavaksi kävisin katsomassa Viipurista tai ehkä Pietarista asti, kun melko idässä ollaan. Työlästähän se on eikä ehkä löydy koskaan, mutta etsimättä ei löydy kuitenkaan - jos ei sitten joskus sattumalta.

interlorn
Viestit: 185
Liittynyt: 16.10.2009 22:20
Paikkakunta: Helsinki

Re: Lastenkirja-rippikirja -yhteys

Viesti Kirjoittaja interlorn » 26.02.2010 13:37

Kiitos kommenteista Maija. Äiti on edelleen kateissa. Ohessa tiivistelmä hänen liikkeistään:

- 1863-1865: asui Myrskylän kylässä, Pyylän tilalla (RK 1863-1875, s. 301; LK 1863-1875, s. 301)
- 1865-1867: asui Myrskylän kylässä, Husulan tilalla (RK 1863-1875, s. 244)
- 1867: asui Myrskylän kylässä, Vähä-Husulan tilalla (RK 1863-1875, s. 252) Huom: Abs. (i?) Borgå (lopusta ei saa selvää)
- 1870: ei ole Myrskylän henkikirjassa (Porvoossa tai Helsingissä)
- 1871: muuttanut Helsingistä Myrskylään (SM 1845-1889, s. 149) (Ei löytynyt Myrskylästä poismuuttaneiden kirjasta)
- 1871-1875: asui Myrskylän kylässä, Hannulan tilalla (RK 1863-1875, s. 232)
- 1875: asui Myrskylän kylässä, Pyylän tilalla (Uudenmaan läänin henkikirja 1870, s. 966)
- 1876-1879: asui Myrskylän kylässä, listattu itsellisiin (RK 1876-1879, s. 282; LK 1876-1879, s. 282)
- 1880: ei ole Myrskylän henkikirjassa, tosin kirjasta puuttuu sivu(ja)
- 1880-1889: asui Myrskylän kylässä, listattu itsellisiin (ei mainittu rippikirjassa; LK 1880-1889, s. 288)
- 1890-1899: asui Myrskylän kylässä, listattu itsellisiin (ei mainittu rippikirjassa; LK 1890-1899, s. 292), tyttärelle merkitty LK:ssa uusi sukunimi; RK:ssa alusta asti uudella sukunimellä.
- 1895: ei löydy Myrskylän henkikirjasta; tytär löytyy Myrskylän kylästä, Husulan tilalta
- Viimeinen LK-merkintä rajoittuu nähdäkseni vuoteen 1892, jolloin tytär pääsi ripille ja siirtyi itse rippikirjaan.
- Rippikirjoissa ei tyttären merkinnän yhteydessä ole äitiä, vaan tytär on aina yksin tittelillä piika.
- Tytär muutti pysyvästi Helsinkiin 1896; ei edelleenkään merkintää äidistä.

Olen katsonut Narcin digitaaliarkistosta vuoden 1880 henkikirjan, mutta en ole löytänyt sopivaa henkilöä sieltä. Harmittaa, että henkikirjasta puuttuu sivuja ja juuri tuosta Pyylän talosta (joka ainakin henkikirjojen mukaan on ollut tämän perheen tukikohta) puuttuu puolet. Olen parhaillaan kansallisarkistossa; täytyypä yrittää ehtiä selaista läpi vuoden 1885 (ja 1890) henkikirja.

Selvitin HMKA:sta löytyisikö äidille perunkirjaa ja ainakin samannimiselle, 1920-luvulla kuolleelle henkilölle löytyi perunkirja Nastolasta. 1920-luku sopisi iän puolesta, mutta valitettavasti kirjasta ei käynyt ilmi syntymäaikaa, eikä lapsiin oltu merkitty Myrskylän muksuja. Täytyy varmaankin kokeilla onneaan Nastolan kirkonkirjoista. Ja Helsinki-Porvoo -akseli on myös aivan varteenotettava tutkimuskohde.

Ei auta muu kuin kääräistä hihoja ja jatkaa pakertamista.. :D

Juhana
Questions are a burden to others. Answers are a prison for oneself.

Vastaa Viestiin