Lähdeluettelomerkinnät

[lekara]

Hei!
Itseäni kiinnostaisi tietää, millä tavoin merkitsette sukututkimusohjelmassanne kohtaan Lähteet esim. SSHY:n digitoimilta sivuilta saamanne henkilötiedot ? Minulla itselläni on oma menetelmäni, mutta olisin kiinnostunut, miten muut tutkijat näitä tietoja merkitsevät.

Otetaan jokin esimerkki. Mennään vaikkapa Pattijoen kirkonkirjoihin ja siellä rippikirjaan RK 1854-1863 ja siellä Palonkylän sivulle 54, joka on SSHY:n digitoinnissa kuvasivu 56. Tällä sivulla on Palonkylän nro 9 talo Mattila ja ensimmäisellä rivillä talollinen, eläkeläinen Matts Samuesson (Mattila), s. 24.9.1809. Miten merkitsette sivun lähdeluetteloon ?

Ko. sivu löytyy linkistä

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 10&pnum=56

terveisin
lekara

[Päivi Kykyri]

Minä kuljetan lähteet aina henkilöstä kertovassa tekstissä mukana, enkä irrota niitä asiayhteydestään ollenkaan. Rivi riviltä selvittelen kaikki muutokset, samoina pysyviä en aina toista riviltä toiselle. Väliin muutospäivät, jos tiedossa ja tyhjää puuttuvien jaksojen kohdalle. On osoittautunut käteväksi erityisesti paljon paikkakunnalta ja talosta toiseen muuttavien perheiden kohdalla. Kuvitteellinen esimerkki:

Matti lapsuudenkodissaan: Paikkakunta(rk vuodet), Kylä, Talo, sivu, kuva (SSHY) tai jakso (Arkistolaitos)
Matti renkinä: Paikkakunta (rk vuodet), Kylä, Talo, sivu, kuva
20.9.1856 naimisiin, vävynä vaimon kotona: Pattijoki(1854-1863), Palokylä, Vaimotalo, s.xx. kuva xx
Matti, vaimo : Pattijoki (1854-1863), Palokylä, Mattila. s.xx, kuva xx
Matti, vaimo ja lapset:.....
Matti leskenä:.....

[EevaH]

Hei!
Itseäni kiinnostaisi tietää, millä tavoin merkitsette sukututkimusohjelmassanne kohtaan Lähteet esim. SSHY:n digitoimilta sivuilta saamanne henkilötiedot ? Minulla itselläni on oma menetelmäni, mutta olisin kiinnostunut, miten muut tutkijat näitä tietoja merkitsevät.

Otetaan jokin esimerkki. Mennään vaikkapa Pattijoen kirkonkirjoihin ja siellä rippikirjaan RK 1854-1863 ja siellä Palonkylän sivulle 54, joka on SSHY:n digitoinnissa kuvasivu 56. Tällä sivulla on Palonkylän nro 9 talo Mattila ja ensimmäisellä rivillä talollinen, eläkeläinen Matts Samuesson (Mattila), s. 24.9.1809. Miten merkitsette sivun lähdeluetteloon ?

Ko. sivu löytyy linkistä

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 10&pnum=56

terveisin
lekara

(paikkakunta) Rippikirja (vuodet) (sivunumero)

Tieto siitä, mistä arkistosta tai kopiokokoelmasta tutkija on tietonsa hakenut, on metatietoa, eikä anna lisäinfoa tiedon lähteestä (edellyttäen tietysti, ettei tieto ole voinut muuttua kopioinnissa, siis esim. HisKi tai SAY on mainittava lähteinä, jollei alkuperäislähdettä ole käytetty).

[Kaisa Nurhonen]

Minun tapani ei liene kovin tarkkaa. Keksin, että elämän voisi esittää yksinkertaisesti näin:
Pekka oli renkinä Sorjola 2, Ikola 2:n tilalla kahden lapsen jo synnyttä (RK 1864-1872 ja vuoteen 1881 saakka), josta siirtyi Ullansa kanssa torppareiksi Niinimäki 1:lle vuonna 1881 ja siitä vuonna 1898 lampuotiksi Miettula 1:lle ja edelleen Sorjola 2:een (RK 1877-1880), torpparina Niinimäki 1:ssä ja lampuotina Miettula 1:ssä (RK 1880-1899) ja muutti vuonna 1904 Kirkonkylä 3:lle torppareiksi Kaupinsaareen. Asevelvollisuus, hyljätty.

Ihastuin Hoffrenin sukukirjan teksteihin, jossa henkilön elämä oli kerrottu tarinan muodossa. Luin sen vasta viime talvena. Omat taitoni ja elinaikani eivät riitä jokaisen elämäkerran kehittelyyn. Olen pohtinut, pitääkö paikkakunta aina mainita esim, että tämä Pekka syntyi Puumalassa ja se toinen murhajutun Pekka Juvalla. Syntymäkunta tulee automaattisesti, jos se on syötetty. Ohjelmassa on eri kohta muutoille. Olen tarkistanut tiedot alkuperäislähteistä ja esim.syntymäajaksi valitsen syntyneet ja kastetut-kirjan tiedot, olivat ne myöhemmin mitä tähansa ja yleensä ovat. Jos ei tarvitsisi tehdä muuta kuin digiversio, laittaisin linkit siihen. Painetussa tekstissä ne tuntuvat tylsiltä. Hiskiä käytän vain hakukoneena enkä lähteenä.

Kun aikanaan minulle opetettiin sukututkimusta, opettaja sanoi, että lähteitä ei tarvitse mainita. Harkitsen tarkkuuttamista. Varmaan pitää huomata, kenelle teet. Harva sukulainen viitsii selata kirjaa omaa nimeänsä enemmän.

[lekara]

Hei!
Mukavaa on lukea noita viestejänne, joista kaikista henkii lämmin suhtautuminen tutkittaviin eikä vain tekninen osaaminen. Itsekin kirjoitan mielelläni henkilökertomus-osaan pienen historiikin kustakin henkilöstä, jos se vain on mahdollista. Usein kuitenkin ihmiset pysyvät pailallaan kodissaan ja perhepiirissään eivätkä liiku muualle kuin poikkeustapauksessa. Silloin on vaikeata "keksiä" lihaa luiden päälle. Minä kokoan lähdemerkinnät lähdeluetteloon ikäjärjestykseen. Ongelmaksi muodostuu usein se, että pitkään eläneelle tulee helposti myös pitkä lähdeluettelo, joka mehustuu yhä pidemmäksi, mikäli henkilö on tehnyt jotain erityistä elämänsä aikana.

Olen miettinyt, voisiko olla kahdenlaista lähdemerkintätapaa. Toinen, jota käytettäisiin silloin, kun kirjoitetaan sukukirjaa, johon saattaa tulla tuhansittain nimiä, jolloin pitkät lähdeluettelot rasittavat jo painatussyistä. Tällöin voisi riittää minimoidut eli harkiten karsitut lähdemerkinät. Kirjassa kuitenkin tulisi selkeästi mainita, että lukija voi tarvittaessa saada täydemmän lähdeluettelon tietystä henkilöstä tai perheestä, etc.
Yhtään sukukirjaa en ole vielä yrittänyt laatia. Muutamia ehdotuksia olen saanut ja itsekin miettinyt sukukokonaisuuksiksi. Sukukirjoissa pitäisi juonen olla sellainen, että ensin etsitään sopiva kantaisä ja kantaäiti ja laaditaan näille mahdollisimman kattava jälkipolvikaarti. Näin olen nähnyt sukukirjoissa yleisesti meneteltävän.

Toinen, täydellisempi lähdemerkintätapa sopii mielestäni tapauksiin, joissa ei tehdä kaiken kattavaa sukukirjaa, vaan tietylle lähipiirille perusselvitystä esivanhemmista ja näiden perheistä. Silloin voisi sijoittaa mukaan täydellisemmät lähdemerkinnät. Tätä olen kokeillutkin ja saamani vastaanotto on tukenut ajatustani antaa läheisille enemmän perustietoja. Lähipiiriä kiinnostaakin ennen kaikkea se, kuinka moneen sukuhaaraan voidaan edetä ja millaisia kantaisiä ja -äitejä menneisyydestä löytyykään hyvin onnistuneella tutkimisella. Tietolähteetkin kiinnostavat tällöin selvästi enemmän.

Tämän viestiketjun alkuunpanijana kiitän aiheesta kirjoittaneita ja toivon ketjuun lisää kiinnostavia mielipiteitä ja ennen kaikkea kokemuksia käytännön työstä.

[Kaisa Nurhonen]

Tuli mieleeni kaksi asiaa. Kun lapsi syntyy, olen tarkasti merkinnyt kunnan ja kylän Karttula, Karttula 6. Jossain vaiheessa taloilla ei ollut nimiä. Sosiaalista ympäristöä kuvaamaan olen merkinnyt esim. Ristiinasta kummit Carl Fredrich Schotmann, Anders Ståhlhana ja Maija Paulin ja että isä oli renkinä tämän lapsen syntyessä hovioikeuden auskultantti Carl Fredrik Schotmanilla. Kuoleman lisäksi olen merkinnyt hautauspäivän. Niistä kuvastuu historia, kun hautauspäivä myöhästyy, kunnes jäät ovat lähteneet. Kalmonsaareen hautaamistahan ei ole kirkonkirjoissa. Kuolinsyistä olen merkinnyt synnyttäjän kuoleman heti tai lapsivuoteeseen, tapaturmat ja hukkumiset. Nämä ovat minun omakohtaisia "toisten samanlaisten" etsintää, jotka muuttavat perheen elämää.