Vuonna 1963 eräässä lehdessä puhutaan maatalouden pääviskaaleista Ruotsalaisesta ja
Virolaisesta. Tuolloin Johannes Virolainen oli maatalousministeri ja pääministerin sijainen, mutta ei tule mileen, kehen Ruotsalainen viittaa. Ideoita? Arvauksia?
"Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
Re: "Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
Omituisen tuntematon, jos mitenkään korkeimman tason johtohenkilöitä. Paitsi ehkä silloisessa nuoremmassa polvessa. Kuten tietysti olet jo saman löytänyt. Mutta toistetaan:
"Ruotsalainen, [Etunimi?]: Maaseudun Akateemisten Nuorten/Keskustan opiskelijaliiton Turun osaston puheenjohtaja 1963–1966
Huom: Hakutuloksissa mainittu henkilö on toiminut keskustapuolueen (silloisen Maalaisliiton) opiskelijajärjestön puheenjohtajana 1963, mikä liittyy maatalouspoliittiseen nuorisotoimintaa."
Eiköhän tällaisissa ilmene sitten:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.496906?lng=sv
https://keskusta.fi/meista/arkistoaineistot/
---> Keskustan Opiskelijaliitto ja sen edeltäjät 1937 alkaen
Voisi olla nimi esillä näissäkin tietysti:
https://utuguides.fi/c.php?g=668103&p=4739310
En muista miten laajalti jokin Kuka kukin on (1964?) sarja ihmisiä kansien väliin haali, yhtään ei ole nyt hyllyssä.
Jne.
"Ruotsalainen, [Etunimi?]: Maaseudun Akateemisten Nuorten/Keskustan opiskelijaliiton Turun osaston puheenjohtaja 1963–1966
Huom: Hakutuloksissa mainittu henkilö on toiminut keskustapuolueen (silloisen Maalaisliiton) opiskelijajärjestön puheenjohtajana 1963, mikä liittyy maatalouspoliittiseen nuorisotoimintaa."
Eiköhän tällaisissa ilmene sitten:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.496906?lng=sv
https://keskusta.fi/meista/arkistoaineistot/
---> Keskustan Opiskelijaliitto ja sen edeltäjät 1937 alkaen
Voisi olla nimi esillä näissäkin tietysti:
https://utuguides.fi/c.php?g=668103&p=4739310
En muista miten laajalti jokin Kuka kukin on (1964?) sarja ihmisiä kansien väliin haali, yhtään ei ole nyt hyllyssä.
Jne.
Re: "Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
Juolahti mieleen, että jospa Ruotsalainen pääviskaali tarkoittaisi ruotsinkielistä pääviskaalia – mutta kun ketään sellaista ei tule mieleen 
Re: "Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
Riippuu vähän millaisessa tekstissä asia esiintyy, onko peräti kolumnia tai muuta pakinaa, vai ihan tiukkaa uutistekstiä, mihin tosin "pääviskaali" ei ihan istu. Ja onko oikeakielisyydestä pidetty muuten kiinni. MTK:n johdossa oli Veikko Ihamuotila jne., kansanedustajiassa ei Ruotsalaista 1958-66 välillä.
Re: "Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
Maatalouden "pääviskaaleita" voi etsiä monelta suunnalta (esim. ministeriön valtiosihteerit ja muut tärkeät virkamiehet, maataloushallitus, MTK, SLC, maalaisliitto, ehkä myös MTTK, Maatalousseurojen keskusliitto, Maaseudun tulevaisuus...)
mutta mitään itsestäänselvää ei pomppaa esiin. Eikä asiaa auta, että ruotsalainen kansanpuolue ja muut ruotsalaiset esiintyvät ahkeraan samassa aihepiirissä.
mutta mitään itsestäänselvää ei pomppaa esiin. Eikä asiaa auta, että ruotsalainen kansanpuolue ja muut ruotsalaiset esiintyvät ahkeraan samassa aihepiirissä.
Re: "Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
Pakinaa on ja maalaisliittoa haukutaan. Sitä paitsi digitaalisesta sanomalehtiarkistosta on paha etsiä Ruotsalaisia, kun mukaan tulee paljon koti- ja ulkomaalaisia ruotsalaisia. 
Re: "Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
Tietysti asiaa voi hieman kaartaen koittaa (taas) lähestyä selvittelemällä yleisiä olosuhteita. Oletan ja muistaakseni näiden kirjoittaja oli SDP-henkinen. Kyllähän G:n tinamies (-oletettu; perusteetta ja visuaalisen mielikuvan tähden) taustoittaa, kun kysyy:
Vuonna 1963, Johannes Virolaisen toimiessa Ahti Karjalaisen hallituksen maatalousministerinä ja pääministerin sijaisena, SDP:n ja Maalaisliiton väliset erimielisyydet maatalousasioissa liittyivät keskeisesti maataloustuotteiden hintojen korotuksiin ja valtiontalouden tasapainottamiseen. Tässä keskeiset konfliktikohdat tuolta ajalta:
Maataloustulolaki ja hintojen nousu: Maalaisliitto ajoi voimakkaasti maataloustuottajien tulojen turvaamista hintojen korotuksilla. SDP taas kantoi huolta elinkustannusten noususta ja kuluttajien ostovoimasta. Vuoden 1963 maataloustuloneuvotteluissa nämä intressit olivat vastakkain.
Inflaatio ja palkkapolitiikka: SDP:n taustaryhmät, erityisesti ammattiyhdistysliike, vastustivat maataloustuotteiden hintojen korotuksia, koska ne nostivat suoraan elinkustannusindeksiä ja siten elinkustannuksia, mikä heikensi työläisten asemaa.
Virolaisen rooli: Johannes Virolainen, joka oli maalaisliiton maatalouspolitiikan keskeisiä hahmoja, pyrki ajamaan maatalouden etua, mikä johti jännitteisiin SDP:n kanssa. Tämä oli osa laajempaa kamppailua hallituksen sisällä, jossa etsittiin tasapainoa maatalousväestön ja teollisuustyöväestön etujen välillä.
Ja:
1960-luvulla Suomen ja Ruotsin maatalousalan yhteistyö oli tiivistä, ja se keskittyi erityisesti maatalouden rakennemuutokseen, koneistumiseen ja yhteisiin pohjoismaisiin hankkeisiin. Johannes Virolainen (Maalaisliitto/Keskustapuolue) toimi keskeisenä vaikuttajana maatalouspolitiikassa 1950–1960-lukujen taitteessa ja myöhemmin pääministerinä (1964–1966), jolloin maatalouden tuotannonohjaus ja rationalisointi olivat ajankohtaisia.
Keskeiset yhteistyöalueet ja piirteet:
Rakennemuutos ja koneistuminen: 1960-luvulla Suomi seurasi Ruotsin esimerkkiä maatalouden tehostamisessa. Tavoitteena oli nostaa tuotantokykyä ja vähentää työvoimavaltaisuutta, mikä johti pientilojen kannattavuusongelmiin ja siirtolaisuuteen Ruotsiin.
Pohjoismainen yhteistyö: Suomi, Ruotsi ja muut Pohjoismaat tekivät yhteistyötä maataloustutkimuksessa ja maaseudun kehittämisessä. Virolainen oli aktiivinen maatalouspoliitikko, joka osallistui alan kansainvälisiin ja pohjoismaisiin tapahtumiin.
Metsätalouden yhteistyö: Ruotsalainen metsätalousmalli toimi esikuvana Suomelle, ja 1960-luvulla panostettiin voimakkaasti soiden ojitustutkimukseen, jonka rahoitukseen Virolainen vaikutti.
Ylituotannon hallinta: Vuosikymmenen lopulla Suomessa jouduttiin ratkomaan maatalouden ylituotantoa (kuten voita ja maitojauhetta), ja yhteistyötä tehtiin Ruotsin ja muiden maiden kanssa markkinoiden tasapainottamiseksi, vaikka bilateraalikauppa Neuvostoliiton kanssa olikin merkittävässä roolissa. Virolaisen ministerikausilla maatalouden rationalisointi oli keskiössä, ja Ruotsin malli tarjosi suunnan suomalaisen maatalouden modernisoinnille.
No, Tage Erlander oli tuolloin pääministeri, ja Eric Holmqvist maatalousministeri, eli tuskin SDP-läinen pakinoitsija halusi kritikoida ainakaan suoraan näitä aatetovereita. Suomessa maatalousministeriön kansliapäällikkönä vuonna 1963 toimi Reino Uronen. Reino Uronen mainitaan maataloustuloratkaisun valmistelussa ja neuvotteluissa tuona aikakautena.
Vuonna 1963, Johannes Virolaisen toimiessa Ahti Karjalaisen hallituksen maatalousministerinä ja pääministerin sijaisena, SDP:n ja Maalaisliiton väliset erimielisyydet maatalousasioissa liittyivät keskeisesti maataloustuotteiden hintojen korotuksiin ja valtiontalouden tasapainottamiseen. Tässä keskeiset konfliktikohdat tuolta ajalta:
Maataloustulolaki ja hintojen nousu: Maalaisliitto ajoi voimakkaasti maataloustuottajien tulojen turvaamista hintojen korotuksilla. SDP taas kantoi huolta elinkustannusten noususta ja kuluttajien ostovoimasta. Vuoden 1963 maataloustuloneuvotteluissa nämä intressit olivat vastakkain.
Inflaatio ja palkkapolitiikka: SDP:n taustaryhmät, erityisesti ammattiyhdistysliike, vastustivat maataloustuotteiden hintojen korotuksia, koska ne nostivat suoraan elinkustannusindeksiä ja siten elinkustannuksia, mikä heikensi työläisten asemaa.
Virolaisen rooli: Johannes Virolainen, joka oli maalaisliiton maatalouspolitiikan keskeisiä hahmoja, pyrki ajamaan maatalouden etua, mikä johti jännitteisiin SDP:n kanssa. Tämä oli osa laajempaa kamppailua hallituksen sisällä, jossa etsittiin tasapainoa maatalousväestön ja teollisuustyöväestön etujen välillä.
Ja:
1960-luvulla Suomen ja Ruotsin maatalousalan yhteistyö oli tiivistä, ja se keskittyi erityisesti maatalouden rakennemuutokseen, koneistumiseen ja yhteisiin pohjoismaisiin hankkeisiin. Johannes Virolainen (Maalaisliitto/Keskustapuolue) toimi keskeisenä vaikuttajana maatalouspolitiikassa 1950–1960-lukujen taitteessa ja myöhemmin pääministerinä (1964–1966), jolloin maatalouden tuotannonohjaus ja rationalisointi olivat ajankohtaisia.
Keskeiset yhteistyöalueet ja piirteet:
Rakennemuutos ja koneistuminen: 1960-luvulla Suomi seurasi Ruotsin esimerkkiä maatalouden tehostamisessa. Tavoitteena oli nostaa tuotantokykyä ja vähentää työvoimavaltaisuutta, mikä johti pientilojen kannattavuusongelmiin ja siirtolaisuuteen Ruotsiin.
Pohjoismainen yhteistyö: Suomi, Ruotsi ja muut Pohjoismaat tekivät yhteistyötä maataloustutkimuksessa ja maaseudun kehittämisessä. Virolainen oli aktiivinen maatalouspoliitikko, joka osallistui alan kansainvälisiin ja pohjoismaisiin tapahtumiin.
Metsätalouden yhteistyö: Ruotsalainen metsätalousmalli toimi esikuvana Suomelle, ja 1960-luvulla panostettiin voimakkaasti soiden ojitustutkimukseen, jonka rahoitukseen Virolainen vaikutti.
Ylituotannon hallinta: Vuosikymmenen lopulla Suomessa jouduttiin ratkomaan maatalouden ylituotantoa (kuten voita ja maitojauhetta), ja yhteistyötä tehtiin Ruotsin ja muiden maiden kanssa markkinoiden tasapainottamiseksi, vaikka bilateraalikauppa Neuvostoliiton kanssa olikin merkittävässä roolissa. Virolaisen ministerikausilla maatalouden rationalisointi oli keskiössä, ja Ruotsin malli tarjosi suunnan suomalaisen maatalouden modernisoinnille.
No, Tage Erlander oli tuolloin pääministeri, ja Eric Holmqvist maatalousministeri, eli tuskin SDP-läinen pakinoitsija halusi kritikoida ainakaan suoraan näitä aatetovereita. Suomessa maatalousministeriön kansliapäällikkönä vuonna 1963 toimi Reino Uronen. Reino Uronen mainitaan maataloustuloratkaisun valmistelussa ja neuvotteluissa tuona aikakautena.
Re: "Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
> Juolahti mieleen, että jospa Ruotsalainen pääviskaali tarkoittaisi ruotsinkielistä pääviskaalia ...
Vuonna 1963 maatalousministeriössä näyttää olleen kaksi ministeriä, Johannes Virolainen ja Verner Korsbäck (RKP):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaisen_I_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verner_Korsb%C3%A4ck.
Korsbäck lienee ollut ruotsinkielinen.
Vuonna 1963 maatalousministeriössä näyttää olleen kaksi ministeriä, Johannes Virolainen ja Verner Korsbäck (RKP):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaisen_I_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verner_Korsb%C3%A4ck.
Korsbäck lienee ollut ruotsinkielinen.
Re: "Maatalouden pääviskaalit Ruotsalainen ja Virolainen" 1963
No peijakas, kävin läpi edustajat ja ministerit, ja tuon wiki-sivunkin, mutta ei ehtinyt aivoon asti, vaikka silmissä kävi.