Tulkintatukea kaipaisin

[EevaH]

No joo, eihän siellä ole kuin päivämäärät (molemmille samat). Nyt loppuivat multa eväät, osaisiko joku läntisen Suomen kirjoja lukenut auttaa. Esim. voisiko "fick zedell åt Öö" siellä tarkoittaa, että sai muuttokirjan Ööhön? Täällä Savossa en ole tällaista nähnyt. Muuttivatkohan molemmat samaan paikkaan? Raahehan on Pohjanmaalla eli paikan tarkennus voisi jatkua riviltä toiselle.

Onnea ja menestystä selvittelylle joka tapauksessa!

[Sirkku]

Kiitos Eeva avusta ja tsemppauksesta! Tämä on hyvin mielenkiintoinen sukuhaara, josta mun pitää tehdä yhteenveto mitä tietoa on tähän mennessä kertynyt, koska olen tippunut kärryiltä jo monta kertaa. Sain vinkin, joka antoi ihan uutta suuntaa ja vei Raahesta Kalantiin, sitten Kalannista Raaheen.

[TerhiA]

Eikö tuosta olisi voinut laittaa koko sivua näkyville, niin olisi nähnyt systeemin?
Joka tapauksessa minulle tuollainen fick zedell/sedel åt/till on ihan tuttu. Muuttajallahan piti olla todistus mukanaan. Oli sitten kirjurin asia, käyttikö hän sanana betyg vai attest vai zedel/sedel. Se kirjaamisen arvoinen asiahan oli se, tapahtuiko muutto utan vai med b/a/z.
Zedelistä on keskusteltu joskus jollakin listalla, mutta en nyt googlaamalla kuitenkaan sitä ketjua löytänytkään.
/_TerhiA_\

[Sirkku]

Hyvä tietää, kiitos Terhi! Siinä on rajoitus minkä kokoisen kuvan voi laittaa ja ensin mulla oli liian iso kuva ja rajasin sen vuoksi kohdetta. Kuvankäsittely on mulla vasta opettelussa, että ehkä jollain konstein voi koko sivunkin laittaa.

[TerhiA]

Siis sullako se oli omana kuvana? Ei siis näy SSHY:ssä eli ei linkkimahdollisuutta?
/_TerhiA_\

[Sirkku]

Joo, eli kyseessä on Kalannin rippikirja eli Pääkirja vuosilta 1735 - 1748 Kylähijdis talo Perhe. Kalantia on kuvattu, mutta ei vielä tältä ajalta.

[Sirkku]

Tämä yo. tapaus on todella mielenkiintoinen ja haastava. Olin menettänyt uskoni siihen, että Michel Andersson Tryggin l. Juneliuksen, s. 9/1734 vanhempia löytyisi, mutta sitten sain kuuman vinkin, jotta Michel vanhempineen löytyy tältä rippikirjalta! :

afk s Anders Trygg (l. eläkkeelle jäänyt sotilas)
puoliso (ei nimeä)
son Michel
do Johan

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 48/118.htm

Sitten he ovat seuraavassa rippikirjassa edelleen Siikajoella, tällä kertaa vaimon nimi on myös mainittu, pojat menneet rengeiksi ja Michel avioitui renkinä Carin Uckolan kanssa 22.12.1761 ja meni vävyksi Ukkolan taloon. Tytär Britha ilmaantunut mistä lie, olen yrittänyt Britaa etsiä Raahesta josko hän olisi siellä ollut piikana, mutta ei ole tärpännyt:

Anders Trygg
hu Maria Jöränsdotter
dr Britha

ja lisäksi tieto, että perhe on muuttanut Pyhäjoelle 8 Nov 1763, mutta jotta homma ei mene liian helpoksi heitä ei Pyhäjoelta löydy:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 48/130.htm

Tästä päästiin Kalantiin. Kun hauksi laittaa Hiskiin (koko Suomi) Anders ja Maria Jöransdotter tulee tällainen tieto:

Kalanti
Kuulutettu / Vihitty 22.11.1723
Mies Kylä / Talo Brahesstad
Nimi Drg. Anders Phersson
Vaimo Kylä / Talo Kylänhidis
Nimi Pÿg Maria Jörans:dr

Siitä päästään lapsiin, joita heille on Kalannissa syntynyt:
2.9.1726 4.9.1726 Kylänhidis Perhe Bd. Anders Pehrss. Maria Jöransd:r Mathias
13.9.1728 15.9.1728 Kylänhidis Perhe Bd. Anders Pehrss. Maria Jöransd:r Andreas
28.6.1731 29.6.1731 Kylänhidis Perhe B:n Anders Pehrss. Maria Jöransd:r Margaretha
25.9.1733 26.9.1733 Kylänh. Perhe - Anders Pehrss. Maria Jöransd:r Michael
11.7.1736 12.7.1736 Kylänhidis Perhe B. Anders Pehrss. Maria Jöransd:r Brigitha

Huomiota herättää Michel ja Brigitha (Brita), joiden nimi on Siikajoen rippikirjoissa. Tässä Michelin syntymäaika on 25.9.1733, etsimäni Andersin pojan Michaelin taas 9/1734, mutta syntymäaika on voinut helposti muuttojen yhteydessä muuttua. Johan Andersson Tryggiä l. Juneliusta, joka on Siikajoen rippikirjalla, ei näy. Olen hänet kuitenkin löytänyt Michelin lapsen kummina ja Raahen rippikirjoista renkinä, joissa hänellä on kaksi eri syntymäaikaa 6/1741 ja 6/1744 eli hän on syntynyt Kalannista muuton jälkeen.

Sitten koska OMA onni sijaitsee lähikunnassa, pääsin siellä tarkastelemaan Kalannin rippikirjoja, josta löytyi tuo yo. muuttotieto Kalannista Jan 1738 Maria Brahestad ja Anders Österbotn, mikä ehkä tarkoittaa samaa kohdetta.

Niin ja tällainen tieto löytyy Siikajoelta, josta sain vinkin, että Anders Pehrsson Junelius, tiggaren afsk sold, , s. 12.10.1701, k. 15.4.1782

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 50/167.htm

Hän löytyy myös Siikajoen rippikirjalta, jonka tiedon mukaan hän on ilmeisesti muuttanut Hailuodosta v. 1781 Siikajoelle ja merkintänä on rottfattiga, gl. båtsman:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k48/82.htm

Mutta jotta homma ei mene taaskaan liian helpoksi, niin Anders Pehrsonilla on Kalannin rippikirjoissa eri syntymäaika:
Anders Pehrs, s.28.11.1700
hu Maria Jöransdotter 1695.

Siinä on yhteenvetoa tähän astisesta ja toiveissa on tietenkin löytää lisää tietoa, joka vahvistaa tai kumoaa olettamusta, että Anders Pehrsson Trygg Raahesta, Kalannissa asunut ja avioitunut, ja vaimonsa Maria Jöransdotter Kalannista ovat Michelin vanhemmat

Lisätään vielä tähän uusin tieto Siikajoen syntyneistä, ihan vasta löysin tämän, josta olen töpinöissäni:

Syntynyt / Kastettu 24.6.1740 24.6.1740
Kylä / Talo Sijc:
Isä Anders Pärs: Junelius
Äiti dess hustru
Lapsi Johannes

Raahessa on aiemmin löytynyt tällainen syntymätieto syyskuulta 1738:

Syntynyt / Kastettu 27.9.1738 29.9.1738
Kylä / Talo
Isä Anders Junelius
Äiti Maria
Lapsi Petrus

Petrus-poika kuoli pienenä:

Kuollut / Haudattu 17.4.1739 30.4.1739
Kylä / Talo
Vainaja pilteb. Petrus
Kuolinsyy / Ikä - v. 7 kk - vko - pv
Omainen Anders Junelius

Tässä alkaa hahmottua asiat pikkuhiljaa. Etenkin tuo Johanneksen syntymätieto toi taas uutta uskoa siihen! Niin tietenkin siinä on taas eri syntymäaika eli 24.6.1740 kun aiemmin löytämäni kaksi syntymäaikamerkintää Raahen rippikirjassa Johanneksella ovat olleet 6/1741 ja 6/1744. Tämä on kuitenkin se oikea syntymäaika.

[Sirkku]

Tämä on kuin palapelin kokoamista. Tietty kuva alkaa hahmottua, mutta palasia puuttuu vielä. Tässä on Johanneksen syntymätiedot , s. 24.6.1740 (viimeisenä), isä siis Anders Pärsson Junelius, mutta mitähän voisi tarkoittaa Andersin edessä oleva lyhenne? Hiskissä sitä ei ole huomioitu ollenkaan, että onko tuon lyhenteen merkitys niin epäselvä, ei yleisessä käytössä oleva vaan papin omassa käytössä oleva lyhenne:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k50/78.htm

Merkillistä on, että Johannes on syntynyt Siikajoella, mutta perhettä ei sieltä löydy, eivätkö he sitten ole ehtineet käydä kertaakaan ehtoollisella. Nehän merkittiin ylös rippikirjaan. Anders on tässä Junelius, Siikajoen seudulla Junelius-nimi oli varmaan tunnettu. Jos hän on sille sotilasuralle mennyt niin sen korkea aika olisi tässä kohtaa jos ajattelee Andersin ikääkin.

Muoks: Tuli mieleeni, että jos kyseessä on F-kirjain ja lyhenne sanasta far, mutta siinä vähän ylempänä näkyy yhdellä kummilla olevan sama lyhenne.

[Sirkku]

Onhan tässä vielä aukkoja. Nyt siis oletan, että Pehr, s. 9/1738 Raahessa ja Johannes, s. 6/1740 Siikajoella ovat Kalannista muuttaneiden Andersin ja Marian lapsia, mutta tässä jää monen vuoden aukko, josta ei ole vielä tietoa Johanneksen syntymän jälkeen. Johannes syntyy Siikajoella, mutta missä perhe.

V. 1751 afs sold Anders Trygg, vmo Maria Jöransdr, pojat Michel ja Johan ilmaantuvat Siikajoelle. Seuraavassa rippikirjassa pojat ovat omilla teillään ja Brita on ilmaantunut jostain. Vanhempien ja Britan ilmoitetaan muuttavan Pyhäjoelle 1763, josta heitä ei kuitenkaan löydy.

Michel Trygg/Junelius menee naimisiin Siikajoella 22.12.1761 ja Johannes Trygg/Junelius Raahessa 1.11.1765. Britan kohtalo on kysymysmerkki.

Lisäksi gl sold, båtsman, rottfattiga Anders Pehrsson Junelius niminen henkilö ilmaantuu Hailuodosta Siikajoelle 1781, jossa hän kuolee 15.4.1782. Tammikuussa 1802 Siikajoella kuolee rotfattiga Brita Junelius, mutta häntä ei löydy Siikajoen rippikirjoista.

Yritän hahmottaa tätä kuviota, joka on perin monimuotoinen nimien ja muiden puolesta. Mikä sitten yhdistää Anders Pehrsson Juneliuksen ja Anders Tryggin, että kyseessä on sama henkilö. Siis onko kyseessä sama henkilö Välillä olen varma, että on, välillä varma, ettei ole.

[TerhiA]

Muoks: Tuli mieleeni, että jos kyseessä on F-kirjain ja lyhenne sanasta far, mutta siinä vähän ylempänä näkyy yhdellä kummilla olevan sama lyhenne.

Katselin tuon aukeaman systeemiä. Siinähän on vanhemmat laitettu aina ikäänkuin sisennettyinä ja isän edessä on tuo F. Kastetodistajien luettelo alkaa aina sanan Testes alta.
En itse näe kenenkään kastetodistajan nimen edessä F-kirjainta. Missä kohdin?
/_TerhiA_\

[Sirkku]

Kiitos Terttu, olet jälleen oikeassa! Sekoitin siinä ylempänä, lapsen nimi taitaa olla siinä Anders, kummit ja vanhemmat. Eli tuo lyhenne F tarkoittaa isää ja Andresin asemasta tai ammatista ei sanota mitään. Harmi, mutta luultavasti Anders ei ole ainakaan bonde, koska B puuttuu ja jos olisi talollinen niin löytyisi varmaan Siikajoen rippikirjoista.

[Sirkku]

Olipa ihana viikonloppu! Pääsi tutkailemaan Ruotsin puolen rippikirjoja ja Abraham eli Abram Olofsson Blankswärdin, vaiheita Ruotsissa ja selvisi myös hänen vaimonsa Greta Lenan vanhemmat. Greta Lenan isä oli kengitysseppä (hofslagaren) ja äiti talonpojan tytär. Puolison kuoltua jäi vaimo yksin kolmen tyttären kanssa, en vielä saanut selville äidin ja tytärten myöhempiä vaiheita. Greta Lena ja Abram avioituivat kuitenkin Svenbyssä v. 1813 ja koska Abram oli tullut Suomen puolelta Ruotsiin ilman todistusta (attest), piti heidän ilmoittaa lehdessä naimisiinmenosta ja kun estettä ei tullut tietoon heidät vihittiin puolta vuotta myöhemmin.

Vielä jäi selvitettävää senkin takia, että minulla on vaikeuksia ymmärtää tekstejä, mistä pääsenkin itse asiaan eli muutettuaan Suomeen Abram ja Greta Lena menivät ensin Muhokselle, jossa Abramilla oli sukua,ja myöhemmin he muuttivat mutkan kautta Tyrnävälle. Tässä Narcissa olevassa Tyrnävän rippikirjassa näkyy Abramin kohdalla merkintä, jota en ymmärrä ollenkaan. Abramin nimi on sivun alalaidassa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6096664

Sama nro 14 ja sitä edeltävä teksti näkyy Abramin kohdalla tässä ehkä selvemmin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6096151

Tässä rippikirjassa ei näy Abramin ja Greta Lenan nimiä, sillä sivun toisen puolen alareuna puuttuu. Sivun toisen puolen alareunan merkinnät liittyvät mielestäni kuitenkin Abramiin ja Greta Lenaan, mutta valitettavasti siinä on sotkua. Erottuu kuitenkin jotain eli jos olettaa, että ensimmäinen merkintä on Abramista siinä on ainakin "B. B page..."viitaten käsittääkseni rikoskirjaan ja Greta Lenan kohdalla lukee svensk. Tästä minulla heräsi epäily, että liittyisikö tuo yo. merkintä Abramin kohdalla rikoskirjaan eli hän olisi jonkin rikkeen tai rikoksen tehnyt:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6097556

[EevaH]

Ekassa linkissä on ainakin Abrahamin kohdalla merkintä Uppenbar kyrkoplikt för Boskaps tjufnad eli kärsinyt julkiripin karjavarkaudesta.

[Sirkku]

Ekassa linkissä on ainakin Abrahamin kohdalla merkintä Uppenbar kyrkoplikt för Boskaps tjufnad eli kärsinyt julkiripin karjavarkaudesta.

Kiitos Eeva!! Wau. Karjavarkaudestako on selvinnyt julkiripillä. Nyt olisi mielenkiintoista saada käsiin tuo rikoskirja ja luultavasti löytyy myös tuomio ja oikeudenkäyntimerkinnät todistuslausuntoineen. Lisäksi kun he olivat kruununtilallisia, on tarjolla katselmuspöytäkirja ainakin kahdesta tarkastuksesta, joista ajattelin ottaa valokopiot ja tutkailla niitä kotona eli paljon löytyy tutkittavaa. Paitsi etten ymmärrä kuitenkaan niitä tekstejä. Vaan onpa mielenkiintoista! Missähän vaiheessa Abram on karjavarkauteen syyllistynyt, luulisin, että ennen Tyrnävälle muuttoa, ellei jo ennen Ruotsiin muuttoa ja sotilaaksi alkamista? Heräsipä paljon kysymyksiä. Katselmusrullathan voisivat antaa myös lisätetoa.

[EevaH]

Tässä nyt tulee monenlaisia ajatuksia mieleen asiasta. Ensinnäkin, pelkällä julkiripillä ei Abraham varmaankaan selvinnyt, mutta usein määrättiin käräjillä varsinaisen tuomion lisäksi kirkkorangaistus. Tuomiokirja kannattaa ilman muuta katsoa, jos asia kiinnostaa. Kirkonkanslian rikoskirja on huomattavasti niukkasanaisempi. Käräjiltä lähetettiin seurakuntaan luettelo seurakuntalaisten saamista rangaistuksista ja pappi yleensä kirjasi nämä omaan muistikirjaansa (rikoskirja eli musta kirja) numeroituina sekä merkitsi vähintään numeron (esim. Rk 123) henkilön kohdalle rippikirjaan, mahdollisesti myös käräjät ja rikoksen. Nämä yleensä näkyvät huonosti, koska huomautuksille varattu tila oli liian pieni. Myös tuomiokunnasta tulleet tuomioluettelot saattavat löytyä kirkonarkistosta esim. virkakirjeenvaihdosta.Tälle tietojen vaihdolle oli kahtalainen tarve, ensinnäkin pappi joutui toimeenpanemaan mahdollisen kirkkorangaistuksen ja toisekseen hänen oli pyydettäessä kirjoitettava maine- tai muuttotodistus, jossa rötöstely tuli mainita.

Katselmusrullat tuskin antavat lisätietoa, niissä saattaa olla maininta tuomiosta, mutta koska sotilailta edellytettiin puhdasmaineisuutta, saattoi tällainen johtaa erottamiseen. Lienee käytännössä riippunut siitä, oliko sotilaista pulaa.

Olet onnekas, kun tilakatselmukset ovat käytettävissäsi. Täällä ne ovat olleet käyttökiellossa huonon kunnon vuoksi jo ainakin viisi vuotta ja kotitaloni tarina 1500-luvulta seisoo hyllyssä.