Sivu 1/2

Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 03.12.2008 17:14
Kirjoittaja think
Olen skannannut kirjastolla 1,5 vuoden ajan viikottain kolme tuntia kerrallaan. Skannaus ja varsinkin jälkityöt exelin parissa tuntuvat vähitellen kyllästyttävän. Olen huolissani pysyvästä rypystä otsallani, joka tulee tarkasta työskentelystä hämärien laitteiden parissa. Lisäksi niska on jäykistynyt. Monien kirjojen sivut 1850-luvulta lähtien ovat huonotasoisia, ne teettävät ylimääräistä työtä. Ei tämän työltä pitänyt tuntua!
Antakaa minulle vinkkejä, miten jaksaisin, esim. hyvät halvat eväsvinkit, kirjavinkit (rullien kanssa toisella kädellä voi selata niitä), miten saisin uutta intoa asiaan? Palkitseeko minua mikään vai luovutanko ja jatkan tätä eläkkeellä ...

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 04.12.2008 10:59
Kirjoittaja Maija
Kuulostaa tutulta! Ei sen takia että itse olisin digitoinut koskaan yhtään kuvaa, mutta periaatteessa tuo tuntemus yksitoikkoisen homman kuolettavuudesta on luultavasti universaali. Valtava urakka etenee raivostuttavan pienin askelin eikä koskaan tule ihan valmiiksi. On vain välitavoitteita. Yksinäisessä puurtamisessa ainoa palkinto on tavallisesti yhden pienen välitavoitteen saavuttaminen. Aika harvoin sitä muut edes huomaavat - tai tuovat julki huomaamistaan. Luulen kuitenkin, että olet tehnyt aika monta digiarkiston käyttäjää hyvin onnelliseksi, kun heidän kaipaamiaan kirjoja on pullahtanut uutta-listalle.

Mitähän tekisi muutaman viikon "työuupumusloma"? Tulisiko ikävä skanneria? Hakemistojen tekemisen voisit kai jättää muiden huoleksi, jos niin haluaisit.

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 04.12.2008 19:15
Kirjoittaja eijali
Itse ajattelin välillä, että nyt pidän tauon skannaamisessa, mutta samalla jo huomaankin seisovani tiskin edessä uusi tilauslista kourassa. Ja aina vaan tuntuu, että lisää skannattavaa olisi tiedossa eikä puhettakaan tauosta. Mutta onpahan tutkittavaa jos ei minulla itselle, niin varmsti jollekin toiselle. Olen oikeastaan aikamoisen tyytväinen aina saatuani jonkun urakan valmiiksi. Hierojaa vain välillä voisi tarvita. Mutta skannauksen lomassa ei mikään ole niin mukavaa kuin kahvi ja pulla.
Terveisin Himoskannaaja :D

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 05.12.2008 11:51
Kirjoittaja think
Kiitos Maija ja Eijali kannanotostanne. Luulen että yhteisöllisyyden puuttuminen on suuri vaje. Kaipaan työkaveria, jonka kanssa voisin käydä paussilla tai keskustella ongelmista. Jokainen kirja tuo uusia teknisiä ongelmia valotuksen tai kirjakoon suhteen, lisäksi kirjojen materiaalit ovat erilaatuisia. Kaikkea muitakin ihmeitä osuu silmiin.
Kanssani aloitti yhdistyksen miesporukka, mutta he ovat hyytyneet matkalla. En ole tavannut heitä aikoihin sorvin äärestä. Lisäksi heitä vaivaa sukututkimustauti nimeltä "tiedän kaiken", joten... se siitä! Olemme eri sukupolvea tapojemme kanssa. Minä varaan aikani skannaukseen netistä ja käytän sähköpostia, mutta he eivät halunneet sähköpostirinkiä, jolla olisimme voineet sopia tapaamiset tai linssin käytön yms.
Tämä on tarkkuudessaan mielestäni hyvin vaativaa hommaa, enkä halua tehdä tätä huonosti! Lomia olen pitänyt pari pidempää. Luulen että säännöllisyys on loppujen lopuksi hyvä asia, koska se sijoittuu kalenteriin jokaviikkoisesti ja tulee tehtyä. Taidan tehdä jotain vain itselleni ja jättää muiden tarpeet vähemmälle.
Ovatko skannaajat kuin harmaa työvoima, joka ei näy mutta sitä arvostellaan? Pitäisikö meidän tekemämme työ ja tekijätkin tuoda paremmin esille tällä foorumilla, esim. kuvien ja selostusten kera? pohtii think

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 07.12.2008 05:20
Kirjoittaja jani
Hei,

Ehkä voimme näin foorumin välityksellä etsiä sinulle työkaveria? Löytyykö Lahdesta hommasta innostunutta henkilöä? Laittakaahan vaikka viestiä "think"ille, minulle taikka sitten SSHY:n infoon. Ja jos kaveria ei löydy niin kannattaa yrittää tuota IRC-hirviötä. Meitä on siellä melkein joka ilta neljä-viisi aktiivia paikalla keskustelemassa kaikesta maan ja taivaan alla (kanava digiarkisto). Sieltä saa tukea "reaaliajassa".

Tarkoituksella emme ole enempää skannaajia esitelleet, osittain juuri tuon kovan arvostelun takia. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että satojen tuntien vapaaehtoistyön arvostelu sattuu, varsinkin kun asialla ovat ihmiset jotka eivät itse ole tutustuneet prosessiin. Emme ole kieltäneet digitoijia tuomasta ilmi omaa osallistumistaan, muutamat ihmiset eri foorumeilla ovat kertoneet mikä on kenenkin käsialaa. Haluamme kuitenkin päätöksen jäävän digitoijan tehtäväksi, jottei kukaan tunne oloaan maalitauluksi.

Jos joku skannaaja haluaa "esille", niin on mahdollisuus tehdä vaikka esittely seuraavaan jäsenlehteen (joka muuten kaipaa tekijöitä edelleen). Olisi kiva antaa työn tekijöille kunnia urakastaan. :)

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 07.12.2008 12:32
Kirjoittaja think
Hienoa kannustajat! Hyvä kun 250 katsojasta kolme on vastannut.
On minulla kaksi superapulaista jotka nimeävät kirjojani. Minun kanssani ei voi skannata samoja asioita toinen samaan aikaan, koska käytän erikoislinssiä. Minusta skannaajalla voisi olla joku tukihenkilö, jonka kanssa voisi sähköisesti keskustella, jos on tarvetta. Ja eihän kaikki asiat liity vain mekaanisen työn tekemiseen. Hitunen huumoriakin tähän sukututkimuksen tekemiseen pitäisi saada. Toisinaan pelottaa jo se, mitä uskaltaa näihin alan keskustelupalstoihin kirjoittaa, kun monet ovat niin tosikkoja!
Kriisiini vaikuttaa myös seuraava tapahtuma: kirjastolla avautui tukityöpaikka tälle osastolle muutama viikko sitten ja minä hain sitä. Olin varma mahdollisuuksistani, koska minua olivat aiemmin lukusalin työntekijät ja entinen esimies työhön pyytäneet. Yllätys oli suuri kun haastattelussa uusi esimies, joka ei edes esitellyt itseään, sanoi: "Eihän sinne tarvitse tuntitolkulla mitään sukututkimusta tulla opettamaan!" Hän mitätöi merkittävän osaamisalueen jolla itseäni markkinoin. Työhön valittiin joku hänen tuntemansa ihminen.
Teen paljon töitä sen eteen, että saisin vielä töitä. Hallitsen hyvin skannausta ja neuvon muita käyttäjiä, koska opetukseen pystyviä on kirjastossa töissä vain muutama. Lisäksi olen aiemmin tehnyt kirjastossa töitä 1,5 vuotta. Olinko minä uhka hänelle, kun minua oli jo etukäteen kehuttu lukusalin työntekijöiden taholta? Käytöksensä on sen jälkeenkin ollut huonoa, tuskin katsoo minua päinkään... Yritän sulatella pettymystäni ja nyt kaikki tämä vaikuttaa käynteihini siellä. Olen kaiketi skannausterapiaa vailla.
Onko yleensä skannajissa joku, joka olisi työllistänyt itsensä tuella esim. jollekin yhdistykselle tai kunnalle? miettii yhä think

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 07.12.2008 16:07
Kirjoittaja kyllikki
Suurkiitokset ensinnäkin sinulle think aikaisemmista ja tsemppiä eteenpäin. Muutaman päivän levon jälkeen olet varmaan entistä paremmassa vedossa.Tuollainen pettymys aivan varmaan vetää mielen matalaksi, mutta sinä klaaraat sen. Olen lukevinani rivien välistä, että olet selviytyjä-tyyppiä.

Suurkiitokset kaikille muillekin skannaajille. Talkootyönne ansiosta saamme me syrjäseutulaisetkin tietoja netistä, eikä tarvitse matkustaa satoja kilometrejä maakunta-arkistoihin tai jonotella kaukolainoja.

Leena

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 08.12.2008 10:37
Kirjoittaja think
Kyllikki, tuo selviytyjä-sana kirvoitti kyyneleet silmiini... Olen aina mielestäni ollut viidakkosoturi, mennyt siitä missä aita on korkein! Taistellut epäkohtia vastaan ja tehnyt erikoisia valintoja esim. työelämän suhteen, kuten luopunut uran luomisesta jo 25 vuotta sitten. Olen tehnyt pätkätyösuhteita jo ennen kuin muut niistä edes olivat kuulleet. Ihmetellyt mistä tämä leima "työtön" oikein kertookaan. Se on kuin mustalainen tai neekeri ja vaikuttaa lähinnä ihmisten asenteisiin kuin todelliseen osaamiseen.

Ihmisten kohtaamiseen ja työn tekemiseen liittyy myös paljon "kiusaamista". Näistä yksi tehokkaimmista on toisen mitätöiminen häntä huomioimatta tai hänelle puhumatta. Tapahtunut herätti tunteita menneisyydestä, joita en ole koskaan käsittänyt tai tunnetasolla käsitellyt. Minulle eivät aikoinaan pomoni työtoverit puhuneet sen jälkeen, kun kohosin hänen äitiyslomasijaisekseen. Heidän vaatimuksestaan minut siirrettiin yksin erillishuoneeseen tekemään työtäni, en saanut osallistua yhteisiin kokouksiin yms. Tuo kirjaston työpaikka olisi ollut näkyväksitulemista minulle nykyisestä osaamisestani, eikä sen mitätöiminen tai tuon henkilön käyttäytyminen ollut asiallista ja sattui menneisyyden takia enemmän kuin oli tarpeen!
Tässähän tätä terapiaa on tullut tehtyä, kiitos kaikille ja erityiskiitos teille jotka vastasitte. Joskus pieni kaunis ele tai sana on tärkeämpi kuin asioiden tietäminen! Hyvää joulun odotusta kaikille ja olkaa ystävällisiä toisillenne! toivottaa nyt jo vähän rauhoittunut think

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 08.12.2008 21:11
Kirjoittaja tiitus
Hei,

skannaaminen on tosiaan melko raskasta puurtamista aina välillä.
Samanlailla kuin vaikka tallennuslomakkeiden tai kuvien tarkastaminen ja niiden
"lututtaminen" eli nettiin vienti. Itse en ole juurikaan pystynyt näitä tekemään, vaan
se vähäinen aika mitä olen projektissa ehtiny olla menee noissa digitointi kursseissa ja
tapahtumissa.

Kannattaa yrittää paikallisten yhdistysten kokouksissa saada ihmisia aktivoitumaan
skannaajiksi ja miksei myöskin pitää ääntä vaikka noilla muilla sukututkimusfoorumeilla.

SSHY:n väellä ei ole paljoa resursseja (väkeä) kuunnella skannaajien "huolia", vaan
valtaosa ajasta kuluu digiarkiston ylläpitoon. Toki sähköpostitiedusteluihin ja tapahtumissa
ehtii vastailla kysymyksiin. Olenkin jossain välissä ehdottanut ns. jatkokurssia skannaajille, jossa
voisi käydä projektissa ilmenneitä ongelmia läpi ja muuten vaihtaa ajatuksia.
Samalla se olisi hyvä tilaisuus aktivoida passiiviskannaajia ja saada uusia mukaan.

Toinen asia mitä olen ehdottanut olisi ns. skannaaja tapaaminen. :D
Eli joku risteily tjms. jota SSHY sponssaisi ja saisi tavata projektilaisia, jutella, voisi olla
myös luentoja jne.
Muitakin ideoita löytyy, mutta ei niistä tässä enempää. :wink:

Mutta tsemppia think:ille ja kaikille skannaajille. :)

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 09.12.2008 13:47
Kirjoittaja think
Kiitos tiitus hymiöopeista :wink:
Sinä ja Jani olette yhdistyksessä kaksi, joihin voi luottaa ja nojata. Olette tämän homman sielu. Mutta on totta, että ei ole teidän tehtävänne meidän huoliemme kuunteleminen. Aloitin tämän harrastuksen yhteisöllisyyden hengessä ja ehkä juuri kuuluminen ryhmään loi motivaatiota. Kun muitakin mahdollisuuksia tuli eteen, löysin uutta motivaatiota jatkaa. Niihin sitten pettyen. Jatkan ajatuksella, että on tärkeää tehdä se, minkä on luvannut. Olin jopa eilen skannaamassa.
Olen katsellut täällä digitoimiskeskustelua ja miettinyt missä skannaajat ovat, kun täällä etupäässä muut puhuvat skannaamisesta, mutta eivät itse tekijät! Kuinka monta meitä on? Kuinka moni toimii aktiivisesti. Ehkä minulle riittäisi pikkujoulukahvitus palkkioksi ja tietenkin joku seuraksi sitä juomaan. Ei sen suurempaa tarvitse olla. Hyvää joulun odotusta t. think
:)

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 09.12.2008 19:11
Kirjoittaja Jokke
Moi
Täällä on yksi, jota kyllästyttää noitten tallennus lomakkeitten täyttö, mutta kohta saan noi pahimmat tehtyä ja tulee vähän toisenlaisia kirjoja. Vähän vaihtelua tähänkin puurtamiseen, että eiköhän se siitä, pikku hiljalleen, onhan minulla koko talvi aikaa. Keväällä aloitan taas dikitoinin ja siinä kyllästyttää ainoastaan toi pitkä matka.
Jonkinlainen kahvittelu hetki olis ihan hyvä talkoolaisten kesken, vaikka ihan pienessä porukassa, alueettain. Ettei tarttis lähtee kauas ajamaa.
Terv. Jokke

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 10.12.2008 13:23
Kirjoittaja Maija
Noitten hakemistojen tekemiseen olen kehitellyt työtavan, joka ei ehkä sovi kaikille, mutta itselleni tuntuu kivalta. Minulla on yhtaikaa tekeillä ainakin kaksi kirjaa, joista toinen on "helppo" ja toinen jostakin syystä "vaikea" (joskus on useampiakin erilaisia ongelmia sisältäviä). Jos aloitan työrupeaman helposta, se etenee tietysti aluksi vauhdikkaasti ja tunnen itseni erinomaisen tehokkaaksi. Vähitellen rupeaa maistumaan puulta, ajatukset karkaavat ihan muihin juttuihin, rupeaa tulemaan vaikka minkälaisia virheitä. Inhottavaa palata korjailemaan enkä enää olekaan erinomainen. Siinä vaiheessa kannattaa ottaa vaikeasti selvitettävät kuvat esille. Työ etenee hitaasti, jos sivut ovat sekaisin ja sotkuisia, käsiala lukukelvotonta ja asiat muutenkin vaativat miettimistä. Ilo on kuitenkin suuri joka kerta, kun teksti selviää taustatietojen etsimisen tai ehkä jonkinlaisen ahaa-elämyksen kautta. Näistä vaikeista tykkään oikeastaan enempi, mutta niissä on se huono puoli, että valmista tulee harvakseltaan.

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 10.12.2008 14:58
Kirjoittaja huhter
Kerronpa minäkin tässä muutamia omia kokemuksiani joita tulee mieleen digitoinnin tiimoilta.
Olen aina aloittanut uusimmista kirjoista, työ on hauskaa, koska tulos näyttää hyvältä ja teksti on selvälukuista.
Luttelot on helpompi tehdä selvälukuisista kuvista ja kylät ja talot alkavat tulla tutuiksi. Kun vanhemmat epäselvät kuvat tulevat vuoroon, muistan kylät ja talot melkein ulkoa ja tulkinta on helpompaa.
Luettelon laadin editoimalla edellistä (nuorempaa) luetteloa josta muutamia rivejä välistä poistamalla pääsee monasti etenemään pitkän matkaa kirjoittamatta mitään uutta, tämä vaatii kyllä että Excel on aika hyvin hallinnassa, mutta työ tällä menetelmällä kyllä nopeutuu ja helpottuu.
Käytän kahta tietsikkaa jossa tehokkaampi pöytäkone näyttää kuvat (IrfanView) ja läppärissä pyörii Excel.
Filmeiltä skannatessa tuplakuvat teettävät ylimääräistä puuhaa, jota korteilta skannatessa ei juuri ole. Muutoinkin tykään enemmän tehdä korteila koska se jaksottaa työn kivasti ja on helpompi ennakoida kuinka kaunan tietyn kirjan skannaus kestää (12 min./30 kuvaa) Korteilla kuvien laatu on myös ollut parempi kuin filmeillä, paitsi ärsyttävän pajon pölyä näkyy aina kortin ensimmäisissä kuvissa (korttien kopiointi ?)
Mielestäni luettelojen teossa ei kannata pyrkiä äärimmäisyyteen vaan ihan hyvin voi laittaa kysymysmerkin jos kerran ei selviä, jäähän tutkijallekin jotain löytämisen riemua.
Kuvat lähetän SSHY:lle aina luetteloilla varustettuna.

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 15.12.2008 08:26
Kirjoittaja tiitus
think kirjoitti:Kiitos tiitus hymiöopeista :wink:
Sinä ja Jani olette yhdistyksessä kaksi, joihin voi luottaa ja nojata. Olette tämän homman sielu. Mutta on totta, että ei ole teidän tehtävänne meidän huoliemme kuunteleminen. Aloitin tämän harrastuksen yhteisöllisyyden hengessä ja ehkä juuri kuuluminen ryhmään loi motivaatiota. Kun muitakin mahdollisuuksia tuli eteen, löysin uutta motivaatiota jatkaa. Niihin sitten pettyen. Jatkan ajatuksella, että on tärkeää tehdä se, minkä on luvannut. Olin jopa eilen skannaamassa.
Olen katsellut täällä digitoimiskeskustelua ja miettinyt missä skannaajat ovat, kun täällä etupäässä muut puhuvat skannaamisesta, mutta eivät itse tekijät! Kuinka monta meitä on? Kuinka moni toimii aktiivisesti. Ehkä minulle riittäisi pikkujoulukahvitus palkkioksi ja tietenkin joku seuraksi sitä juomaan. Ei sen suurempaa tarvitse olla. Hyvää joulun odotusta t. think
:)
Niinkuin tossa jo kirjoitinkin en paljoa enää voi projektissa tehdä, tosin tuossa koulutus/kurssitus hommassakin
on jo ihan "liian" kanssa. :)
Jani, Sami, Eija ja Anne ovat ne jotka pitävät pyörät pyörimässä ja meitä avustajia on
erinäinen joukko, mutta liian vähän... :(

Skannaajilla lienee tekemistä etteivät ehdi paljoa tänne kirjoittelemaan. :P
Skannaajia lienee, jos kaikki laskee n. 100-200 jotka jotenkin ovat osallistuneet digitointiin tai
tallennuslomakkeiden tekoon. Kursseilla taitaa olla käynyt joku 200-300 henkeä.
Tämän hetkinen aktiivi määrä on melko korkea, varmaan lähellä sataa.

Re: Motivaatiovaje yllätti skannaajan

Lähetetty: 15.12.2008 08:40
Kirjoittaja tiitus
Jokke kirjoitti:Moi
Täällä on yksi, jota kyllästyttää noitten tallennus lomakkeitten täyttö, mutta kohta saan noi pahimmat tehtyä ja tulee vähän toisenlaisia kirjoja. Vähän vaihtelua tähänkin puurtamiseen, että eiköhän se siitä, pikku hiljalleen, onhan minulla koko talvi aikaa. Keväällä aloitan taas dikitoinin ja siinä kyllästyttää ainoastaan toi pitkä matka.
Jonkinlainen kahvittelu hetki olis ihan hyvä talkoolaisten kesken, vaikka ihan pienessä porukassa, alueettain. Ettei tarttis lähtee kauas ajamaa.
Terv. Jokke
Minä suosittelen edelleen, jos vain kuvien puolesta mahdollista, tekemään tallennuslomakkeet blankona.
Eli.... :?:
Tarkoittaa sitä, että kun kuvat on "kunnossa" eli on tarkastanut/järjestänyt ne nettivalmiiksi (tässä korostuu että ne ovat oikeasti järjestyksessä), niin
lähettää ne digiarkistoon tl:een kanssa johon ei ole kylä/talo jne. tietoja laitettu, vaan se osa on tyhjänä.
Toki tl:ssa pitää olla otsikkotiedot ja kuvanumeroinnit :!:
Mikä tästä on hyöty :?:
Monesti on löytynyt hyviä tekijöitä tallennuslomakkeille, jotka eivät pysty digitointia tekemään, mutta
haluavat projektiin osallistua näin. Toki tässä olisi hyvä omata paikallistuntemusta ja/tai tehtävä
alue oltava tuttu. Eikä kirjojen lukutaidostakaan ole haittaa. :)
Näin digitoija voi jakaa työtä muiden kanssa.
Tallennuslomakkeita voi periaatteessa koska vaan muuttaa/korjata, kunhan kuvat ovat netissä, niitä
kuvia onkin sitten hankala muokata/lisätä/poistaa, joten niissä pitää olla huolellinen.

Kuvien laitto valmiiden tl:n on tietty hyvä asia, mutta tässä nyt yksi vaihtoehto tarjolla. :)