Digiarkiston keskustelufoorumi

tyfus näyttää niittäneen tuonen viljaa tienoossa enemmänkin, eli tulkintasi lienee oikein.

En onnistunut saamaan tolkkua koko tekstistä, mutta tämmöistä siinä kerrotaan: Gl. Bonden Michel Simonsson Kiuttu den af förkylning? tog sig döcken?? då han fandt på afton ei råkat hemkomma ifr. skogen, hwart han om dagen gåt at uprätta hermelins fällor, den efter trägit up letanck? först om morgone...

Oliko linkki oikein, kun en löytänyt Wasileita tai Jyrgiä. Ainoa tulkittava tässä Annan 1802 kohdalla, ensin papin omia lyhennyksiä, sitten "om ej abc kan läsa, alapuolella vielä "lat".

Kyllä ne luultavasti tarkoittavat samaa, ainakin itse toimisin sillä oletuksella kunnes toisin todistetaan. Tittelit loinen ja läksiäinen tarkoittavat myös samaa asiaa, mutta niitä käytetään eri murrealueilla. Samassa kirjassa on ole koskaan nähnyt molempia.

Minusta B N ja jälk. kirjain näyttäisi olevan sukunimen 1. kirjain myös muilla. Onkohan nää henkilöt listattu nimien mukaan jossakin?

Vanhimmissa asiakirjoissa nimi on kirjoitettu miten sattuu - kuten muutkin nimet. Oikeinkirjoitusta ei vielä oltu keksitty. Mm. Kangasniemen ensimmäiset Seppäset kirjattiin muodossa Seppepetii. 1600-luvun loppua kohti alkoivat nimen muodot paikallistua niin että Juvalla, Kangasniemellä ja Itä-Savoss...

Kyllä se on aika tavanomaista ollut kaikissa tutkimissani pitäjissä. Jokaisen lautamiehen maine ja ansioituneisuus punnittiin kuitenkin erikseen, tuskinpa lautamies-isästä on kovinkaan paljon irtopisteitä herunut.

Tästä tulee ensiksi mieleen, miten tarkka tieto sinulla on pojan iästä? Tuon ajan ikäarvioihin saa laskea muutaman vuoden toleranssit, kuolinikäarvauksiin jopa 10-20 vuotta. Tässä ei niinkään mietitytä se, olisiko 12-vuotias voinut vetää tukasta, vaan se, miksi hän olisi alaikäisenä itse vastaajana.

Kyllä tuo litania näyttäisi olevan Olofin lapsia. Muiden edessä lukee "i tienst" paitsi esikoisen ja kuopus-Michelin ja kun kirjan on merkitty koskevan vuosia 1750-1750, pani se miettimään, ovatko kaikki nuo lapset olleet jo palveluksessa. Mutta kun tuo ikäsarake on laskettu vuodelle 1752 ja jossaki...

Minusta käänöksen keskivaiheilla oleva hofsting? lienee hösteting (+ pvm) eli sieltä löytyisi jutun käsittely. Katsopa, onko joko musta kirja tai kihlakunnan käräjät jo digitoitu nettiin, Näistä rippikirjojen töherryksistä ei yleensäkään saa irti muuta kuin viitteitä parempiin lähteisiin.

Niinkuin Maija sanoo, on molemmilla merkintä "ifrån Prästgården", vieläpä erikseen. Sen täytyy silloin tarkoittaa asuinpaikkoja. Molemmat varmaan pappilassa palveluksessa.

Silloin tällöin näkee susisurmia 1700-1800 -luvuilla, vaikka harvemmin aikuisia uhreja. Pikkulapsilla on useinkin kuolinsyitä, jotka osoittavat, ettei lapsia ehditty aina pitää silmällä. Petoja oli tuolloin paljon enemmän ja jos susi havaittiin kylän lähistöllä haettiin susiverkot esiin ja kaikkien ...

Alkuosa oikein - rikosnimike "swarslösan" (poisjäänti oikeudesta haastettuna vastaamaan) ja sitten: ... angående dett han denne Lars igår uthi sin egen gård af håret dragit, och sonen med een stång ... blånad under ögat och blodigt ... näsan slagit, som Niels Partain i [paikannimi] sadhe sigh åsedt ...

Oletko katsonut tämän keskustelun?

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16695

Mites olis Historiallinen sanomalehtiarkisto? Lehdet vuoteen 1910, voit hakea esim. paikkakunnan tai henkilön nimellä, päivämäärällä tai aikavälillä, ...